KOLUMNI Saksan ohella Ruotsi on Euroopan valtioista se, joka on eniten vaikuttanut suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen.
Suomen lähes 700-vuotinen yhteys Ruotsin valtakuntaan jätti jälkensä siten, että Suomesta tuli osa laajempaa länsimaista sivilisaatiota. Länsimaiseen kohtalonyhteyteen liittyminen toi maallemme eurooppalaisen sivistyksen, kulttuurin ja taiteet, jotka nostivat maanosamme vuosisadoiksi maailman valtiaaksi. Ruotsin ajan vaikeat hetket, joihin lukeutuivat etenkin Ruotsin kuninkaiden sotaseikkailuiden aiheuttamat Suomen alueen miehitykset ja raskaat sotaväenotot, eivät kuitenkaan poissulje sitä tosiasiaa, että Ruotsin ajan saldo jäi Suomelle positiiviseksi.
Molemmat suursodat 1900-luvulla välttänyt Ruotsi nousi 1950-1970-luvuilla nopeasti yhdeksi maailman vauraimmista teollisuusvaltioista. Ruotsin talousihmeen keskeisenä moottorina olivat sadattuhannet suomalaiset siirtotyöläiset, jotka menivät etsimään onneaan lahden takaa sijaitsevasta ihmemaasta. Monille suomalaisille Ruotsiin lähtö oli ainoa mahdollisuus saada tuona ajanjaksona pysyvä työpaikka, sillä agraari-Suomen loppu ja maatilojen hiljentyminen tekivät mahdottomaksi jatkaa esi-esien ammatissa.
Kenties maailmansodista välttyminen ja maan suuri vaurastuminen 1900-luvun loppupuolella sai Ruotsissa aikaan vahvan humanitarismin eetoksen, joka ilmeni haluna osoittaa solidaarisuuttaan maailmalle avokätisenä kehitysavun antamisena ja humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanottamisena suurissa määrin. Ruotsin maine maailman areenoilla ns. humanitaarisena suurvaltana oli asia, josta Olof Palmen johtaman kansankodin asukkaat olivat 1980-luvulla kiistatta pohjattoman ylpeitä.
2010-luvulle tultaessa säröt ruotsalaisen kansankodin arjessa tekivät mahdolliseksi ruotsidemokraattien vaalivoiton eilisissä valtiopäivävaaleissa. Lukuisat mellakoinnista kärsivät maahanmuuttajalähiöt ja maahanmuuttajajengien ammuskelut ja käsikranaatti-iskut keskellä kirkasta päivää maan suurkaupungeissa ovat aiheuttaneet valtavaa hämmennystä ei vain ruotsalaisten vaan koko maailman silmissä. On tullut selväksi, ettei ruotsalaisella kansankodilla ole ollut kykyä sulauttaa Aasian ja Afrikan sekasortoisilta alueilta tulleita ihmisiä pelkällä suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon voimalla.
Ruotsilla on nyt mahdollisuus positiivisen valtiopäivävaalituloksen jälkeen viitoittaa uusi alku ruotsalaiselle kansankodille. Massiivinen maahanmuutto Aasian ja Afrikan levottomilta alueilta Ruotsiin on syytä lopettaa ja maassa jo olevat ulkomaalaistaustaiset ihmiset on saatettava Ruotsin yhteiskunnan valtavirtaan tiukoin ottein. Ruotsi on yksi Euroopan vanhimmista kulttuurivaltioista, eikä näin olisi maailmankulttuurille eduksi, mikäli Ruotsi hallitsemattoman maahanmuuton myötä kaatuisi yhteiskuntana.
Myös meille suomalaisille kansallismielisempi Ruotsi on suuri mahdollisuus. Isänmaalliset Suomi ja Ruotsi yhdessä voisivat myötävaikuttaa Pohjolan säilymiseen rauhan, hyvinvoinnin ja kulttuurin kehtona samaan aikaan, kun Keski-Eurooppa on sortumassa monikulttuurisen kaaoksen keskellä.
Mikael Lith (KTM)
Avustaja Euroopan parlamentissa