LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perintöveron poisto on uusin elinkeinoelämän veromuutostoive, joka on hallituksen viimeisen budjettiriihen yhteydessä esillä kokoomuksen toimesta. Tämä ei nyt taida olla voittava arpa muille kuin omistavalle luokalle, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Elinkeinoelämän etujärjestöt ovat lobanneet hallitusta ja erityisesti kokoomusta lakkauttamaan perintövero. Ajatus lämmittää perussuomalaistenkin mieliä. Puolueemme tavoitteena on aina ollut verotuksen keventäminen. Monesta perussuomalaisesta perintövero tuntuu ”kahteen kertaan verottamiselta”. Ensin säästetään vähän, ja sitä ei voi edes lapselleen jättää ilman, että valtion ahnaat näpit tulevat haaskalle. Kun kuolemakin on verolle pantu!
Julkisen talouden heikko tila on kaikille jo tuttua. Kaikki puolueet omaa erillissotaansa taloustieteitä vastaan käyvää vasemmistoa lukuunottamatta ovat sitoutuneet velkajarruun, EU:n talouskurilainsäädäntöön sekä laajemmin julkisen talouden kestävyyden varmistamiseen. Tästä seuraa, että seuraavalla vaalikaudella pitäisi jostain keksiä 10 miljardin euron vuotuiset menoleikkaukset tai veronkorotukset.
Perintövero tuottaa valtion kassaan 800 miljoonaa vuodessa. Mikäli perintövero poistettaisiin, pitäisi tilalle keksiä jokin samansuuruinen veronkorotus tai menoja pitäisi leikata samalla summalla. Haluammeko arvonlisäveroon yhden prosenttiyksikön korotuksen? Siitä tulisi vajaa miljardi. Vai muutetaanko ansiosidonnaisen päivärahan maksimikesto kolmestasadasta päivästä kahteensataan päivään?
Taloustieteiden ja perussuomalaisten mielestä perintövero ei ole veroista haitallisin. Siksi sen vaihtamista johonkin toiseen veroon on harkittava tarkkaan.
Hallitusohjelmassa ei otettu kantaa perintöveroon. Pääministeri Petteri Orpo kertoi 20. helmikuuta, että perintöveron poistaminen ei ole hallitusohjelmassa ja että sitä ei valmistella hallituskaudella. Nyt kuitenkin budjettiriihessä kokoomus ajaa perintöveron lakkauttamista, lehtitietojen mukaan mahdollisesti rahoittamalla muutos yhteisöveron alennuksen perumisella.
Hallitusohjelmassa ei ollut mainintaa suurituloisimpien tuloverotuksen keventämisestä tai yhteisöveroasteen laskemisesta, mutta silti ne tulivat edellisessä budjettiriihessä päätetyiksi. Elinkeinoelämä pyrkii omalta osaltaan ajamaan eduikseen katsomiaan asioita vielä kun oikeistohallituksessa on käyttöaikaa jäljellä.
Tämä hallitus on keventänyt perintöverotusta merkittävästi. Ensin pidennettiin perintöveron maksuaikaa kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen siten, että verovelalle kertyy viivästyskorkoa.
Tämän jälkeen verovapaan perinnön alarajaa korotettiin 20 000 eurosta 30 000 euroon. Jo ennen alarajan korotusta vain joka kolmas perijä maksoi perintöveroa. Suurin osa perinnöistä on siis hyvin pieniä. Alarajan korottamisesta hyötyvät prosentuaalisesti eniten maltillisen kokoisia perintöjä saavat. Suuremmissa perinnöissä tuo ei tunnu.
Perintöveron poistaminen ei siis hyödyttäisi suurinta osaa suomalaisista, sillä pienet perinnöt ovat jo nyt verovapaita. Ja veroprosentti on maltillinen, 200 000 euron perinnössä 10,9 prosenttia, miljoonan euron perinnössä 14,9 prosenttia.
Tämän hallituksen ohjelmaan kirjoitettiin, että hallitus selvittää mahdollisuutta luopua perintöverosta siirtymällä malliin, jossa perittyä omaisuutta verotetaan vasta myytäessä. Luovutusvoittoveroa maksettaisiin siis arvonnousun osalta sillä hetkellä, kun omaisuutta myydään. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) selvitti, että perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei olisi kansantalouden näkökulmasta perusteltua.
Eniten luovutusvoittoveroon siirtymisestä hyötyisivät ne, jotka perivät yritys- tai sijoitusvarallisuutta verovapaasti. He eivät ole myymässä omaisuuttaan, vaan säilyttämässä sitä ylisukupolvisesti. Kun ei luovuta, ei synny luovutusvoittoverojakaan.
Pidennetty maksuaika viivästyskorolla on osittain samanlaista lykättyä perintöverotusta sillä erolla, että vero on määrätty, korko juoksee eikä veroa pääse karkuun. Luovutusvoittoveroa pääsee aina karkuun muuttamalla matalan luovutusvoittoveron maahan. Asuntovarallisuuden osalta verotettavalta luovutusvoitolta välttyy, jos joko perittävä tai perillinen on asunut asunnossa kaksi vuotta.
Korostettakoon, että luovutusvoittoveroon siirtyminen tuottaisi merkittävästi vähemmän veroeuroja valtiolle kuin nykyinen perintöverojärjestelmä. Siten korvaavia veronkorotuksia tai menoleikkauksia pitäisi kuitenkin etsiä.
Jos perinnöissä kulkee yritysvarallisuutta ja perijä jatkaa liiketoimintaa, verotus on kevyempää kuin monet luulevat. Markkina-arvoltaan miljoonan arvoinen yritys voi olla nettovarallisuudeltaan vain puolen miljoonan arvoinen. Verotettava arvo on puolestaan vain 40 % nettovarallisuudesta, eli tässä tapauksessa 200 000 euroa.
Perheyritysten liitto on kertonut, että 70 prosenttia sen jäsenyrityksistä kertoo investointien lykkääntymisestä perintöverojen takia. Jäsenyritykset ovat varautuneet perintöveroihin säästämällä viiden miljardin potin, jota maksellaan osinkoina jälkipolville, jotta heillä olisi varaa maksaa perintövero myymättä firmaa.
Asia ei ole kovin yllättävä – totta kai veroilla on negatiivinen kannnustinvaikutus taloudelliseen toimintaan. Mutta jäävätkö investoinnit ihan oikeasti tekemättä edessä vaanivan perintöverotuksen takia? Eikö yrityksillä ole mahdollisuuksia hakea vierasta tai omaa pääomaa markkinoilta? Onko jossain joku yritysjohtaja oikeasti niin hassu, ettei hae pankista lainaa, jos tiedossa olisi kannattava investointi?
Aina täytyy pitää mielessä sekin mahdollisuus, että etujärjestö haluaa luonnollisesti kehua sekä osinkojen kevyttä verotusta että perintöveron poistoa, koska siitä saa taloudellista hyötyä. Näihin lupauksiin investointien käynnistymisestä ja veronalennusten korkeasta itserahoitusasteesta on syytä suhtautua varovaisesti.
Perintövero on kelju, mutta se kohtelee omistavaa luokkaakin tasapuolisesti ja nousevilla veroprosenteilla. Suomessa miljardivarallisuuden perimisestäkään ei koidu 19 prosenttia kovempaa perintöverotusta.
Hollannissa perintöverojärjestelmä on hyvin lähellä Suomen nykymallia. Saksassa jälkeläinen voi periä 400 000 euroa ilman perintöveroa, Ranskassa 100 000 euroa, mutta vastaavasti veroprosentit suuremmista perinnöistä ovat huimia, 30-40 prosentin luokkaa. Saksassa ja Ranskassa suuri enemmistö ei siis maksa ollenkaan perintöveroa, mutta suurempia perintöjä verotetaan surutta. Elinkeinoelämä ei ole ehdottamassa, että meidän pitää kopioida Saksan taloudellinen menestys kopioimalla meille heidän veromallinsa. Elinkeinoelämä on ehdottamassa, että meidän pitää kopioida Pohjoismaiden veromallit, vaikka meillä ei öljyä tai kruunua ole ja julkisen talouden tilanteemme on merkittävästi heikompi. Vastuu on aina kuulijalla.
Hieman tässä ihmetyttää kokoomuksen toiminta. Jos kerran yhteisöveron madaltaminen oli niin tärkeä toimi vuosi sitten, miten se voidaan kokoomuksen mielestä jo nyt perua, jos perumisella saataisiin perintöveron poisto? Ajatus siitä, että demarit valtaan päästyään eivät peruisi perintöverottomuutta, mutta voisivat nostaa yhteisöveroastetta, vaikuttaa järkevältä oletukselta. Jos politiikan näkee eri puolueleirien vuorotteluna hallituksissa ja siitä syntyvänä soutamisena ja huopaamisena, tämä on kokoomukselta looginen peliliike.
Myös kannatusluvut ja virittäytyminen vaaleihin alkavat näkyä. Kokoomus haluaa päätyä vaaleissa tilanteeseen, jossa se olisi kyllä ollut valmis perintöveron poistoon, mutta muille se ei käynyt. Jos VATT olisi päätynyt kehumaan luovutusvoittoveroon siirtymistä, kokoomus olisi saanut taloustieteellisen perusteen omistavan luokan verotuksen lisäkeventämiselle. Koska perintöverottomuus on tärkeä asia kokoomuksen taustavoimille, kokoomus on nyt joutunut uhraamaan aiemmin tehdyn yhteisöveroalennuksen perintöverottomuuden alttarille.
Tämä ei ole fiksua. Kun kysyy tekoälyltä, onko kansantalouden ja julkisen talouden kannalta parempi, että perintövero poistetaan vai että yhteisövero laskee 20 prosentista 18 prosenttiin, on vastaus melko varma:
Talouskasvu
– Yhteisöveron alennus on tehokkaampi.
Julkistalous
– Molemmat maksavat ~1 mrd, mutta yhteisöveron dynaaminen verotuotto on suurempi.
Tulonjako
– Perintöveron poisto on regressiivisempi.
Eli kokoomus olisi valmis uhraamaan talouskasvua ja julkisen talouden tasapainoa, jotta varakkaimmille jäisi nykyistä enemmän. Selvä. Ei yllätä.
Julkisen talouden vaikeassa tilanteessa harvat veronalennukset tai verotuet pitäisi kohdistaa sinne, mistä niistä on varmimmin saatavissa merkittävää taloudellista hyötyä, esimerkiksi työpaikkoja ja talouskasvua. Perintövero on kaikista veromuodoista ehkä vähiten haitallisin taloudellisen toimeliaisuuden suhteen. Veronalennuksia ei ole syytä aloittaa sieltä, missä verotus on jo valmiiksi melko kevyttä ja vähiten haitallista.
Juhani Huopainen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus nostaa perintöveron alarajan 20 000 eurosta 30 000 euroon vuoden 2026 alusta. Tilastokeskuksen ja Veronmaksajain Keskusliiton arvioiden mukaan muutos vapauttaa verosta arviolta jopa kaksi kolmesta suomalaisesta perinnönsaajasta.
Eduskunta käsittelee meneillään olevalla viikolla valtion talousarviota. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kehuu hallituksen perintö- ja lahjaverotuksen keventämisesitystä, mutta menisi itse vielä pidemmälle ja poistaisi perintöveron kokonaan.
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen perintö- ja lahjaveron alentamisesta. Perintöveron alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää muutosta oikeansuuntaisena.
Hallituksen esitys perintö- ja lahjaveron alarajan nostamisesta herättää närää oppositiossa, joka jauhaa ideologista mantraa eriarvoisuudesta ja veropohjan rapautumisesta.
Perintöverosta luopuminen hyödyttäisi erityisesti varakkaiden yrityssukujen perillisiä, Tuomas Niskakangas kirjoittaa (HS 8.3.2025). Sen sijaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla tulisi kalliiksi tavallisille suomalaisille. Perintöveron poistolla olisi todennäköisesti epätoivottuja kerrannaisvaikutuksia. Pahimmillaan ne haittaisivat asuntomarkkinoiden toimintaa ja johtaisivat suosittujen veroetujen poistumiseen. Tutkimustieto ei puolla siirtymistä perintöverotuksesta luovutusvoittoverotukseen.
Viikon suosituimmat
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Vihreiden puheenjohtajalle Sofia Virralle tuli tänään lähtö TPS:n hallituksesta. Taustalla on Virran eilinen yritys hiillostaa epäsuorasti TPS:n hyökkääjää Veli-Matti Savinaista, joka kieltäytyi käyttämästä Pride-paitaa kiekkokaukalossa. Sofia Virran painostusyritys johti kuitenkin siihen, että TPS ensin julkaisi eilen illalla julkisen anteeksipyynnön Savinaiselle. Tänään aamupäivällä TPS tiedotti, että Sofia Virta ei enää jatka TPS:n hallituksessa.
Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Lääkärinä esiintynyt mies on hoitanut potilaita monikulttuurisen Medipulssi Oy:n lääkäriasemalla ilman pätevyyttä. Mies käytti lääkäriveljensä tunnuksia. Valelääkäri teki muun muassa ympärileikkauksia poikalapsille. Poliisi tutkii tapausta useilla rikosnimikkeillä.
Britanniassa Manchesterin alueella äskettäin järjestettyjen Gortonin ja Dentonin täytevaalien piti olla helppo voitto Labour-puolueelle. Monien yllätykseksi vihreät nousivatkin voittajiksi ja varsin ”kyynisellä” pelillä. Maltillisemmasta vasemmistosta poiketen vihreät räätälöivät kampanjoitaan entistä härskimmin eri kansanryhmille. Monikulttuurisia, monesti islamilaisia kansanryhmiä puhuteltiin Gaza-teemalla ja levittämällä urdunkielisiä antisionistisia videoita. Brittiväestöä puolestaan puhuteltiin kansantaloudellisilla teemoilla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
