Suomessa arviolta joka kolmannen raiskatun voi epäillä olevan ulkomaalaisen uhri, ja lähes joka toisessa ahdistelutapauksessa epäilyksenalaisena on ulkomaan kansalainen. Tämä käy ilmi tuoreesta rikostilastosta.

Poliisille ilmoitettiin tammi-syyskuussa 2 545 seksuaalirikosta eli viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan 1 827 tapauksessa epäilty on tiedossa. Heistä 525 on ulkomaalaisia. Määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden takaisesta, jolloin epäiltyjä ulkomaalaisia oli 246.

Myös ulkomaan kansalaisten osuus rikoksista on kasvanut merkittävästi. Siinä missä vuosi sitten noin joka seitsemäs epäilty oli ulkomaan kansalainen, on tänä vuonna lähes joka kolmas epäilty ulkomaalainen.

Rikoksia, joista epäillään turvapaikanhakijoita oli 129. Määrä on moninkertaistunut, sillä koko viime vuoden aikana epäiltyjä oli 27.

”Luvut ovat kovat”

Ei ole uutinen, että poliisilla on huoli tilanteesta.

– Luvut ovat kovat, toteaa Helsingin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.

Työsarkaa riittää, mutta keinoja onneksi on. Koskimäen mukaan koko yhteiskunnan tulee tehdä töitä seksuaalirikosten ennaltaehkäisemiseksi. Poliisin näkyvyydellä on merkitystä, samoin tehokkaalla tutkinnalla, uhrien auttamisella ja oikean tiedon jakamisella.

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki . Arkistokuvaa.

Keskeisintä on se, että kentällä poliisi puuttuu tilanteisiin ja menee heti väliin.

– On tärkeää, että tekijät saadaan kiinni. Viime vuonna oli poikkeuksellisen paljon julkisella paikalla tapahtuneita raiskauksia, joissa uhri oli erittäin heikossa asemassa kuten vammainen tai vahvasti päihtynyt, jolloin hän oli kykenemätön huolehtimaan itsestään, Koskimäki kertoo.

Tekojen määrä viisinkertaistunut

Raiskauksissa näkyy 13 prosentin kasvu. Ulkomaalaisten tekemiksi epäiltyjen raiskausrikosten määrä on noussut vuodessa 59 prosenttia. Se tarkoittaa 84 rikosta aiempaa enemmän.

Suurin kasvu näkyy ulkomaalaisten tekemiksi epäillyissä seksuaalisissa ahdisteluissa, joita on 99 enemmän kuin vuosi sitten. Tekojen määrä viisinkertaistui viime vuodesta, jolloin kirjattiin 19 ahdistelutapausta.

Ilkka Koskimäen mukaan muutos ei ole kokonaan selitettävissä sillä, että seksuaalinen ahdistelu tuli rikoslakiin vasta 2014.

– Toivoisimme tietysti selityksen olevan näin yksinkertainen.

Ulkomaalaiset ahdistelleet lapsiakin

Koskimäen mukaan Suomessa vähän aikaa oleskelleet henkilöt ovat osaltaan vaikuttaneet ahdistelujen määrän nousuun.

– Teoista on jääty kiinni verekseltään jopa niin, että poliisipartio on nähnyt ahdistelun, Koskimäki kertoo ja lisää, että ulkomaalaisten uhreina on ollut myös lapsia.

Koskimäki toivoo, että ilmoituksia tehtäisiin matalalla kynnyksellä.

– Ilmoittakaa rikokset tuoreeltaan 112:een. Tulemme välittömästi paikalle. Ahdisteluihin puuttuminen on poliisille kiireellinen tehtävä.

Tekoja menee kantasuomalaisten piikkiin

Poliisia on kritisoitu siitä, että se antaisi nihkeästi tietoa epäiltyjen kansallisuuksista tai turvapaikkastatuksesta.

Jotkut kokevat kokonaiskuvan vääristyvän siksi, että ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvat rikosepäilyt kirjataan kantasuomalaisten tilastoon. Tilastoja vääristää sekin, että turvapaikanhakijan syyllistyessä kahteen rikokseen rekisteröidään vain vakavampi. Tällöin pahoinpitely rekisteröityy, mutta seksuaalinen ahdistelu ei.

Koskimäen mukaan asioista tulee kertoa mahdollisimman avoimesti ja ennen kaikkea totuudenmukaisesti.

– On tärkeää, että ilmiötasolla ja isossa kuvassa kerrotaan asioista säännöllisesti, kuten poliisi tekee julkaistessaan esimerkiksi tilastotiedotteita.

Poliisilla oikeus ja velvollisuus tiedottaa

Poliisi onkin tiedottanut esimerkiksi virolaisten rattijuoppojen suhteellisen suuresta osuudesta, ja toisaalta seksuaalirikoksista epäiltyjen irakilaisten määrän kasvusta. Lisäksi lähes kaikissa poliisin syksyn aikana antamissa tiedotteissa, joissa seksuaalirikoksesta epäilty ei ollut tiedossa, yksilöitiin etsityn rikollisen tuntomerkiksi ulkomaalaisuus, esimerkiksi näin: ”Uhri kuvannut rikoksesta epäiltyjä lähi-itätaustaisiksi.”

– Poliisilla on oikeus ja jopa velvollisuus tiedottaa, jos tiedottamisella voidaan estää uusia rikoksia ja selvittää tapahtunut rikos, Koskimäki muistuttaa.

Laki rajoittaa avoimuutta

Yksittäistapauksesta kertominen on kuitenkin tarkkaan säädeltyä ja ohjeistettua. Kolmisen vuotta voimassa ollut esitutkintalaki on kaventanut poliisin oikeutta tiedottaa asioista. Siksi apulaispoliisipäällikkö ymmärtää tutkinnanjohtajien ajoittain niukkaa ilmaisua.

– Esitutkintalaki kieltää leimaamisen sekä tarpeettoman vahingon ja haitan aiheuttamisen. Leimaaminen, vahinko ja haitta koskevat niin yksilöä kuin esimerkiksi jotakin kansanryhmää tai kansallisuutta, Koskimäki sanoo.

Tilastot karua luettavaa

Ohessa rikokset, joissa epäilty ulkomaalainen oli tiedossa 01–09/2016:

Poliisille ilmoitetut seksuaalirikokset: 2 545. Kasvu vuodessa: 20 %.

Seksuaalirikoksia, joissa epäilty tiedossa: 1 827. Kasvu 11 %. Rikoksia, joissa epäilty on ulkomaan kansalainen: 525. Kasvu: 113 %.

Raiskauksia, joissa epäilty tiedossa: 679. Kasvu: 13 %. Rikoksia, joissa epäilty on ulkomaan kansalainen: 226. Kasvu: 59 %.

Seksuaalisia ahdisteluja, joissa epäilty tiedossa: 250. Kasvu: 145 %. Rikoksia, joissa epäilty on ulkomaan kansalainen: 118. Kasvu: 520 %.

Ulkomaalaisten osuus kaikista seksuaalirikosepäillyistä 29 %, raiskausepäillyistä 33 % ja ahdisteluepäillyistä 47 %. Vuotta aiemmin vastaavat luvut: 15 %, 24 % ja 19 %.

Kuvassa: Porilaisen lenkkeilijätytön törkeästä raiskauksesta ja murhasta tuomittu afganistanilainen Rami Azim.

MARIA SYVÄLÄ