

Pääministeri Antti Rinne tapasi mediaa ennen hallituksen budjettiriihen alkua Säätytalolla Helsingissä tiistaina 17. syyskuuta 2019. / LEHTIKUVA
Koskenkylä: Hallituksen työllisyystoimet heikkoja, kommunikointi ristiriitaista – väittää leikkaavansa yritystukia, mutta lisää palkkatukea, joka on yritystukea
Hallitus piti viime viikolla budjettiriihensä ja julkisti ensi vuoden budjetin. Pääministeri Rinne sanoi, että riiheen meni vähemmän aikaa kuin budjetin kopioiden ottamiseen. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että olisi kannattanut käyttää budjetin laadintaan paljon enemmän aikaa, koska lopputulos on suoranaista hutilointia. Suomen Pankin osastopäällikön tehtävistä eläkkeelle jäänyt VTT Heikki Koskenkylä arvioi Rinteen hallituksen työllisyystoimia Suomen Uutisille.
Tässä tarkastellaan erityisesti työllisyyden edistämiseen esitettyjä keinoja ja yritystukia. Niiden välillä on hyvin läheinen yhteys. Hallituksen tavoitteena on saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste hallituskauden lopulla. Tavoite ei ole erityisen kunnianhimoinen, koska muissa pohjoismaissa työllisyysaste on 76-79% ja useissa EU-maissa 75%, Saksassa jopa 76%. Tavoite tarkoittaa nykytasolta 73% noin 60 000 henkeä lisää töihin. Tavoite on tarkoitus saavuttaa nimenomaan hallituksen omilla toimilla. Tähän on heti sanottava, että talouspolitiikan keinojen työllisyysvaikutusten arviointi on erittäin hankalaa eikä luotettavia arvioita pystytä tekemään. Ne ovatkin lähinnä jonkinlaisia arvauksia.
Näillä näkymin Rinteen hallitus ei tule onnistumaan työllisyysasteen nostamistavoitteessa eikä yritystukien karsinnassa.
Hallitus tukeutuu vahvasti kolmikantaiseen valmisteluun, jossa toimijoina ovat siis hallitus, ay-liike ja työnantajat. Ay-liikkeen ja työnantajien tahoilta on esitetty varsin ristiriitaisia ehdotuksia keinoista. Esimerkiksi SAK tyrmäsi heti alkuunsa työttömyysturvan porrastuksen, jota EK on esittänyt. Tältä taholta tuskin tulee merkittäviä yksimielisiä ehdotuksia uusista keinoista.
Hallitus esitti budjettiriihessä peräti 24 eri keinoa 75 prosentin saavuttamiseksi. Näistä vain yhdellä keinolla eli palkkatuella voi olla jotakin todellista merkitystä. Palkkatuki saattaa nousta jopa 50-70 prosentin tasolle. Tämä tulee kalliiksi julkiselle sektorille. Tuki rahoitetaan viime kädessä verovaroilla. Palkkatuki on myös suoraa yritystukea, jota hallituksen pitäisi karsia. Valtaosa muista toimenpiteistä ovat todella vaatimattomia. Näitä ovat mm. erilaiset työllisyyskokeilut, TE-palvelujen edistäminen osuuskuntamuotoisesti ja työperäisen maahanmuuton edistäminen. Hallituksen keinojen listalta puuttuvat kaikki merkittävät toimenpiteet, joita monet ekonomistit ovat jo pitkään esittäneet. Tärkein yleinen keino on Suomen viennin kilpailukyvystä huolehtiminen. Kustannuskilpailukyky heikkeni meillä vuoden 2007 jälkeen lähes 20 prosenttia muihin maihin verrattuna. Vasta osa on saatu kurottua kiinni mm. kilpailukyky-sopimuksella (KiKy). Tarvitaan edelleen maltillista palkkapolitiikkaa, jotta kilpailukyky paranisi.
Toinen aivan keskeinen keino olisi muuttoliikkeen edistäminen maan sisällä. Meillä on vakava kohtaanto-ongelma, koska vajaatyölliset ja avoimet työpaikat ovat eri alueilla. Hallituksella ei ole mitään merkittävää keinoa kohtaanto-ongelman poistamiseksi. Työttömiä ja vajaatyöllisiä on edelleen valtava määrä, lähes 400 000 henkilöä.
Saksan työllisyysihmeen keskeinen selitys on oppisopimuskoulutuksessa, jota siellä käytetään erittäin paljon. Koulutusta annetaan siinä työpaikkojen yhteydessä. Jostain syystä Suomessa ay-liike ei pidä oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä. Pelätään, että se laskisi palkkatasoa. Suomessa tulisi lisätä huomattavasti oppisopimuskoulutusta. Tästä on puhuttu jo vuosia.
Niin ikään keskeinen keino olisi sosiaaliturvan kokonaisuudistus eli SOTU. Sipilän hallitus jo tällaista pohti, mutta SOTE:n takia jätti tekemättä. Antti Rinteen hallituksella on ajatuksena uudistaa SOTU. Se tulee olemaan erittäin vaikeata ja tuskin ehtii vaikuttaa hallituskaudella työllisyyteen. SOTU-uudistuksessa perustavoite on korjata kannustimet sellaisiksi, että työtä kannattaa ottaa vastaan ja yrittäjillä on motiivi tarjota työtä.
Hallitus vaikenee täysin siitä, mitä valtaosalle yritystukia on tapahtumassa. Palkkatuki on suoraa tukea yrityksille.
Yritystukia on Suomessa suhteessa talouden kokoon lähes eniten EU-maista. Tukia ovat suorat tuet ja välilliset tuet. Välilliset tuet ovat verotukia ja niitä ovat alennetut verokannat sekä monet verovähennykset. Parina viime vuotena tuet ovat olleet vuodessa 4,2 miljardia euroa. Tukien määrä on kaksinkertaistunut 15 vuoden aikana. Laaja yritystuki on peräti 8 miljardia euroa. Mukaan luetaan tällöin muun muassa maataloustuki sekä useiden tuotteiden ja palvelujen alennut ALV-verokannat jne. Edellä mainitusta noin 4 miljardin tuesta yksi miljardia on suoraa tukea ja kolme miljardia verotukia. Suomessa on tutkittu erittäin paljon yritystukien vaikutuksia. Keskeinen johtopäätös on, että yritystuet eivät juuri lisää tuottavuutta eikä talouden kasvua. Ne ylläpitävät vanhoja tuotantorakenteita.
Viimeisten 15 vuoden aikana jokainen hallitus on yrittänyt karsia yritystukia, mutta epäonnistunut. Tuet ovat kasvaneet tuona aikana valtavasti. Nyt Rinteen hallitus kehuskelee sillä, että se on todella vähentämässä yritystukia. Budjettiriihessä esitettiin vain yksi toimi, joka on parafiinisen dieselöljyn veronalennuksen poistaminen. Se vähentäisi yritystukia 120 miljoonaa euroa. Tämä keino on itse asiassa kyseenalainen, koska parafiininen diesel on vähemmän saastuttavaa kuin tavallinen diesel.
Hallitus vaikenee täysin siitä, mitä valtaosalle yritystukia on tapahtumassa. Palkkatuki on suoraa tukea yrityksille. Se voi kasvattaa tukia jopa satoja miljoonia. Valtiovarainministeri Mika Lintilä kehuskeli valtiosihteeri Hetemäen ”turbonapilla”, jolla investoinnit saadaan kasvamaan. Hetemäen keino olikin kaksinkertaistaa koneiden ja laitteiden poistot seuraavien neljän vuoden aikana. Tämä keino on verovähennysten kasvua ja alentaa siten verotuloja. Lisäksi hallituksen useat muutkin toimet lisäävät yritystukia. Näitä ovat mm. Finnveran pk-yritysten takauksien kasvu, Business Finlandin, ent. Tekes, avustusten lisäys, yritysten maksamien muuttokustannusten verotuki, kiertotalouden innovaatio- ja investointituki, rekrytointitukikokeilu, elintarvikeviennin edistäminen, yritysten tutkimusmenojen verotuen kasvu, jos tekevät yhteistyötä yliopistojen kanssa, maatalouden investointitukien lisääminen. On mahdotonta arvioida tarkkaan, mikä yritystukien kasvu tulee olemaan. Varmaa on kuitenkin, että muiden tukien kasvu ylittää roimasti parafiinisen dieselin tuen poiston 125 milj. euroa.
Näillä näkymin Rinteen hallitus ei tule onnistumaan työllisyysasteen nostamistavoitteessa eikä yritystukien karsinnassa. Valitettavinta on se, että hallitus antaa jatkuvasti julkisuuteen väärää tai puutteellista informaatiota toimistaan. Luotettavaa kokonaiskuvaa ei haluta antaa ja mediaa johdetaan harhaan tarkoituksella. Hyvä esimerkki on työministeri Timo Harakka, joka vannoo palkkatuen tehokkuuteen, mutta ei tuo esille sen puutteita eikä sitä, että kyse on merkittävästä suorien yritystukien kasvusta.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Aftonbladet pääkirjoituksessaan: Riistokapitalismi uhka kansallisvaltioille – pitäisikö valta suuryrityksissä antaa työntekijöille ja verottaa tosirikkailta rahat pois?

VTT Heikki Koskenkylä: Sipilän suosikkiyritys Vake eli valtion kehitysyhtiö on syytä lopettaa

Perussuomalaiset ay-aktiivit vaativat ammattiliittoja palaamaan juurilleen

Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.