Kaupunkilaiset ja perussuomalaiset vastustavat vesihuollon yksityistämistä Jyväskylässä: ”Myyntihankkeesta luovuttava – kalliin konsulttiyhtiön rahoittaminen lopetettava heti”

Jyväskylän perussuomalainen valtuustoryhmä vastustaa kaupungin kokonaan omistaman energia- ja vesiyhtiö Alvan vähemmistöosuuden myyntiä.

Valtuustoryhmään kuuluvat kansanedustaja Toimi Kankaanniemi sekä kaupunginvaltuutetut Kauko Isomäki ja Tapani Mäki.

Jyväskyläläisiä huolestuttaa, miten käy esimerkiksi veden hinnalle, jos kaupunki myy yhtiöstä 30-40 prosenttia. Kaupunki on tilannut vähemmistöosuuden myynnistä esiselvityksen konsulttiyhtiö KPMG:ltä.

– Vastustamme Alvan yksityistämistä. Haluamme luopua myyntihankkeesta ja lopettaa kalliin konsulttiyhtiön rahoittamisen heti, Kankaanniemi esittelee valtuustoryhmän vaatimuksia.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Isomäki sanoo, että yksityistämiseen liittyy isoja riskejä.

– Jos omistajaksi tulisi joku yksityinen ulkomainen tai kotimainen taho, niin se ei laita turhaan rahaa kiinni yhtiöön. Jossain vaiheessa tulee paine saada omistukselle tuottoa ja silloin kaukolämmön ja veden asiakashinnat nousevat, Isomäki selvittää.

Kaupunkilaisilla aito huoli

Isomäki puhui perussuomalaisten valtuustoryhmän vaatimuksista Jyväskylän kaupungin järjestämässä ja Alvaan liittyvässä avoimessa keskustelutilaisuudessa torstai-iltana.

Alun perin perusuomalaisten ex-kansanedustaja Kauko Tuupaisen ideoima tilaisuus täytti Jyväskylän pääkirjaston sata henkeä vetävän salin hetkessä ja kymmeniä ihmisiä jäi salin ulkopuolelle.

Jyväskyläläisten kysymyksiin oli vastaamassa kaupungin luottamushenkilöitä, kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja Alvan toimitusjohtaja Tuomo Kantola. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumelaa (vihr.), 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperää (kok.) tai 2. varapuheenjohtaja Eila Tiaista (vas.) tilaisuus ei kiinnostanut.

Äänessä olleet kaupunkilaiset vastustivat tiukkaan sävyyn Alvan myyntiaikeita. Välillä demaritaustainen kaupunginjohtaja joutui rauhoittelemaan kuumentunutta huutelua.

Koivisto perusteli kuulijoille mahdollista vähemmistöomistajaa sillä, että se toisi yhtiöön lisää osaamista, jakaisi riskiä muuttuvalla energiasektorilla ja toisi myös rahaa.

– Kaupungille pitää jäädä enemmistöosuus ja määräysvalta yhtiöstä. Vaaraa sille, että joku tulisi omistajaksi ja määräisi veden hinnan, ei ole, Koivisto painotti huolestuneelle yleisölle.

Ostaja haluaa päätösvaltaa

Kankaanniemi suhtautuu kaupunginjohtajan puheisiin kriittisesti.

– Määräysvalta ei ole itsestään selvä asia. Yksityinen ostaja odottaa tuoton lisäksi myös päätösvaltaa, maksettuaan omistuksestaan hyvän hinnan, Kankaanniemi huomauttaa.

Hänestä osaomistukseen liittyy myös rakenteellinen ristiriita.

– Osakeyhtiön tavoite on tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa ja kaupungille se on palveluyhtiö, joka haluaa pitää kaupunkilaisten maksut kohtuullisena, Kankaanniemi muistuttaa.

Päätöksiä julkisuudelta piilossa

Yleisötilaisuuteen osallistunut Arto Nurmela oli huolestunut mahdollisen osakassopimuksen julkisuudesta, jonka yksityiskohdat kuuluvat kaupunginjohtajan mukaan liikesalaisuuden piiriin.

– Ymmärrän yhtiön kehittämisen, mutta minua huolestuttaa asioiden ja päätöksenteon kätkeminen yrityssalaisuuden taakse. Tämä on tärkeä asia. Kyse on yhteisestä omaisuudesta ja en halua sen taakse kasvotonta voimaa, Nurmela toteaa.

Myös perussuomalaisten valtuustoryhmä pelkää, että vähemmistöomistajan myötä päätöksenteko menisi nykyistäkin salaisemmaksi.

– Kaupungin omistaman yhtiön päätöksenteon julkisuus on jo nyt heikkoa. Mikäli yksityinen omistaja tulee mukaan, niin asiat menevät liikesalaisuuden piiriin. Julkisuus ei mene parempaan suuntaan, ellei lakia muutettaisi edellyttämään laajempaa julkisuutta, Kankaanniemi kertoo.

Kuluttajaliitto tyrmää

Jyväskylän kaupungin suunnitelmat vesihuollon osittaisesta yksityistämisestä on herättänyt keskustelua myös valtakunnallisella tasolla.

Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälän mukaan yksityisen omistajan tulo luonnollisen monopolin omistajaksi aiheuttaisi tarpeen sääntelyviranomaisen perustamiselle. Sääntelyä tarvittaisiin etenkin talouden läpinäkyvyyden turvaamiseksi ja hinnoittelun pitämiseksi kohtuullisena.

Kuluttajaliitto puolestaan tyrmää täysin luonnollisten monopolien yksityistämisen. Kuluttajaliiton mielestä vesihuoltoa ei saisi yksityistää edes osittain, koska riskinä on, että yritys käyttää monopoliasemaansa kuluttajan vahingoksi.

– Kansainvälisten kokemusten mukaan yksityisen omistuksen myötä investointeja on tingitty ja asiakasmaksuja korotettu voitontavoittelun hengessä niin paljon kuin sielu sietää, Kankaanniemi kertoo.

Kansalaisaloite vastustaa

Vesihuollon yksityistämisen estämiseksi on tehty myös kansalaisaloite, joka keräsi kahdessa päivässä eduskuntakäsittelyn oikeuttavat 50 000 allekirjoitusta.

Aloitteessa halutaan, että julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille estetään lailla ja nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa.

– Valtion on vaikea lailla estää kuntaa myymästä omaisuuttaan. Tehtävä voi olla hankala perustuslain näkökulmasta. Kansalaisaloite on kuitenkin selkeä viesti, että kansa ei hyväksy vesihuollon yksityistämistä ja sen joutuvat poliitikot ottamaan huomioon, Kankaanniemi sanoo.

Jyväskylän kaupunki ei ole vielä tehnyt minkäänlaista päätöstä Alvan yksityistämisestä.

Kaupunki saa maaliskuussa suuntaa-antavat tarjoukset, jolloin tiedetään mitkä tahot ovat kiinnostuneita yhtiön vähemmistöomistusosuudesta.

Kaupunginjohtaja Koiviston mukaan prosessi päättyy siihen, jos sopivaa ehdokasta ei löydy. Mikäli ostajaehdokas löytyy, niin kaupunginvaltuusto voi päättää kaupasta aikaisintaan kesäkuussa.