LEHTIKUVA
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta sai valmiiksi mietinnön kaivosmineraaliveron korotuksesta. Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Sami Savio toteavat, että kaivosmineraalivero nousee osana valtiontalouden tasapainottamista, mutta veronkorotukset Suomessa vaativat pistemäistä ja harkittua toteutusta.
– Valtiontaloutta on pakko laittaa kuntoon. Hallitus on tehnyt sopeutusta pääosin julkisia menoja vähentämällä, mutta myös yksittäisiä veronkorotuksia on tehty. Kaivosveron korotus on yksi rajattu ja selkeä toimi osana sopeutusta, kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo.
Metallisten kaivosmineraalien vero nousee 2,5 prosenttiin, kun se on aiemmin ollut 0,6 prosenttia. Muiden kaivosmineraalien vero nousee 0,60 euroon tonnilta, kun se on aiemmin ollut 0,20 euroa tonnilta. Samalla veron määräytymistä täsmennetään niin, että määräperusteisesti verotettavissa mineraaleissa veron ajankohta sidotaan louhitun mineraalin nostoajankohtaan.
– Selkeät säännöt ja veron määräytymisen ennakoitavuus ovat tärkeitä seikkoja sekä valtiolle että kaivosalan toimijoille, kansanedustaja Sami Savio toteaa.
Valtiovarainvaliokunta esittää, että veron tuotosta 70 prosenttia ohjautuisi valtiolle ja 30 prosenttia kaivoksen sijaintikunnalle. Lisäksi kaivosten sivuvirtojen käsittelyä on selkeytetty. Jos mineraalia ei oteta talteen eikä toimiteta muualle hyödynnettäväksi, veroa ei lähtökohtaisesti synny. Jos sitä taas otetaan myöhemmin talteen esimerkiksi rikastushiekasta ja toimitetaan uudelleenkäsittelyyn, verovelvollisuus syntyy.
– Kaivospaikkakunnille pitää ohjautua selkeä osuus verotuotosta kaivosten sosiaalisen hyväksyttävyyden vuoksi, Vähämäki sanoo.
Perussuomalaiset edustajat muistuttavat, että Suomen kokonaisveroaste on jo valmiiksi korkealla. Siksi veronkorotuksia ei pidä tehdä laajasti, vaan kohdennetusti ja perustellen, samalla kasvun ja työnteon edellytyksistä kiinni pitäen.
– Hallitus on laskenut useaa kansalaisten arkeen vaikuttavaa veroa ja sillä tavoin varmistanut kansalaisten ostovoiman vahvistumista myös vuonna 2026. Kun julkista taloutta sopeutetaan, voi veronkorotuksilla olla vain rajallinen rooli kokonaisuudessa, Savio sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ensi viikolla budjettiriiheen kokoontuva hallitus hallitus neuvottelee uusista, noin miljardin euron sopeutustoimista. Tuoreen kyselyn mukaan 41 prosenttia suomalaisista hoitaisi sopeutustoimet ensisijaisesti menoleikkauksilla ja 32 prosenttia veronkorotuksilla. 27 prosenttia ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.
Kansanedustaja Miko Bergbom kehotti eduskunnan valtiopäivien avauskeskustelussa keskiviikkona oppositiopuolueita tutustumaan omiin ohjelmiinsa ennen kuin lähtevät arvostelemaan hallituksen päätöksiä talouspolitiikan saralla. Perussuomalaisten hallituskaudella palkansaajien ostovoima on nimittäin vahvistunut, kun taas edellisen vasemmistohallituksen aikana se heikkeni.
Eduskunnassa käytiin tänään keskustelua arvonlisäveron korottamisesta, koska käsittelyssä oli hallituksen esitys, jossa alennetussa 10 prosentin arvonlisäverokannassa olevat tuotteet siirrettäisiin 14 prosentin arvonlisäverokantaan - lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra lausui alkusanat Keskuskauppakamarin Suuren veropäivän alkajaisiksi torstaiaamuna Helsingissä. Puheen pääpaino oli luonnollisesti tuoreen budjettiehdotuksen teemoissa, mutta koska yleisössä oli paljon verotuksen ammattilaisia, kannusti hän kaikkia miettimään, miten voisimme remontoida verotusjärjestelmäämme siten, että verotus maksimoisi talouskasvun edellytykset vähentämättä verotuottoja lyhyelläkään aikavälillä.
Vaikka hallitus joutuu tekemään myös veronkorotuksia, ei kokonaisveroaste nouse vuoden 2023 tasosta hallituksen päätösten vuoksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi vuoden 2025 talousarvion lähetekeskustelussa, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotaakka vähenee, vaikka esimerkiksi arvonlisäveroa joudutaan valitettavasti kiristämään.
Viikon suosituimmat
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.
