Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Ministeri Lulu Ranne kiittää klassikkoautojen intohimoisia huoltajia: ”Teillä on merkitystä Suomelle”

Ministeri Lulu Ranne: Infra vetää Suomen töihin – jättipanostukset työllistävät laajasti suomalaisia

Simo Grönroos: Suomalaisen työn ja koulutuksen suunta käännettävä – “Halpatyövoiman vyöry ei ole luonnonlaki”

Iloista vappua

Lastensuojelulain uudistus selkiyttää kasvatuksellisia rajoja – perussuomalaiset: Lastensuojelu ei saa olla bisnestä

Talous nousuun – oppositio hyökkää välikysymyksellä

Poliisi valvoo näkyvästi vappua Helsingissä ja Tampereella – teräaseiden hallussapitoon tiukempi linja lainsäädännössä

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa

Piisinen riemuitsee Turun telakan saamasta jättitilauksesta: ”Suomi nousee työllä ja yrittämisellä”

Hallitus panostaa peruskouluun 200 miljoonaa euroa – Koponen: ”Satsaamme koulutukseen ja näemme sen investointina tulevaisuuteen”

Marinin hallituksen senioriministeri aiheutti hirvittävän vahingon, tappiot miljardeissa – myöntää ettei tajunnut mitä teki – nyt vasen laita valehtelee asiaa Purran syyksi

Kiihtynyt Sofia Virta puhui päälle ja haastoi riitaa A-studiossa

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”

Saksa patoaa turvapaikanhakijoiden määrää luokittelemalla lähtömaita turvallisiksi

Bergbom: Perussuomalaiset aloitti rikollisten palautusrallin

Päivän Pointti: Vasemmistoliitto vaatii työajan lyhentämistä – vaikka työntekijä voi sopia siitä oman työnantajansa kanssa vaikka jo tänään

Rostila pöyristyi Heinäluoman taivaan portti -puheista: ”SDP:n pohjakosketuksen on oltava lähellä”

kuolemaan johtanut väkivalta

Lounais-Suomen poliisilaitos tutkii Turussa vanhuspalveluyksikössä tiistaina tapahtunutta väkivallantekoa. Yksi asukkaista kuoli saamiinsa vammoihin, ja toisen vammat vaativat sairaalahoitoa. Teosta epäilty on hoivayksikön asukas. Kansanedustaja Arja Juvosen mukaan myös vanhusten hoivayksiköissä on haasteellisia asukkaita, joiden kanssa ei pelkällä &#8221;puhejudolla&#8221; pärjää, vaan tarvitaan muita keinoja.

&#8211; Hoitohenkilöstön osaamisella tilanteissa, joissa potilas on aggressiivinen, on suuri merkitys. On kuitenkin tilanteita, joissa ”puhejudolla” ei aina pärjää, ja näihin tilanteisiin on saatava muita resursseja. Näissä tilanteissa hoivayksikössä tulisi olla selkeä ja toimiva suunnitelma ja hoitopolku, sanoo perussuomalainen kansanedustaja ja geronomi Arja Juvonen.
&#8211; Joskus se voi olla esimerkiksi ensihoito ja päivystys. Päivystyksessä voi olla kuitenkin rajoitutut resurssit psykogeriatrisen potilaan hoitoon. Potilas saatetaan palauttaa takaisin hoivayksikköön. Kyseessä on työsuojelullinen riski henkilöstölle ja potilasturvallisuusriski muille potilaille.
Ongelmana vanhustenhoidon tasapäistäminen
Hoivayksiköissä tapahtuvat väkivallan uhat tai teot ovat vakavia. Hoivayksiköiden asukkaat tulisi Juvosen mukaan sijoittaa diagnoosinsa mukaisiin hoivapaikkoihin. Ikääntymiseen liittyy erilaisia muistisairauksia ja oireita. Psykogeriatrisessa hoivayksikössä voidaan hoitaa käyttäytymiseltään haasteellisia muistisairaita ikääntyneitä.
&#8211; Ongelma on kuitenkin se, että vanhustenhoitoa tasapäistetään Suomessa ja ihmisiä sijoitetaan ympärivuorokautiseen hoivaan, jossa resurssit eivät riitä haasteellisten ja jopa aggressiivisten vanhuspotilaiden hoitoon, Juvonen sanoo.
Yksikössä voi olla hyvinkin vaativaa hoitoa tarvitsevia ja niitä, jotka tarvitsevat vähemmän hoivaa. Potilasta sijoitettaessa Juvonen pitää tärkeänä, että tämän tausta käydään läpi. Taustaan voi liittyä myös elämänmittainen alkoholin tai muiden päihteiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat.
Myös rauhoittavia lääkkeitä on käytettävä
Vanhustenhoidossa on kiitettävästi tehty lääkehoidon arviointia ja rauhoittavien lääkkeiden käytön varjopuolet, esimerkiksi vanhusten kaatumiset, on huomioitu. Vanhustenhoidossa tarvitaan kuitenkin edelleenkin hyvää lääkehoidon osaamista. Vanhuksen levottomuuteen ja väkivaltaisuuteen voi liittyä myös kipu tai jokin puhjennut sairaus, kuten vaikkapa virtsatieinfektio. Juvonen pitää tärkeänä, että vanhustenhoivayksiköllä on käytettävissään lääkärin palvelut välittömästi näissä tilanteissa.
&#8211; Lääkkeetön hoito ei ole itseisarvo, vaan joudumme vanhustenhoidossa tilanteisiin, että myös rauhoittavia lääkkeitä on käytettävä. Sillä suojellaan paitsi potilasta itseään, myös muita lähellä olevia ihmisiä, Juvonen toteaa.
Henkilöstöä tarvitaan lisää
Vanhusten huoneiden ovia ei saa lukita vanhustenhoivayksiköissä. Hoitohenkilöstö on vaikeassa tilanteessa silloin, kun hoivayksikössä ilmenee potilaiden levottomuutta, mutta henkilökuntaa ei riitä vastaamaan tilanteeseen.
&#8211; Miten esimerkiksi yöaikaan yksin työvuorossa oleva yöhoitaja voi pärjätä näissä tilanteissa? Siinä olisi sosiaali- ja terveysministeriölle mietittävää. Kyseessä on paitsi työntekijöiden työsuojelu, myös potilasturvallisuus, Juvonen toteaa.

Juvonen: Puhejudo ei aina riitä vanhustenhoidossa – tarvitaan suunnitelma vaarallisten tilanteiden varalle

Ruotsi on ainut maa Euroopassa, jossa ihmisten tappaminen ampuma-aseella yleistyy. Surmat liittyvät lähes poikkeuksetta rikollisten keskinäisiin välienselvittelyihin. Syy silmittömään väkivaltaan on arvoitus maan viranomaisille.

Vuosien 2014-2017 välisenä aikana vain Kroatiassa surmattiin ampumalla enemmän ihmisiä kuin Ruotsissa, todetaan Ruotsin rikostutkimuslaitoksen (Brå) <a href="https://www.bra.se/om-bra/nytt-fran-bra/arkiv/press/2021-05-26-dodligt-skjutvapenvald-har-okat-i-sverige-men-inte-i-ovriga-europa.html">tutkimuksessa.</a>
Vuonna 2018 Ruotsi oli jo surullisen tilaston ykkönen. Nousu tilastohuipulle on tapahtunut vain muutaman vuoden aikana.
&#8211; Ruotsin kehitykselle ei löydy vertaa mistään muusta maasta, <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/eK96Va/bra-sverige-hade-nast-hogst-niva-av-dodsskjutningar-i-europa">sanoo</a> Brå:n tutkija Klara Hradiolova-Selin.
&#8211; Valitettavasti tämä vahvistaa sen, minkä olemme omin silmin nähneet, toteaa puolestaan Ruotsin eteläisen poliisialueen päällikkö Håkan Jarborg.
Väkivalta kasvanut räjähdysmäisesti
Vielä muutama vuosi sitten Ruotsi kuului niihin Euroopan maihin, jossa kuolemaan johtavat väkivalta oli suhteellisen <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/mBAV8v/svensk-okning-av-dodsskjutningar-unik-i-europa">harvinaista</a>. Sitten tapahtui nopea muutos. Tutkimuksen kohteena olleen neljän vuoden aikana vain Kroatiassa tapettiin ampuma-aseilla enemmän ihmisiä kuin Ruotsissa. Tutkimuksessa oli mukana 22 maata.
Ammuskelut alkoivat Ruotsissa yleistyä 2000-luvulla ja varsinainen tilastoloikka tapahtui vuoden 2013 jälkeen. Synkeät luvut ovat jatkaneet kasvuaan ja vuosi 2020 oli kokonaisuudessaan mittaushistorian <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsissa-tapettiin-vuonna-2020-enemman-ihmisia-kuin-koskaan-mittaushistorian-aikana/">väkivaltaisin:</a> tilastoiduissa 366 ammuskelussa kuoli 47 ja haavoittui 117 ihmistä. 80 prosenttia aseellisesta väkivallasta tapahtui rikollisten keskinäisissä välienselvittelyissä.
Taistelua huumereviireistä
Selvityksestä ei löydy selvää vastausta siihen, miksi Ruotsin kehitys on niin poikkeavaa verrattuna muuhun Eurooppaan. Brå listaa kuitenkin kolme seikkaa, joilla voi olla merkitystä aseellisen väkivallan kasvulle.
Kyse on huumekaupasta, rikollisryhmien välisistä yhteentoista ja tietyissä väestöryhmissä tunnetusta syvästä epäluottamuksesta viranomaisia kohtaan.
Samat riskitekijät ovat tosin tunnettuja monessa muussakin vertailumaassa. Ruotsin ainutlaatuinen kehitys on kuitenkin arvoitus maan viranomaisille. Brå tarjoaa erääksi selitykseksi myös ”inflaatiota”. Kun ampuma-aseita käytetään yhä useammin, niin ammuskelut johtavat taas uusin aseellisiin yhteenottoihin.

Ruotsissa ammutaan eniten ihmisiä Euroopassa – nousu tilastohuipulle on ollut hämmästyttävän nopeaa

Tappava väkivalta on Ruotsissa ennätyskorkealla tasolla. Huomattava osa henkirikoksista tehtiin ampuma-aseilla vuonna 2020. Ruotsin rikostutkimuslaitos ei ole koskaan aiemmin tilastoinut näin murheellisia lukuja.

Ruotsin rikostutkimuslaitos Brå on aloittanut nykymuotoisen väkivaltarikosten tilastoinnin vuonna 2002. Vuonna 2020 Brå <a href="https://via.tt.se/pressmeddelande/slutlig-brottsstatistik-2020-konstaterade-fall-av-dodligt-vald?publisherId=1026483&amp;releaseId=3296179">tilastoi</a> 124 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta. Rikoksen uhrina kuoli koko maassa 13 ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna.
Tilastoista <a href="https://www.expressen.se/nyheter/124-mordades-forra-aret-hogsta-man-matt-nagonsin/">pistää</a> erityisesti esiin Tukholma, jossa tapettiin 11 ihmistä enemmän kuin vuonna 2019.
Uhrit ovat miehiä
Ampuma-asetta käytettiin 39 prosentissa kuolemaan johtaneista väkivaltarikoksissa. Taas nousee esiin Tukholma, sillä koko maan 48 ampuma-aseella tehdystä henkirikoksesta 23 tehtiin Tukholman alueella. Koko vuoden 124 henkirikoksen uhreista 99 oli miehiä tai poikia. Miesten osuus tapetuista henkilöistä kasvoi, kun taas naisten ja tyttöjen uhrimäärä pysyi samana kuin vuotta aiemmin.
Vaikka vuosi 2020 oli mustin koko tilastohistorian aikana, kuolemaan johtanut väkivalta oli suhteellisesti ottaen lähes yhtä korkealla 1990-luvun alussa. Tuolloin tosin ampuma-aseita käytettiin harvemmin.
&nbsp;

Ruotsissa tapettiin vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin koskaan mittaushistorian aikana

kuolemaan johtanut väkivalta

Juvonen: Puhejudo ei aina riitä vanhustenhoidossa – tarvitaan suunnitelma vaarallisten tilanteiden varalle

Ruotsissa ammutaan eniten ihmisiä Euroopassa – nousu tilastohuipulle on ollut hämmästyttävän nopeaa

Ruotsissa tapettiin vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin koskaan mittaushistorian aikana

Uusimmat

Ministeri Lulu Ranne kiittää klassikkoautojen intohimoisia huoltajia: ”Teillä on merkitystä Suomelle”

Ministeri Lulu Ranne: Infra vetää Suomen töihin – jättipanostukset työllistävät laajasti suomalaisia

Simo Grönroos: Suomalaisen työn ja koulutuksen suunta käännettävä – “Halpatyövoiman vyöry ei ole luonnonlaki”

Iloista vappua

Lastensuojelulain uudistus selkiyttää kasvatuksellisia rajoja – perussuomalaiset: Lastensuojelu ei saa olla bisnestä

Talous nousuun – oppositio hyökkää välikysymyksellä

Poliisi valvoo näkyvästi vappua Helsingissä ja Tampereella – teräaseiden hallussapitoon tiukempi linja lainsäädännössä

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa

Piisinen riemuitsee Turun telakan saamasta jättitilauksesta: ”Suomi nousee työllä ja yrittämisellä”

Hallitus panostaa peruskouluun 200 miljoonaa euroa – Koponen: ”Satsaamme koulutukseen ja näemme sen investointina tulevaisuuteen”

Viikon suosituimmat

Marinin hallituksen senioriministeri aiheutti hirvittävän vahingon, tappiot miljardeissa – myöntää ettei tajunnut mitä teki – nyt vasen laita valehtelee asiaa Purran syyksi

Kiihtynyt Sofia Virta puhui päälle ja haastoi riitaa A-studiossa

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”

Saksa patoaa turvapaikanhakijoiden määrää luokittelemalla lähtömaita turvallisiksi

Bergbom: Perussuomalaiset aloitti rikollisten palautusrallin

Päivän Pointti: Vasemmistoliitto vaatii työajan lyhentämistä – vaikka työntekijä voi sopia siitä oman työnantajansa kanssa vaikka jo tänään

Rostila pöyristyi Heinäluoman taivaan portti -puheista: ”SDP:n pohjakosketuksen on oltava lähellä”

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026