

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koponen: Adoptoitavan lapsen etu ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt kirjallisen kysymyksen adoptoitavan lapsen edun toteutumisesta ja kysyy hallitukselta, toteutuuko adoptoitavan lapsen etu parhaalla mahdollisella tavalla nykyisen lainsäädännön puitteissa.
– Olen saanut huolestuneita viestejä kansalaisilta, jotka seuraavat läheltä adoptioon otettavien lasten traumatisoitumista, Ari Koponen kertoo.
Lapset jäävät sijaisperheiden ja sosiaalitoimen käsiin
Adoptiolain mukaan kaikissa alaikäisen lapsen adoptiota koskevissa päätöksissä ja muissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, miten voidaan parhaiten turvata pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, joka ei voi kasvaa omassa perheessään.
Lakiin on kirjattu lapsen vanhemman harkinta-aika, jolla tarkoitetaan kahdeksaa viikkoa lapsen syntymästä. Vasta harkinta-ajan jälkeen vanhemman suostumuksen adoptioon saa ottaa vastaan. Harkinta-ajaksi alaikäinen lapsi sijoitetaan yleensä sijaisperheeseen.
Mikäli lapsen vanhempia ei kuitenkaan löydetä kahdeksan viikon jälkeen, lapsi ei pääse adoptioon vaan jatkaa sijaisperheessä jääden sosiaalitoimen asiakkaaksi. Tällöin lapselle aletaan etsiä pitkäaikaista sijoituspaikkaa.
– Mitä vanhemmaksi lapsi ehtii kasvaa ennen muuttoa pitkäaikaisperheeseen tai adoptioperheeseen, sitä enemmän hän kiintyy sijaisperheeseensä ja sitä suuremman trauman hän joutuu muutossa kokemaan. Lapsen etu olisi päästä mahdollisimman aikaisin siihen perheeseen mihin hän tulee jäämään, jotta turvattaisiin pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, Koponen kertoo huolestuneena.
– Samaan aikaan adoptiolasta jonottavien perheiden odotusaika on vuosia.
Koponen vaatii muutoksia lainsäädäntöön
Adoptiotapausten käsittelyä selkeyttäisi ja lapsen etua selkeästi parantaisi, mikäli adoptiolaki mahdollistaisi vanhemman adoptiota varten antaman suostumuksen vastaanottamisen jo ennen kuin lapsen syntymästä on kulunut kahdeksan viikkoa.
– Suostumus adoptioon voitaisiin tällöin antaa esimerkiksi jo synnytyksen yhteydessä, Koponen ehdottaa.
– Kirjalliseen suostumukseen voitaisiinkin lisätä esimerkiksi seuraavanlainen kohta: ”Tämä suostumus astuu voimaan kahdeksan viikon kuluttua lapsen syntymästä, jollei suostumusta sitä ennen peruta.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eerola: Kohtuutta elatukseen – ”Ei liene perusteltua, että jopa tuhannen euron elatusapumaksut voisivat johtua lapsen tarpeista”

Antikainen: Syntymättömän lapsen oikeus terveyteen on tärkeämpi kuin äidin oikeus päihteiden käyttöön

Eerola: Vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.
Uusimmat

Koskela: Enemmän oikeutta tuottajalle, enemmän voimaa ruokavientiin

Aittakumpu kysyy vapaaehtoisten oikeudesta pelastaa ihmishenkiä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









