Artikkeli kuva

LEHTIKUVA

Valtiovarainministeri Purra Keskuskauppakamarin veropäivillä: Uusia veronkorotuksia ole enää tulossa tällä vaalikaudella

26.09.2024 |11:37

Valtiovarainministeri Riikka Purra lausui alkusanat Keskuskauppakamarin Suuren veropäivän alkajaisiksi torstaiaamuna Helsingissä. Puheen pääpaino oli luonnollisesti tuoreen budjettiehdotuksen teemoissa, mutta koska yleisössä oli paljon verotuksen ammattilaisia, kannusti hän kaikkia miettimään, miten voisimme remontoida verotusjärjestelmäämme siten, että verotus maksimoisi talouskasvun edellytykset vähentämättä verotuottoja lyhyelläkään aikavälillä.

Ministeri Riikka Purra lupasi myös, ettei uusia veronkorotuksia ole enää tulossa tällä vaalikaudella, mutta saipa oppositiokin osansa. Purran mukaan reilun vuoden istunut hallitus on tehnyt merkittäviä toimenpiteitä talouden ja verotuksen alalla.

– Rakenteelliset uudistukset etenevät samoin. Lähtötilanne on ollut kieltämättä hyvin vaikea. Suomen valtiolla on menoja, kuluja ja velkaa aivan liikaa. Tähän kehitykseen on herännyt hiljattain jo luottoluokittajakin. Samoin meillä on liikaa normeja, kitkaa, esteitä ja byrokratiaa – ja näistä kaikista yleensä seuraa lisää menoja ja liian vähän tuloja.

– Nollakorkomaailmassa velkataakka ei ilmeisesti tuntunut kovin pahalta, koska velan korkomenot olivat sadoissa miljoonissa. Nyt valtionvelan korkomenot lähentelevät jo kolmea ja puolta miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin vaikkapa kaikkien Suomen kuntien peruspalveluiden valtionosuudet ensi vuonna.

– Vasemmisto maalasi takavuosina ruusuista kuvaa maailmasta, jossa velan korot pysyivät ikuisesti nollassa. Realistit olivat jo tuolloin eri mieltä vasemmiston kanssa. Kuulun itse mielelläni näihin realisteihin – tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.

Sopeutusta tarvitaan

Kun hallituksen budjettiriihi puitiin kuun alussa ja vaikeista kokonaisuuksista päästiin ratkaisuun jo keväällä, on nyt Purran mielestä päätösten jalkauttamisen aika.

– Sopeutamme julkista taloutta lisää reilulla kolmella miljardilla eurolla hallitusohjelmassa sovitun kuuden miljardin toimien päälle. Kevään sopeutuskokonaisuudesta noin puolet on suoria menoleikkauksia ja puolet, valitettavasti, veronkorotuksia. Arvonlisäverotus kiristyi ja kiristyy.

– Hallitus pyrki tässä kokonaisuudessa jakamaan sopeutustaakkaa mahdollisimman laajalle, jotta se voitaisiin kokea hyväksyttäväksi mahdollisimman laajasti yhteiskunnassamme. Esimerkiksi sosiaaliturvaan emme tehneet juurikaan lisäleikkauksia tai kiristyksiä, kertoi Purra.

Verotuspuolella pyritään niin ikään vähiten huonoon ratkaisuun. Hallitus päätyi nostamaan yleistä arvonlisäverokantaa puolellatoista prosenttiyksiköllä. Haittaveroja, kuten alkoholin ja tupakan verotusta, kiristetään useaankin kertaan. Myös terveysverot korostuvat. Sote-menojen kasvaessa kaikki kansanterveyttä edistävät keinot on otettava käyttöön.

– Keskeisiä suoria leikkauksia teemme muun muassa valtion toimintamenoihin, kehitysapuun ja valtionavustuksiin sekä maahanmuuttoon. Sotesta säästämme melkein lakisääteisiä tehtäviä vähentämällä ja mitoituksia keventämällä. Samoin kuntien norminpurkua tehdään. Muita leikkauskohteita on pitkä lista. Leikkauslistat on valmisteltu huolellisesti, virkamiesvalmisteluun nojaten.

– Valtiovarainministerinä olin sitä mieltä jo yli vuosi sitten, että lisäsopeutukset eivät voi odottaa hallituksen puoliväliriiheen. Olin oikeassa. Nyt on toimittava, sillä lykkäämällä ikävää, ikävä tulee entistä suurempana eteemme.

Suomi tienhaarassa

Suomalainen yhteiskuntamalli on Purran mukaan tienhaarassa.

– Olemme eläneet yli varojemme jo vuodesta 2007. Budjetin menojen lisääminen on ollut helppoa poliittisesti, sillä lisäpanostuksilla on saatu hyvää lyhyellä aikavälillä. Lämmittää hetken.

– Velat on kuitenkin maksettava, ja julkisen talouden velkasuhdetta ei saa päästää hallitsemattomaan kasvuun. Suomalainen taloudenpidon malli on ollut sanalla sanoen löperö. Nollakorkomaailma ei ole varsinaisesti auttanut tähän löperöön taloudenpitoon. Rahaa oli. Eipä ole enää.

– Nyt rahalla on taas hinta, ja alijäämät ovat kalliita rahoittaa. Korkomenomme pelkästään valtiolla ovat siis miljardeja euroja vuodessa. Suomalainen tuottavuus on kituliasta, ja yksityisiä investointeja on liian vähän. Vanhusten hoiva maksaa, ja edelliset hallitukset ovat sälyttäneet julkiselle sektorille valtavasti lisää tehtäviä. Sosiaalivaltio on pöhöttynyt ylisuureksi.

– Demografinen kehitys on rajua – vanhusväestön määrä kasvaa ja työikäisen määrä vähenee. Maahanmuutolla ongelmaa ei ratkaista – ainakaan sillä maahanmuutolla, jota me vastaanotamme – eikä niin kannattaisi narratakaan. Joku aina maksaa. Rahoituspohja ei riitä kasvaviin menoihin. Siksi sopeutamme menoja nyt melkein joka paikasta, kertoi Purra.

Moni asia Suomessa on mennyt pieleen

Purra huomautti, että Suomessa on eletty viimeiset kuusitoista vuotta erittäin aneemisen taloudellisen kasvun aikaa.

– Reaalinen bruttokansantuotteemme taso ei ole oikeastaan noussut ollenkaan näiden menetettyjen vuosien kuluessa. Jokin on mennyt pieleen.

– Väitän, että moni asia on todella mennyt pieleen. Suomalainen yhteiskunta kaipaisi asenteellista kokonaisremonttia. Perusopetuksemme on PISA-tulosten valossa heikoissa kantimissa, opettajien auktoriteetti on romahtanut. Lapset kertovat aikuisille, mitä tehdään. Näin emme voi jatkaa. Kyllä meidän aikuisten tulee kertoa lapsillemme, missä menevät rajat.

Sama auktoriteetin romuttuminen näkyy myöhemmin kaduilla jengiytymisenä, heikkoina oppimistuloksina, työttömyytenä ja rikollisuutena. Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka lyö lisää löylyä Suomen henkisesti kurjistuneessa toimintaympäristössä.

– Heikko osaaminen vaikkapa matematiikassa ja äidinkielessä näkyy jatkossa heikkona talouskasvuna. Heikko oppiminen tuottaa meille heikkoa työvoimaa, sellaista työvoimaa, joka ei pysty jatkossa hoitamaan vanhuksiamme ja sairaitamme, huolehtimaan jätehuollosta tai siltojen lujuuslaskelmista.

– Vaatimustaso laskee jatkuvasti; ensin löysättiin peruskoulusta, sitten toiselta asteelta, maisteritutkintojen vaatimuksista, nyt jo tohtoritutkintojenkin. Ei tällä linjalla voiteta kansainvälistä kilpailua vaikkapa puhtaan siirtymän vaatimien teknologioiden innovoinnissa. Miten me edes kehtaamme puhua niin ylevästi huippuosaajista, kun emme tahdo onnistua perusosaajissakaan? Purra ihmetteli.

Ei kansalaisuutta ilman velvollisuuksia

Kansan resilienssikin on Purran mielestä heikentynyt.

– Joka suunnasta huudetaan oikeuksia, tietenkin verorahoitteisia, jotka joku muu hoitaa. Harva jaksaa puhua velvollisuuksista. Ikään kuin kansalaisuuteen ei sellaisia kuuluisi. Eihän tämä maa itsekseen koossa pysy.

– En ymmärrä, miksi valtion ja veronmaksajan pitäisi nykyään hoitaa kaikki. Miksi opettajan pitää hoitaa vanhemman tehtävät? Miksi perusasiatkin ovat välillä niin hillittömän hankalia? Miksi kaikki aiheuttaa masennusta ja pelkoa ja miksi erilaisia mielipiteitä pelätään? Miksi kaikki kuorrutetaan tunteilla?

– Mutta, kysymys kuuluu: miten saisimme taas resilienssiä, sisua ja pääsisimme eteenpäin?

– Hyvä uutinen on, että voimme aivan itse kääntää kurssia. Voimme ryhtyä vaatimaan itseltämme enemmän, parempaa. Voimme tehdä työtä enemmän ja yrittää enemmän. Ihminen, joka kokee voivansa itse vaikuttaa, voi itse vaikuttaa. Hän voi yleensä myös henkisesti paremmin kuin se, joka vain odottaa tulevansa vaikutetuksi, hoidetuksi, passatuksi.

Ei uusia veronkorotuksia

Koska Suomen kokonaisveroaste on Euroopan kärkeä, ei Purran mielestä voida ajatella valtiontalouden tasapainottamista enää uusilla veronkorotuksilla.

– En tule itse esittämään uusia veronkorotusavauksia tällä vaalikaudella. Jos hallituksen finanssipoliittinen tavoite velkasuhteen kasvun pysäyttämisestä näyttää karkaavan, mikä on mahdollista, olen valmis tekemään tarvittavan lisäsopeutuksen puhtailla menoleikkauksilla valtion budjettitaloudesta. Valtion menot ovat liian suuret suhteessa kansantaloutemme tulonmuodostuskykyyn.

– Emme voi toisaalta myöskään olennaisesti keventää verotusta. Tämä johtuu siitä, että luottoluokituksemme on vaarassa heikentyä. Jos vaikkapa hallitus päättäisi alentaa yhteisöverokantaa 15 prosentin globaaliin minimitasoon, näkyisi tämä talousarviossamme alijäämän kasvuna. Kasvaviin alijäämiin meillä ei ole vastuullisina päättäjinä varaa, Purra sanoi.

Veroremontista talouskasvua?

Purra kysyy, voisiko verotustamme muuttaa kannustavampaan suuntaan.

– Hallituksen veropolitiikkaa mätkitään tietenkin opposition taholta, mutta analyyttisemmin katsottuna veropolitiikkamme on melko lailla sitä, mitä kansantaloustieteen viisaat ja kanonisoidut totuudet meille opettavat.

– Jos on pakko verottaa lisää, kannattaa verottaa etupäässä haittoja ja kuluttamista. Työn tekemisen verotusta kannattaa karttaa. Hallitusohjelmassa sovitut työtulovähennykset luovat kannustimia tehdä työtä varsinkin pieni- ja keskituloisten osalta.

– Kannustan kaikkia kentän toimijoita ja varsinkin verotuksen ammattilaisia myös miettimään, miten voisimme remontoida verotusjärjestelmäämme siten, että verotus maksimoisi talouskasvun edellytykset vähentämättä verotuottoja lyhyelläkään aikavälillä. Tiedän, että tämä ei ole helppo harjoitus.

Suorien sosiaalietuuksien tilalle verovähennyksiä

Purra itse on pohtinut muun muassa sitä, voitaisiinko suoria sosiaalietuuksia jollakin aikavälillä siirtää enemmän verovähenteisiksi eduiksi. Olisiko esimerkiksi hyvä painottaa työn verotuksen lapsivähennystä rikkaiden ja varakkaiden ihmisten lapsilisien asemasta tai voitaisiinko Suomessa ottaa mallia vaikkapa Tanskasta, jossa on erittäin kehittynyt verovähennysjärjestelmä T&K-kulujen osalta?

– Pitäisikö työn verotusta keventää edelleen ja tehdä kokonaisuudistus vaikkapa listaamattomien yritysten osinkoverotukseen? Onko nykyinen nettovarallisuuskriteeri optimaalinen yritysten kasvun kannustimien näkökulmasta? Purra kysyi.

Veropolitiikan osalta kaikki tietysti etsivät sellaista veroratkaisua, joka on tehokas, minimoi vääristymät ja luo oikeat kannustimet yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta. Veropohjien tulisi Purran mielestä olla laajoja ja tiiviitä ja verokantojen maltillisia.

– Aina näin ei voida toimia, koska veropolitiikka on myös kompromisseja. Toivoisin, että saisimme jatkossa enemmän riippumatonta tutkimustietoa siitä, miten verotus vaikuttaa talouskasvuun, investointeihin ja työn tarjontaan. Olen nähnyt kovin erilaisia suosituksia riippuen siitä, keneltä kysyy.

– Kokonaisveroasteemme ei nouse hallituksen toimin vuoden 2023 tasosta. Kokonaisveroastetta ja kokonaisverotaakkaa ei toden totta pidä nostaa yhtään tässä aneemisen kasvun maassa. Veroja pitäisi laskea, jos budjetin alijäämä sen sallisi.

Taikaseinäsosialismi ei toimi

Kasvu on Purran mielestä se, mitä todellakin tarvitaan tässä hetkessä.

– Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan hallituksen talouspolitiikka on kuluvana vuonna vastasyklistä eli aivan oppikirjan mukaisesti teemme lievästi elvyttävää finanssipolitiikkaa. Näin emme tarpeettomasti syvennä taantumaa. Samoin ensi vuonna talouspolitiikan viritys on lievästi elvyttävää.

– Monet infrastruktuuriin kohdistuvat investoinnit luovat uutta kysyntää esimerkiksi rakennusalalle, joka painii ongelmissa. Emme silti halua tekohengittää – markkinat kyllä korjaavat hintamekanismilla esimerkiksi myymättömien asuntojen ongelman. Hulluinta olisi rakentaa verorahalla uusia tyhjiä asuntoja lisää, kuten vasemmisto edelleen ehdottaa.

– Myös panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen luovat edellytyksiä uudelle kasvulle.

– Velkaantumisen taittamiselle ei siis ole vaihtoehtoa, se on Suomen kansallinen etu ja meidän moraalinen velvollisuutemme hallituksena tuleville sukupolville. Taikaseinäsosialismi ei toimi, ja sopeutuksen täytyy perustua uskottaviin vaikutusarvioihin ja perusteelliseen virkavalmisteluun, Purra sanoi.

Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen ryhtiliikkeen

Purra aikoo käyttää seuraavat kuukaudet hallituksen kasvutoimien toimeenpanon tiiviiseen seurantaan ja ohjaukseen mainiten hyvänä esimerkkinä verohyvitysvälineen. Koska Suomen resurssit ovat rajalliset, pitää tämänkaltaisten välineiden osua lankulle. Epäonnistumisen varaa ei ole. Kaikki kannattavat investointihankkeet tarvitaan Suomeen.

– Erinomaisen hallitusohjelmamme reformit työmarkkinoihin liittyen sekä kannustavat elementit sosiaaliturvareformissa toivon mukaan tukevat talouskasvua tulevina vuosina. Suomi tarvitsee ja ansaitsee kokonaisvaltaisen ryhtiliikkeen.

– Kun taloudelliset kannustimet ovat kunnossa, ihminen oppii, yrittää, menestyy, jakaa hyvinvointia ympärilleen. Näitä kasvun välttämättömiä edellytyksiä pyrin edistämään, jotta Suomen parhaat päivät olisivat vasta edessäpäin, Purra kertoi.

Artikkelin otsikkoa on muokattu 26.9.2024 klo 18.06.

Suomen Uutiset


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

4.
Suomen uutiset logo

Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina

11.10.2024 |13:13

Uusimmat