

Kirkkoja poltetaan nyt ympäri Eurooppaa. / LEHTIKUVA
Kirkot tulipalojen ja tuhotöiden kohteena Ranskassa – Euroopassa nousee huoli hengellisten kokoontumispaikkojen turvallisuudesta
Ranskassa on viime aikoina tuhoutunut tulipaloissa sekä muuten vaurioitunut useita historiallisia kirkkorakennuksia. Kirkkoihin kohdistuva ilkivalta ja tuhotyöt ovat samalla yleistyneet. Ranskassa - ja laajemmin Euroopassa - onkin alkanut kasvaa huolestuneisuus hengellisten kokoontumispaikkojen turvallisuudesta.
Viimeisimpänä Immaculate Conception -kirkko Saint-Omerin kunnassa Pohjois-Ranskassa syttyi tuleen syyskuun alussa. Saint-Omerilla on Ranskassa pitkät perinteet hengellisenä paikkakuntana.
Paikallisten viranomaisten mukaan palo sai alkunsa maanantaina 2. syyskuuta noin neljältä aamuyöllä. Nopeasti roihahtanut palo levisi ensin kirkon sivu- ja keskikäytäviin, sitten katolle ja lopulta korkealle kellotorniin aiheuttaen tornin romahduksen maan tasalle.
FRANCE
— Catholic Arena (@CatholicArena) September 2, 2024
Immaculate Conception Church in Saint Omer is the latest church to go up in flames
The bell tower collapsed in the fire pic.twitter.com/VRkbiF3O42
Ammattitaitoisen palokunnan ponnistelujen ansiosta palo saatiin sittemmin tukahdutettua maanantaiaamuna kello seitsemän jälkeen. Vaikka henkilövahinkoja ei tiettävästi sattunut, noin 60 rakennuksen lähellä asuvaa paikallista asukasta evakuoitiin varotoimenpiteenä.
Kyseessä oli tahallinen teko. Teosta epäilty henkilö saatiin kiinni muutamien tuntien kuluttua palon sammuttamisesta. Epäilty on Ranskan poliisin vanha tuttu, ja hän on usein aiemminkin yrittänyt sytyttää tuleen rakennuksia.
Tulipalossa vaurioitui pahoin kirkon tornin metallirunko, vaikkakaan vaurioiden tarkkaa laajuutta ei ole täysin määritetty. Kirkosta onnistuttiin kuitenkin pelastamaan kirkon välineistöä ja muita uskonnollisia esineitä.
Jo toinen kirkkopalo lyhyen ajan sisällä
Kyseessä oli jo toinen huomattava kirkkopalo Ranskassa lyhyen ajan sisällä. Tuiki tavallisena torstai-iltapäivänä, 11. heinäkuuta Ranskan Rouenin kaupungin katedraalin torni syttyi tuleen.
Goottilaistyylinen kirkko on taiteenharrastajille tuttu muun muassa ranskalaisen impressionistin Claude Monet’n 1800-luvun maalauksista. Rouenin katedraalin tornit nousevat 150 metrin korkeuteen ja ne ovat Ranskan korkeimpien kirkkorakennelmien joukossa.
Tulipalopäivänä kuuluisia torneja oltiin parhaillaan kunnostamassa, ja palo syttyi, kun osa tornin korjaustöitä suojaavasta pressusta syttyi tuleen katedraalin tornin metallisessa kärjessä.
Tulipalo saatiin kuitenkin sammutettua saman päivän aikana, eikä tuli ehtinyt aiheuttaa merkittäviä vahinkoja.
Ranskan kulttuuriministeri Rachida Datin mukaan katedraalin sisäosa, ja siellä säilytetyt taide-esineet säilyivät lähes vahingoittumattomana.
Iskut kohosivat Notre Damen palon jälkeen
Kirkkoihin kohdistuva ilkivalta ja tuhotyöt ovat yleistyneet Ranskassa viime vuosina. Ranskassa – ja laajemmin Euroopassa – onkin alkanut kasvaa huoli hengellisten kokoontumispaikkojen turvallisuudesta.
Kirkkoihin kohdistuvat iskut alkoivat yleistyä Pariisin maamerkin, Notre Damen katedraalin tuhouduttua pahoin tulipalossa keväällä 2019.
Tuolloin lähes 850-vuotias Notre Dame vaurioitui pahoin hurjassa palossa, jonka seurauksena katedraalin keskitorni ja katto romahtivat. Tulipalon syttymisen taustalla ei tosin ole epäilty olevan rikosta, vaan palon arvellaan syttyneen huolimattomuudesta, kuten palavasta savukkeesta tai sähkölaiteviasta.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron lupasi jo 2019, että Notre Dame korjataan ja kunnostetaan alkuperäiseen loistoonsa rahasta välittämättä. Kunnostustöiden on arvioitu maksavan jopa lähes 700 miljoonaa euroa.
Notre Damen korjaukset eivät ehtineet valmiiksi Pariisin olympialaisten avajaisiin mennessä. Nyt valmista on uutisoitu olevan joulukuussa.
Kirkollisia patsaita ja symboleja tuhottu
Newsweek uutisoi jo muutama vuosi sitten että Ranskassa on alkanut tapahtua yhä enemmän kirkkorakennuksiin kohdistuvaa ilkivaltaa tai kirkkoihin kohdistuvaa häpäisyä. Esimerkiksi patsaita ja muita kirkollisia symboleja on tuhottu useissa kohteissa.
Notre Dame oli jo ennen tulipaloa tuhoyrityksen kohteena vuonna 2016, mutta poliisit saivat estettyä katedraalin räjäytyksen autopommilla. Teon yrityksellä oli kytkentä islamilaiseen jihadismiin. Ranskalainen tuomioistuin tuomitsi sittemmin viisi naispuolisen jihadistisolun jäsentä 5-30 vuodeksi vankeuteen.
Maaliskuussa 2019 myös historiallinen St.Sulpicen kirkko Pariisissa sytytettiin tuleen sunnuntaisen keskipäivän messun jälkeen. Vaikka kukaan ei loukkaantunut palossa, sen epäiltiin syttyneen tuhopoltosta.
Katolisten kirkkojen tärvely yleistynyt
Muista ranskassa viime aikoina palaneista kirkoista mainittakoon Eglise Saint-Georges -kirkon tuho. Kesäkuussa 2023 epäillystä salamaniskusta aiheutunut tuli sai aikaan suuren tulipalon Eglise Saint-Georges -kirkossa Descartesissa.
1100-luvulla rakennettu, sittemmin kahdesti vuosisatojen vaihtuessa remontoitu kirkko oli paikallisten asukkaiden suuresti arvostama, ja alueellisesti kirkkoa pidettiin historiallisena muistomerkkinä. Onnettomuudessa kirkon kattorunko romahti, mutta rakennuksen sisäpuoli säilyi suhteellisen vahingoittumattomana, ja holvi säilyi.
Myös aivan viime aikoina kirkollisten rakennusten, etenkin katolisten kirkkojen, tuhoaminen tai häpäiseminen on jatkunut Ranskassa.
Heinäkuussa Notre Dame de Travail -kirkko joutui ilkivallan kohteeksi. Tuolloin kirkkoon tunkeuduttiin heinäkuun 14. ja 15. päivän välisenä yönä, ja teossa muun muassa kirkon seiniä töhrittiin uskontoa solvaavilla kirjoituksilla. Paikallisten mediatietojen mukaan myös Neitsyt Mariaa esittävän puupatsaan kurkkuun oli isketty veitsi.
Tekijöillä oli hyvä tilaisuus toimia, koska kirkossa ei ole valvontakameroita.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maahanmuuttajien juutalaisviha vyöryy Saksassa yli äyräiden, Bild-lehdeltä hätkähdyttävä ääri-islamia torjuva viidenkymmenen kohdan manifesti

Seppänen huolissaan ääri-islamilaisen uskonnon tunnustuksellisesta opetuksesta kouluissa: ”Ääri-islamistinen opetus kouluissa heikentää Suomen turvallisuutta”

Vasemmisto marssi vappuna punalippujen alla vaatien vallankumousta – kulkueesta kuului juutalaisvastaista huutoa ja vaatimuksia Israelin valtion hävittämisestä

Kohuimaami herättelee uskovaisia: Homous on syntiä, popmusiikki saatanasta ja lapsilta kaivataan nöyryyttä

Jarkko Tontin Hamasin hyödylliset idiootit -kirjoitus todentaa neutraaliksi naamioidun journalismin seuraukset
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.