Kreikan parlamentti hyväksyi keskiviikkona suurella enemmistöllä lain humanitaarisen kriisin taltuttamisesta, mikä suututti entisestään muita euromaita. Lakiesitys turvaa muun muassa ilmaista sähköä ja ruokakuponkeja maan pahiten kärsineille vähäosaisille.
Kreikkalaiset lakiesitykset ovat viime vuosina käyneet hyväksymiskierroksella maan parlamentin lisäksi EU-elimissä. Nyt tehty lakiesitys oli kriisin aikana ensimmäinen, johon EU-teknokraattien allekirjoituksia ei kysytty. Kreikan hallituksen mukaan kyseessä on rahallisesti varsin pieni esitys. Hallituslähteiden mukaan laki maksaa vain 200 miljoonaa euroa Kreikan budjetissa.
Muita EU-maita on hermostuttanut lisäksi tiistainen puhelinkokous, jossa Kreikan hallituksen piti tiedottaa tukipakettiohjelman etenemisestä. Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras ilmoitti kuitenkin ottavansa asian esille vasta torstain EU-kokouksessa.
Kreikan asiat eivät ole kuitenkaan torstaisen kokouksen asialistalla, joten kokouksessa ei voida tehdä päätöstä vapauttaa Kreikan toisen tukipaketin viimeinen maksuerä.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF piti tiistain puhelinkokousta epäonnistuneena. IMF kuitenkin kiistää väitteet, joiden mukaan rahasto olisi pitänyt Kreikkaa ”hankalimpana asiakkaana” rahaston 70-vuotisen historian aikana.
Talletuspako kiihtyy taas
Kreikkalaisten pankkitilien tyhjentäminen on vauhdittunut viime päivien nahisteluiden vuoksi, kreikkalaislehti Kathimerini kertoo. Talletuspaon vauhti on arvioiden mukaan peräti 400 miljoonaa euroa vuorokaudessa. Lisäksi maan pankkiosakkeet ovat tulleet keskiviikkona ryminällä alas.
Kreikkalaispankkien tileillä on viimeisten arvioiden mukaan vähiten rahaa sitten eurokriisin puhkeamisen vuonna 2010. Kathimerinin mukaan maan rahoitustilanteen umpikuja saavuttaa pian pisteen, joka aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa maan taloudelle.
Kreikka on toivonut Euroopan keskuspankin myöntävän maalle luvan laskea liikkeelle enemmän lyhytaikaisia velkatositteita. EKP on kuitenkin kieltäytynyt todeten ELA-hätärahoituksessa olevien kreikkalaispankkien olevan ainoita lyhytaikaisen velan ostajia. Tällöin velkatositekaton nostaminen merkitsisi mutkan kautta EKP:n suoraa jäsenmaansa rahoittamista, mikä on säännöissä kiellettyä.
Henri Myllyniemi