Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii hallitukselta pikaista vastausta vanhustenhuollon laatusuositusten uudistamisen jälkeen hoivakentällä tapahtuneisiin radikaaleihin ja jopa dramaattisiin muutoksiin.

– Koulutettua henkilöstöä on vähennetty kovalla kädellä ja vanhustenhoidon kehittämisen sijaan tilalle on tullut potilasturvallisuuden heikentäminen. Tiedot vanhustenhoidon tilanteesta ovat tulleet paitsi hoiva-alan työntekijöiltä myös hoiva-alan liittojen kautta, Juvonen kertoo.

”Olemme palanneet 80-luvulle”

Laatusuositus astui voimaan kesäkuussa 2017. Sen mukaan henkilöstömitoitukseen lasketaan myös muita alalla toimijoita, esimerkiksi virikeavustajat ja hoiva-avustajat. Myös muut pikakoulutetut ja kouluttamattomat ovat tulleet hoivakentälle.

– Olemme tehneet paluun 80-luvulle, jolloin hoivakentällä työskenteli jopa täysin kouluttamattomia ns. ”vippareita”. En vastusta hoiva-avustajien saapumista koulutettujen hoitajien rinnalle ja tueksi, mutta se, että henkilöstön enemmistö koostuu heistä ei ole oikein, Juvonen sanoo.

– Hoiva-ala tarvitsee tuekseen myös virikeohjaajia ja vanhusten ulkoiluttajia, sitäkään en kritisoi, mutta he eivät voi osallistua hoitotoimenpiteiden suorittamiseen. Ei vanhustenhoidon kärkihankkeen ja kehittämistyön tarkoitus tai lopputulema voi olla vain säästöt vanhusten turvallisuuden kustannuksella.

Laatusuosituksia tulkitaan väärin

Vanhustenhoito on nyt Juvosen mielestä valumassa harmaalle alueelle, sillä laatusuositusta tulkitaan väärin.

– Laatusuosituksen uudistamisesta tulikin keppihevonen, Juvonen sanoo.

– Hallituksen tulee määritellä selkeät luvut, joita hoivakentällä ja kotihoidossa noudatetaan hoitoalan koulutetun henkilöstön kohdalla. Hoitotyön koulutettujen henkilöiden määrä tulee olla hoivakentällä vakio ja avustava henkilöstö voi toimia avustavana henkilöstönä, ei esimerkiksi lääkkeistä vastaavana.

Kielitaidon puute tullut hoivakentälle

Juvonen vaatii, että sosiaali- ja terveysministeriö vastaa nyt siihen, miksi laatusuosituksen uudistaminen tulkitaan niin, että koulutettu henkilöstö joutuu väistymään.

– Myös kielitaidon puute on tullut hoivakentälle. Maahanmuuttajien ohjaaminen hoiva-alan opintoihin on väärin, mikäli opiskelija ei opi opintojen rinnalla suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jokainen voi mielessään miettiä, mitä kielitaidottomuus tarkoittaa hoitotyössä, Juvonen muistuttaa.

SUOMEN UUTISET