Johtajuusongelma ja puutteelliset esimies- ja organisointitaidot ovat maamme yksi vähiten julkisissa keskusteluissa esillä olevista isoista epäkohdista, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela.
Kansanedustaja Jari Koskelan mielestä johtajuus on 2020-luvulla osaamisessa, työssä ja yrittäjyydessä.
– Avainasemassa ovat vahvat perustaidot sekä kyvyt ja valmiudet oppia uutta. Samalla pitää olla valmis päivittämään omaa osaamistaan koko elämän ja työuran ajan.
– Nämä sanat ovat aivan totta, mutta kun tavoitteena on maailman paras työelämä, siis onnellisten ja hyvinvoivien ammattilaisten Suomi, missä jokaisen tiedot ja taidot ovat työelämän käytössä. Tavoite ei toteudu pelkillä sanoilla, vaan jäämme odottamaan tekoja, Koskela totesi eduskunnassa.
Julkinen puoli paisunut aivan liian suureksi
Koskela painottaa, että jos haluamme työn tuottavuuden uusille ulottuvuuksille, tarvitsemme nykyistä parempaa johtajuutta. Tulevan hallitusohjelman Osallistuva ja osaava Suomi -johdannossa kirjoitetaan arvokkaasti hyvinvoinnin perustasta.
– Yksityisellä puolella huonot johtajuus- ja esimiestaidot johtavat yleensä erottamisiin tai jopa yrityksen alasajoon, Koskela toteaa.
– Tiedämme, että julkinen puoli ja talous ovat jo nyt paisuneet aivan liian suuriksi. Siksi ongelma on siellä merkittävä. Huono johtajuus vaikuttaa sairauspoissaoloihin.
Huono johtaminen lisää poissaoloja
Koskela huomauttaa, että Työterveyslaitoksen tekemissä tutkimuksissa on löytynyt selkeä ero yksityisen ja julkisen sektorin sairauspoissaoloissa.
– Tästä voimme tehdä suoran johtopäätöksen, että yksityisen puolen toimijat ovat kyenneet paremmin ratkaisemaan tämänkin ongelman. Johtopäätöksen voi tehdä myös siitä, että epäonnistunut esimiehen tai johtajan valinta johtaa useasti yhteisön huonoon työilmapiiriin ja työntekijät kadottavat motivaation, mikä taas saattaa johtaa yhteisön sisäisiin jännitteisiin, uupumisiin, mielenterveysongelmiin ja lisääntyviin sairaspäiviin.
– Julkisella sektorilla poissaolot ovat lähes poikkeuksetta liian korkealla tasolla. Silloin kun keskimääräinen luku lähentelee jopa 20 työpäivää työntekijää kohti vuodessa koko työyhteisössä, niin jokainen meistä osaa laskea, mitä se tarkoittaa. Yksityisellä puolella vastaava tilanne johtaisi pahimmillaan konkursseihin, arvioi Koskela.
Kukaan ei halua lisää verotusta
Hallituksen ohjelmassa puhutaan julkisen talouden kestävyydestä.
– Kannamme kaikki huolta siitä. Emme halua leikkauksia tai verojen korottamista. Haluamme kuroa kestävyysvajetta.
– Hallitusohjelmassa luvataan, että Suomen on oltava maailman kärjessä koulutuksessa. Siksi ihmettelenkin, miksi ette ole ohjelmassanne painottaneet esimies- ja organisointitaitojen parantamista ja panostusta tämän ongelman ratkaisemiseen?
SUOMEN UUTISET