Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”

Maahanmuutto pienituloisuuden kasvun taustalla – Rostila: ”Luvatut huippuosaajat löytyivät leipäjonoista”

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”

Purra: Lindtmanilta ei vieläkään säästölistaa – nuoruustarinoita sen sijaan riittää kirjan verran

Yleislakko meni mellakoinniksi Espanjassa – hövelin maahanmuuton aktivoima asuntokriisi ravistelee maata vaalien alla

Garedew: ”Myös Suomen on julistettava Suomen islamilainen yhdyskunta ja Muslimiveljeskunta terroristijärjestöiksi”

Helsinki varautuu opettamaan 54 äidinkieltä – samaan aikaan perheet karsastavat vieraskielisiä kouluja

Viron yleisradio pyörittää kanaviaan murto-osalla Ylen kustannuksista – sopeuttamisvaraa  Suomessa jopa 350 miljonaa euroa

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi

EVA: Menoleikkaukset saavat suomalaisilta selvästi enemmän kannatusta kuin veronkiristykset

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä

Tynkkynen pudotti uutispommin RKP:lle: Ruotsinkieliset nuoret tyrmäävät lisämaahanmuuton

Ruotsin hallituskriisissä täyskäännös – Åkesson: ”Olette omillanne”

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan

Oikeus tuomitsi kaksi ulkomaalaistaustaista nuorta – pahoinpitelivät ja puukottivat 15-vuotiasta Helsingin Kaivopuistossa

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa

Puolassa kansallinen surupäivä – Krakovan joukkoampuja surmasi myös oman perheensä

Ulkomaalaistaustainen mies raiskasi ravintolassa tapaamansa päihtyneen naisen – yli kaksi vuotta vankeutta

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”

kuolemaan johtanut väkivalta

Lounais-Suomen poliisilaitos tutkii Turussa vanhuspalveluyksikössä tiistaina tapahtunutta väkivallantekoa. Yksi asukkaista kuoli saamiinsa vammoihin, ja toisen vammat vaativat sairaalahoitoa. Teosta epäilty on hoivayksikön asukas. Kansanedustaja Arja Juvosen mukaan myös vanhusten hoivayksiköissä on haasteellisia asukkaita, joiden kanssa ei pelkällä &#8221;puhejudolla&#8221; pärjää, vaan tarvitaan muita keinoja.

&#8211; Hoitohenkilöstön osaamisella tilanteissa, joissa potilas on aggressiivinen, on suuri merkitys. On kuitenkin tilanteita, joissa ”puhejudolla” ei aina pärjää, ja näihin tilanteisiin on saatava muita resursseja. Näissä tilanteissa hoivayksikössä tulisi olla selkeä ja toimiva suunnitelma ja hoitopolku, sanoo perussuomalainen kansanedustaja ja geronomi Arja Juvonen.
&#8211; Joskus se voi olla esimerkiksi ensihoito ja päivystys. Päivystyksessä voi olla kuitenkin rajoitutut resurssit psykogeriatrisen potilaan hoitoon. Potilas saatetaan palauttaa takaisin hoivayksikköön. Kyseessä on työsuojelullinen riski henkilöstölle ja potilasturvallisuusriski muille potilaille.
Ongelmana vanhustenhoidon tasapäistäminen
Hoivayksiköissä tapahtuvat väkivallan uhat tai teot ovat vakavia. Hoivayksiköiden asukkaat tulisi Juvosen mukaan sijoittaa diagnoosinsa mukaisiin hoivapaikkoihin. Ikääntymiseen liittyy erilaisia muistisairauksia ja oireita. Psykogeriatrisessa hoivayksikössä voidaan hoitaa käyttäytymiseltään haasteellisia muistisairaita ikääntyneitä.
&#8211; Ongelma on kuitenkin se, että vanhustenhoitoa tasapäistetään Suomessa ja ihmisiä sijoitetaan ympärivuorokautiseen hoivaan, jossa resurssit eivät riitä haasteellisten ja jopa aggressiivisten vanhuspotilaiden hoitoon, Juvonen sanoo.
Yksikössä voi olla hyvinkin vaativaa hoitoa tarvitsevia ja niitä, jotka tarvitsevat vähemmän hoivaa. Potilasta sijoitettaessa Juvonen pitää tärkeänä, että tämän tausta käydään läpi. Taustaan voi liittyä myös elämänmittainen alkoholin tai muiden päihteiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat.
Myös rauhoittavia lääkkeitä on käytettävä
Vanhustenhoidossa on kiitettävästi tehty lääkehoidon arviointia ja rauhoittavien lääkkeiden käytön varjopuolet, esimerkiksi vanhusten kaatumiset, on huomioitu. Vanhustenhoidossa tarvitaan kuitenkin edelleenkin hyvää lääkehoidon osaamista. Vanhuksen levottomuuteen ja väkivaltaisuuteen voi liittyä myös kipu tai jokin puhjennut sairaus, kuten vaikkapa virtsatieinfektio. Juvonen pitää tärkeänä, että vanhustenhoivayksiköllä on käytettävissään lääkärin palvelut välittömästi näissä tilanteissa.
&#8211; Lääkkeetön hoito ei ole itseisarvo, vaan joudumme vanhustenhoidossa tilanteisiin, että myös rauhoittavia lääkkeitä on käytettävä. Sillä suojellaan paitsi potilasta itseään, myös muita lähellä olevia ihmisiä, Juvonen toteaa.
Henkilöstöä tarvitaan lisää
Vanhusten huoneiden ovia ei saa lukita vanhustenhoivayksiköissä. Hoitohenkilöstö on vaikeassa tilanteessa silloin, kun hoivayksikössä ilmenee potilaiden levottomuutta, mutta henkilökuntaa ei riitä vastaamaan tilanteeseen.
&#8211; Miten esimerkiksi yöaikaan yksin työvuorossa oleva yöhoitaja voi pärjätä näissä tilanteissa? Siinä olisi sosiaali- ja terveysministeriölle mietittävää. Kyseessä on paitsi työntekijöiden työsuojelu, myös potilasturvallisuus, Juvonen toteaa.

Juvonen: Puhejudo ei aina riitä vanhustenhoidossa – tarvitaan suunnitelma vaarallisten tilanteiden varalle

Ruotsi on ainut maa Euroopassa, jossa ihmisten tappaminen ampuma-aseella yleistyy. Surmat liittyvät lähes poikkeuksetta rikollisten keskinäisiin välienselvittelyihin. Syy silmittömään väkivaltaan on arvoitus maan viranomaisille.

Vuosien 2014-2017 välisenä aikana vain Kroatiassa surmattiin ampumalla enemmän ihmisiä kuin Ruotsissa, todetaan Ruotsin rikostutkimuslaitoksen (Brå) <a href="https://www.bra.se/om-bra/nytt-fran-bra/arkiv/press/2021-05-26-dodligt-skjutvapenvald-har-okat-i-sverige-men-inte-i-ovriga-europa.html">tutkimuksessa.</a>
Vuonna 2018 Ruotsi oli jo surullisen tilaston ykkönen. Nousu tilastohuipulle on tapahtunut vain muutaman vuoden aikana.
&#8211; Ruotsin kehitykselle ei löydy vertaa mistään muusta maasta, <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/eK96Va/bra-sverige-hade-nast-hogst-niva-av-dodsskjutningar-i-europa">sanoo</a> Brå:n tutkija Klara Hradiolova-Selin.
&#8211; Valitettavasti tämä vahvistaa sen, minkä olemme omin silmin nähneet, toteaa puolestaan Ruotsin eteläisen poliisialueen päällikkö Håkan Jarborg.
Väkivalta kasvanut räjähdysmäisesti
Vielä muutama vuosi sitten Ruotsi kuului niihin Euroopan maihin, jossa kuolemaan johtavat väkivalta oli suhteellisen <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/mBAV8v/svensk-okning-av-dodsskjutningar-unik-i-europa">harvinaista</a>. Sitten tapahtui nopea muutos. Tutkimuksen kohteena olleen neljän vuoden aikana vain Kroatiassa tapettiin ampuma-aseilla enemmän ihmisiä kuin Ruotsissa. Tutkimuksessa oli mukana 22 maata.
Ammuskelut alkoivat Ruotsissa yleistyä 2000-luvulla ja varsinainen tilastoloikka tapahtui vuoden 2013 jälkeen. Synkeät luvut ovat jatkaneet kasvuaan ja vuosi 2020 oli kokonaisuudessaan mittaushistorian <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsissa-tapettiin-vuonna-2020-enemman-ihmisia-kuin-koskaan-mittaushistorian-aikana/">väkivaltaisin:</a> tilastoiduissa 366 ammuskelussa kuoli 47 ja haavoittui 117 ihmistä. 80 prosenttia aseellisesta väkivallasta tapahtui rikollisten keskinäisissä välienselvittelyissä.
Taistelua huumereviireistä
Selvityksestä ei löydy selvää vastausta siihen, miksi Ruotsin kehitys on niin poikkeavaa verrattuna muuhun Eurooppaan. Brå listaa kuitenkin kolme seikkaa, joilla voi olla merkitystä aseellisen väkivallan kasvulle.
Kyse on huumekaupasta, rikollisryhmien välisistä yhteentoista ja tietyissä väestöryhmissä tunnetusta syvästä epäluottamuksesta viranomaisia kohtaan.
Samat riskitekijät ovat tosin tunnettuja monessa muussakin vertailumaassa. Ruotsin ainutlaatuinen kehitys on kuitenkin arvoitus maan viranomaisille. Brå tarjoaa erääksi selitykseksi myös ”inflaatiota”. Kun ampuma-aseita käytetään yhä useammin, niin ammuskelut johtavat taas uusin aseellisiin yhteenottoihin.

Ruotsissa ammutaan eniten ihmisiä Euroopassa – nousu tilastohuipulle on ollut hämmästyttävän nopeaa

Tappava väkivalta on Ruotsissa ennätyskorkealla tasolla. Huomattava osa henkirikoksista tehtiin ampuma-aseilla vuonna 2020. Ruotsin rikostutkimuslaitos ei ole koskaan aiemmin tilastoinut näin murheellisia lukuja.

Ruotsin rikostutkimuslaitos Brå on aloittanut nykymuotoisen väkivaltarikosten tilastoinnin vuonna 2002. Vuonna 2020 Brå <a href="https://via.tt.se/pressmeddelande/slutlig-brottsstatistik-2020-konstaterade-fall-av-dodligt-vald?publisherId=1026483&amp;releaseId=3296179">tilastoi</a> 124 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta. Rikoksen uhrina kuoli koko maassa 13 ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna.
Tilastoista <a href="https://www.expressen.se/nyheter/124-mordades-forra-aret-hogsta-man-matt-nagonsin/">pistää</a> erityisesti esiin Tukholma, jossa tapettiin 11 ihmistä enemmän kuin vuonna 2019.
Uhrit ovat miehiä
Ampuma-asetta käytettiin 39 prosentissa kuolemaan johtaneista väkivaltarikoksissa. Taas nousee esiin Tukholma, sillä koko maan 48 ampuma-aseella tehdystä henkirikoksesta 23 tehtiin Tukholman alueella. Koko vuoden 124 henkirikoksen uhreista 99 oli miehiä tai poikia. Miesten osuus tapetuista henkilöistä kasvoi, kun taas naisten ja tyttöjen uhrimäärä pysyi samana kuin vuotta aiemmin.
Vaikka vuosi 2020 oli mustin koko tilastohistorian aikana, kuolemaan johtanut väkivalta oli suhteellisesti ottaen lähes yhtä korkealla 1990-luvun alussa. Tuolloin tosin ampuma-aseita käytettiin harvemmin.
&nbsp;

Ruotsissa tapettiin vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin koskaan mittaushistorian aikana

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>