

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kaisa Garedewilta toimenpidealoite uudesta ratayhteydestä – taustalla vihervasemmiston torppaamat kaupunginvaltuutettu Joni Parkkosen aloitteet
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin eurooppalaisen raideleveyden mukaisen ratahankkeen käynnistämiseksi Helsingin ja Tornion välille Jyväskylän kautta. Aloitteen taustalla ovat Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Joni Parkkosen aloitteet, jotka vihervasemmisto torppasi Keski-Suomessa.
Suomen rautateillä on käytössä 1 524 mm:n raideleveys, joka on eurooppalaista raideleveyttä (1 435 mm) leveämpi, mutta lähellä Venäjän 1 520 mm:n leveyttä. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa toimivat ratayhteydet pohjoisen kautta Eurooppaan ovat Suomen turvallisuudelle, huoltovarmuudelle ja teollisuudelle välttämättömiä.
Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus paranisivat
Kaisa Garedewin ehdotuksen taustalla ovat Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja Keski-Suomen maakuntavaltuutettu, fyysikko Joni Parkkosen (ps.) aloitteet maakuntavaltuustolle ja kaupunginvaltuustolle, jotka vihervasemmisto torppasi Keski-Suomessa.
– Parkkosen aloitteissa nostetaan esiin uuden oikoradan monet edut. Helsingistä Lahden, Jyväskylän ja Oulun kautta Tornioon kulkeva uusi rataväylä lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsingistä Tornioon merkittävästi. Uuden radan myötä Suomen yhteys länteen, huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus paranisivat huomattavasti.
– Uutta junarataa voitaisiin rakentaa rauhassa ilman, että se vaikeuttaisi liikennöintiä nykyisellä Tampereen, Seinäjoen ja Kokkolan kautta kulkevalla pääratayhteydellä. Jyväskylän ja Lahden kautta kulkeva reitti toisi samalla merkittävän parannuksen Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen saavutettavuuteen ja olisi suuri kehitysaskel valtakunnalliseen liikennejärjestelmään, Garedew perustelee.
– Euroopan unionin uusi TEN-T-asetus vaatii jäsenmaita selvittämään eurooppalaisen raideleveyden käyttöönottoa. Kun tätä pohdintaa nyt joka tapauksessa ollaan tekemässä, niin mahdollisen uuden radan reittivaihtoehtojakin kannattaa tarkastella avoimin mielin, hän jatkaa.
Nykyinen reitti ei ole optimaalinen
Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väylävirastolta selvitystä eurooppalaisen raideleveyden ratatarpeesta. Selvityksen on määrä valmistua elokuun loppuun mennessä.
Parkkosen mukaan uutta eurooppalaisen raideleveysstandardin mukaista runkoyhteyttä etelästä pohjoiseen ei kannata tehdä nykyisen pääradan rinnalle, johon sitä nyt on kaavailtu, vaan suorinta ja nopeinta reittiä pitkin.
– Nykyinen päärata perustuu ikivanhaan Pohjanmaan rataan, joka ei ole optimaalisin reitti pohjois-eteläsuuntaiselle ratayhteydelle. Nyt olisi oikea hetki rakentaa uusi runkoväylä sinne, missä se palvelee suomalaisia parhaiten, Parkkonen toteaa.
Rahoitusta haettava EU:lta
Eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymisen ja uuden oikoradan kustannus olisi merkittävä, mutta sille voitaisiin Garedewin mukaan hakea rahoitusta EU:lta ja Natolta.
– Koska EU vaatii jäsenmailtaan raideleveyteen liittyviä toimia, niin ehdottomasti niiden toteuttamiseen tulee hyödyntää EU-rahaa. Onneksi meillä on nyt hallitus, joka ymmärtää, että Suomen ei jokaisessa EU-asiassa tarvitse tyytyä vain maksamaan muiden jäsenmaiden hankkeita, vaan rahoitusta on haettava Suomen elinvoimaisuuden vahvistamiseen aina, kun siihen on tilaisuus, Garedew korostaa.
– Suomi on pitkä maa, jonka jokaisen maakunnan saavutettavuus ja elinvoimaisuus on tärkeä varmistaa. Hallitusohjelmassa korostetaan raideliikenteen merkitystä sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta keskeisenä liikkumisen muotona ja huoltovarmuustekijänä. Eurooppalaisen raideleveyden mukainen oikorata Helsingistä Lahden ja Jyväskylän kautta pohjoiseen tukisi näitä hallituksen tavoitteita, hän summaa.
Garedewin toimenpidealoite keräsi kannatusta yli puoluerajojen. Muita allekirjoittajia ovat Merja Rasinkangas (ps.), Tomi Immonen (ps.), Jari Ronkainen (ps.), Timo Mehtälä (kesk.), Juha Hänninen (kok.), Petri Honkonen (kesk.), Tuomas Kettunen (kesk.), Olga Oinas-Panuma (kesk.) ja Johanna Ojala-Niemelä (sd.).

Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Olga Oinas-Panuma Joni Parkkonen Juha Hänninen Merja Rasinkangas Timo Mehtälä ratayhteydet raideleveys Tomi Immonen Tuomas Kettunen Petri Honkonen Johanna Ojala-Niemelä Kaisa Garedew toimenpidealoite Jari Ronkainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Itä-Suomen kuuluvuushaasteet otetaan vakavasti – ministeri Ranne: Hallitukselle on tärkeää vahvistaa koko Suomen elinvoimaa ja parantaa kansalaisten arkea

Ministeri Ranne historiallisesta Nato-kokouksesta: Suomen liikenneinfran vahvistaminen lopullisesti osaksi Naton liikennejärjestelmäsuunnittelua

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Liikenneinvestointien on vahvistettava turvallisuutta

Koskela: Poikittaisratahanke hyödyttäisi koko Suomea – “Junayhteyksien kokonaisvaltainen kehittäminen on yksi vaihtoehto ainaiselle autoilijoiden kurittamiselle”
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.