Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on usein todennut, että jos keskusta romahtaa kuntavaaleissa, samalla päättyy puolueen taival hallituksessa. Halla-aho tarkensi arviotaan eilen AlfaTV:llä. – Keskustalla on syvällisiä strategisen tason eroavaisuuksia vihervasemmiston kanssa, joiden kanssa keskusta kuitenkin on nyt hallituksessa. Ne ovat vaikeita asioita etenkin maakuntien perinteisille keskustan äänestäjille. Tämä asetelma on omiaan aiheuttamaan painetta.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kohtasivat maanantaina AlfaTV:llä Sanna Ukkola Live -ohjelmassa.

Saarikko joutui heti aluksi hankalaan paikkaan, kun häneltä pyydettiin omaa kommenttia keskustan valtiosihteeri Anna-Mari Vimparin möläytyksiin. Äskettäin Vimpari väitti keskustan Suomenmaa-lehdessä, että perussuomalaiset olisi äärioikeistolainen puolue.

Saarikko kiersi kysymyksen ja alkoi puhua yleisellä tasolla, että puolueista, kuten perussuomalaisista täytyy voida puhua ja analysoida niitä. Saarikko arveli, että perussuomalaisissa ”tämän tyyppisiä virtauksia” voi tulla, vaikka Saarikko löysi keskustasta ja perussuomalaisista myös samoja piirteitä.

– Paras asiantuntija tietysti on puolueen puheenjohtaja, Saarikko sanoi ja heitti pallon kollegalleen Halla-aholle.

– Me emme nyt saaneet Annikalta vastausta siihen, onko hänen mielestään toista arvostavaa ja kunnioittavaa puhetta se, että merkittävä keskustalaisvaikuttaja kutsuu perussuomalaisia äärioikeistolaiseksi puolueeksi. Olemmeko me sitä sinun mielestäsi, Halla-aho kysyi.

– Minun tehtäväni ei ole arvioida teitä. Mutta jos keskustan piiristä käytetään ihmisiä epäkunnioittavaa puhetta, niin toki haluan siihen puuttua. Äärioikeistolainen on raju termi, enkä itse sellaista teistä käyttäisi. Suurissa puolueissa on monenlaisia virtauksia, ja puheenjohtaja valitsee puolueen linjan. Perussuomalaisissa siitä vastaat sinä ja keskustassa minä, Saarikko sanoi.

– Pitää paikkansa. Siksi pitäisikin olla hyvin tarkkana, jos aikoo lähteä leimaamaan puoluetta yksittäisten toimijoiden puheenvuorojen perusteella, Halla-aho totesi.

PS kelpaisi nyt keskustalle hallituskumppaniksi

Halla-aho on usein todennut, että jos keskusta romahtaa kuntavaaleissa, samalla päättyy puolueen taival hallituksessa. Halla-aho tarkensi nyt, että tämä näkemys perustuu osaltaan myös keskustan entisen pitkän linjan puoluesihteerin Jarmo Korhosen arvioon.

– Hänen analyysinsa on oikea. Keskustalla on syvällisiä strategisen tason eroavaisuuksia vihervasemmiston kanssa, joiden kanssa keskusta kuitenkin on nyt hallituksessa. Ne ovat selvästikin vaikeita asioita etenkin maakuntien perinteisille keskustan äänestäjille. Asetelma on omiaan aiheuttamaan painetta, Halla-aho sanoi.

Julkisuudessa arvio on kehystetty niin, että perussuomalaisten tavoitteena kuntavaaleissa olisi nimenomaan keskustan kaataminen. Halla-aho tarkensi nyt, että paremminkin kyse on hänen tilanneanalyysistaan.

– Vaikka kunnanvaltuustoissa päätetään paikallisista asioista, totta kai kuntavaaleilla on valtakunnallinen efekti puolueisiin. Kaikki puolueet odottavat jännityksellä ja suurilla toiveilla kuntavaalien tulosta.

Saarikko myönsi, että Halla-aho on siinä mielessä oikeassa, että keskustalla on hallituksessa näkemyseroja vihreiden kanssa, sekä myös pääministeripuolue SDP:n kanssa, mutta että se kuuluu politiikkaan.

Saarikko on aiemmin todennut, että yhteistyö Halla-ahon perussuomalaisten kanssa ei sopisi keskustan arvomaailmaan, mutta viime aikoina Saarikko on vihjannut, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa saattaisi sittenkin maistua.

Saarikko sanoi, että realistinen arvio Suomen poliittisesta tilanteesta sai mielen muuttumaan.

– Politiikan kenttä on muuttunut nopeasti ja perussuomalaisten nousu on ollut suurta. En pidä viisaana minkään vaihtoehdon lukitsemista pois vuosia ennen vaaleja. Vaihtoehtojen on oltava avoimena.

Yllättivätkö hallituksen dramaattiset koronatoimet?

Pääministeri Sanna Marin kertoi maanantaina että hallitus on yhdessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa todennut Suomeen poikkeusolot. Päätös on voimassa toistaiseksi, vaikka tässä vaiheessa valmiuslain käyttöönotto ei olekaan välttämätöntä. Hallitus haluaa kuitenkin muun muassa sulkea ravintolat kolmeksi viikoksi.

Halla-aho sanoi, että koronan hallinnassa on Euroopassa kokeiltu useita strategioita, eikä voida yksiselitteisesti sanoa, että tietynlainen strategia olisi jotain toista parempi, ja Suomenkin toimista voidaan esittää perusteellisempi arvio vasta myöhemmin. Halla-ahon mukaan dramaattiset toimenpiteet saattavat silti tulla monelle yllätyksenä siihen nähden, että hallitus on pitkään vakuuttanut että koronan torjunta on onnistunut hyvin.

– Ehkä pikemminkin kritisoisin hallitusta siitä, että tällä hetkellä on ryhdytty paniikkitoimiin, ettei koronaa pääsisi rajojen yli tai miten tarvittavat rajoitustoimet voitaisiin tehdä Suomen sisällä. Meillä on kuitenkin takana varsin rauhallinen kesä ja syksy.

– Onko siis viime vuoden rauhallisessa vaiheessa hallitukseen hiipinyt onnistumisen tunne Suomen hyvästä tilanteesta, että nyt hanskat on lyöty tiskiin? Vai miten me voimme olla tilanteessa, jossa lakiesityksiä yritetään saada kiireellä eduskunnassa läpi, kun olisi ollut hyvin aikaa käsitellä asioita huolellisemmin?

Saarikko sanoi muun muassa, että koska hallituksessa joudutaan asioihin reagoimaan nopeasti, täydellisiä lopputuloksia ei aina synny. Saarikon mukaan sulkutoimet on tarkoitettu rajatuksi ajaksi, joiden aikana kontaktit vähenevät, niin silloin sulku on tehokkain.

Saarikko kiertelee polttoaineiden hintakysymystä

Polttoaineiden hinnat nousivat veronkorotuksien johdosta viimeksi elokuussa. Saarikko on kuitenkin nyt ilmoittanut, että keskusta ei enää hyväksy polttoaineiden uusia hinnankorotuksia. Tästä huolimatta hallituksen suunnitelmat biopolttoaineen osuuden kasvattamisesta kuitenkin uhkaavat nostaa polttoaineen hintaa lähes 70 senttiä litralta.

Saarikko lausui AlfaTV:llä jopa kaksi kertaa, että keskustalle ei enää käy tällä vaalikaudella uudet päätökset polttoaineveron korotuksista. Ovelasti Saarikko ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, hyväksyykö keskusta muut mahdolliset toimenpiteet, jotka tosiasiallisesti johtavat polttoaineen hinnan nousuun.

Halla-aho totesikin, että Saarikon on joko joustettava omista lupauksistaan tai sitten hallitus joutuu luopumaan omista päästövähennystavoitteistaan.

– Ilmastokeskustelun ongelmana on sitoutuminen hurjiin tavoitteisiin, mutta konkreettisten toimenpiteiden tekeminen onkin jo hankalaa. Tosiasia kuitenkin on, että jos hallitus aikoo saavuttaa päästövähennystavoitteensa, se tarkoittaa tavalla tai toisella liikkumisen kustannusten nousua.

Perussuomalaiset ei sitoutunut syksyllä 2018 muiden eduskuntapuolueiden tiukkaan ilmastolinjaukseen.

– Mennään jo aika syvälle poliittisiin valintoihin, kun pohditaan haluammeko me pitää koko maan asumiskelpoisena. Se edellyttää sitä, että Suomessa on mahdollista asua, lämmittää taloa ja kulkea autolla kohtuuhinnalla. Jos liikkuminen ja työmatkat muuttuvat merkittävästi kalliimmiksi, niin se tarkoittaa sitä, että ihmisillä ei käytännössä ole enää mahdollisuutta asua siellä, missä he haluavat, Halla-aho huomautti.

Oppivelvollisuuden pidennys tulonsiirto hyvätuloisille

Hallituksen päätöksellä oppivelvollisuus laajenee ja kustannukset jäävät kuntien kannettavaksi. Saarikko perusteli uudistusta nuorten syrjäytymiseen puuttumisella ja arveli, että uudistusta vielä kiitellään parinkymmenen vuoden päästä. Saarikko samalla lupasi, että kunnille turvataan taloudellinen tuki. Tavalla tai toisella veronmaksajat siis kustantavat hankkeen.

Perussuomalaiset ei kannata uudistusta oppivelvollisuuden mekaanisesta pidentämisestä. Halla-aho sanoi epäilevänsä, kohdistaako oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuttomat oppimateriaalit rajallisia resursseja juuri niiden oppilaiden auttamiseen, jotka tarvitsevat apua.

– Oikeasti uudistus on tulonsiirto, joka kohdistuu pääasiassa ihmisille, jotka eivät sitä tarvitse. Samalla se on pois niiden todellisten ongelmien ratkaisemisesta toisella asteella, jotka ongelmat johtavat siihen, että liian moni nuori putoaa toiselta asteelta. Perussuomalaiset on esittänyt erääksi ratkaisuksi muun muassa lähiopetuksen lisäämistä toisella asteella, Halla-aho sanoi.

Haastattelu katseltavissa Permannossa >

SUOMEN UUTISET