Kreikka maksoi sovitusti 462 miljoonan euron erän Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle, mutta massiivinen velkataakka ei ota hellittääkseen. Vararikon uhka on siirtynyt toukokuulle, kreikkalainen virkamies kertoo talouslehti Financial Timesille. Kreikan hallitus on ottanut varoja julkisyhteisöiltä ja valtiollisilta yrityksiltä. Lisäksi Kreikka myi keskiviikkona lyhytaikaista (6 kk.) velkaa 1,4 miljardilla eurolla. Velkaraha oli kuitenkin kallista, ja Kreikka joutuu maksamaan erästä keskimäärin lähes kolmen prosentin korkoa.
Kreikan lainakorot kääntyivät laskuun, kun tieto IMF:n lainaerästä levisi. Kreikan kolmen vuoden joukkolainan jälkimarkkinakorko on silti yli 20 prosentin. Vertailun vuoksi Suomen vastaavan pituisen lainan jälkimarkkinakorko on -0,17 prosentin tuntumassa.
Toukokuussa Kreikalta erääntyy lähes miljardin euron edestä luottoja IMF:lle. Toukokuun jälkeen Kreikalla on edessä kesällä varsinainen ongelma. Maan pitäisi saada maksettua kesä-elokuun aikana yli 15 miljardia erääntyviä velkoja, joista suurin osa on Euroopan keskuspankki EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien hallinoimaa velkaa.
Kreikka on hamuamassa huhtikuussa lähes miljardin euron verran rahaa muun muassa valtion eläkevakuutusyhtiöltä, työttömyyskorvauksista vastaavalta yhtiöltä ja valtio-omisteisilta yrityksiltä.
Kassavarat ehtyvät ja varat ovat loppumassa toukokuussa.
– Seuraava kuukausi on toinen tarina. Meiltä loppuvat rahat, jos hallitus ei saa toteutettua vaadittuja uudistuksia päästäkseen käsiksi tukipakettirahoihin, virkamies kertoo FT:lle.
Helsingin Sanomat on saanut haltuunsa Suomen valtiovarainministeriön muistion. HS uutisoi asiasta verkkosivuillaan. VM:n muistion mukaan Kreikan kohdalla todennäköisimmät vaihtoehdot ovat poliittisesti hankalia.
Suomen tulisi muistion mukaan varautua siihen, että Kreikalle myönnetään rahoitusta erityiskohteluin, Kreikka ajautuu maksukyvyttömäksi tai Kreikka eroaa euroalueesta. Kaikki todennäköisimmät kohdat ovat olleet kuitenkin tarkoin vaiettuja tabuja.
HS kirjoittaa, että Suomen tulisi varautua siihen, ettei Kreikka pystykään toteuttamaan maalta vaadittua sopeutusohjelmaa.
Kreikan euroero toisi kahdenlaisia riskejä: taloudellisia ja poliittisia. Taloudellinen riski muodostuu siitä, että muut ongelmissa olevat euromaat lähtisivät palauttamaan karannutta kustannuskilpailukykyä oman valuutan turvin. Poliittinen riski pohjautuu euroskeptisten puolueiden esiinmarssiin.
IMF:n Euroopan ex-johtaja Reza Moghadam kirjoittaa FT:n mielipidekirjoituksessaan, että mikäli Kreikka ei onnistu toteuttamaan vaadittua ohjelmaa, sen tulisi luopua yhteisvaluutta eurosta. Moghadam harmittelee molempien osapuolien jääräpäistä käytöstä. Taloudellisten realiteettien sijaan tilanne on politisoitu. Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis on lähinnä vain pitänyt kollegoilleen esitelmiä siitä, miten Kreikan tilannetta on ymmärretty väärin. Vastaavasti muut euromaat eivät ole ymmärtävinään sitä, että tavallisten kreikkalaisten mitta on tullut täyteen.
Moghadamin mielestä yhä pidemmäksi venyneiden toimepidelistojen sijaan osapuolten tulisi keskittyä muutamaan ydinasiaan, ja toteuttaa ne. Tämä palauttaisi osapuolten välistä luottamusta ja avaisi ovia onnistuneelle jatkolle.
Jatko-ohjelma painottuisi ensin lyhytaikaisen kassakriisin purkamiseen, jonka jälkeen osapuolet voisivat sopia pidemmästä kolmannesta tukiohjelmasta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Tampereen perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut vastustavat veronmaksajien rahojen syytämistä Gazaan. Perussuomalaiset ovat jättäneet demaripormestari Ilmari Nurmisen avustuspäätöksestä oikaisuvaatimuksen.
Eurooppalainen joulunaika on perinteisesti iloisen yhteenkuuluvuuden ja rauhan juhla. Valitettavasti viime vuosina meidän kristillisen kulttuurimme ytimeen kuuluvasta juhlasta on tullut myös väkivaltaisten hyökkäysten kohde ja heikkojen päättäjien perääntymisen näyttämö. Useissa maissa on jouduttu perumaan jouluperinteitä terroriuhan vuoksi, ja samaan aikaan omia tapojamme siivotaan pois, etteivät ne vain loukkaisi toisin uskovia. Näin jouluna onkin syytä kysyä, ymmärrämmekö me, mitä olemme menettämässä, kirjoittaa kansanedustaja Sanna Antikainen.
Australian pääministeri on joutunut ankaran arvostellun kohteeksi, koska hän on ollut oudon poissaoleva kansalaisten surressa Bondi Beachin joukkomurhassa kuolleita. Nyt media on nostanut esille videon, jossa pääministeri osallistuu aktiivisesti Israelin vastaiseen mielenosoitukseen, jossa tuomitaan juutalaisvaltion sotilastoimet palestiinalaisia vastaan. Keskustelu antisemitismistä sai jälleen vauhtia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen pitää julkisuuteen noussutta Torniossa palvelukodissa paljastunutta vanhuksen kaltoinkohtelua sietämättömänä julmuutena, jota suomalaisen yhteiskunnan ei tule hyväksyä. - Hoitajien kohdistama väkivalta vanhukseen on tuomittavaa. Tällainen tapaus mustamaalaa vanhustenhoitoa ja myös niitä hyviä hoitajia, joita kuitenkin Suomessa on enemmistö, Juvonen sanoo.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa jouluperinteiden vaalimisen merkityksestä. Asia ei ole itsestäänselvyys tänä päivänä. – Onneksi on perussuomalaiset. Viestimme on, että meidän pitää olla ylpeitä tästä maasta ja sen kulttuurista, arvoista ja ominaisuuksista – meidän pitää puolustaa niitä, Purra sanoo.
Ensi vuoden alussa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan lakimuutoksilla muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Lisäksi hakijalta edellytetään tiukempaa nuhteettomuutta, suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa.
Maailmankuulu rahoitusprofessori Alex Edmans kyseenalaistaa Wall Street Journalissa woke-henkisen DEI-liikkeen ydinuskomukset, joiden mukaan monimuotoisuus varsinkin etnisyyden, sukupuolen ja iän suhteen parantaisi automaattisesti yritysten tuloksellisuutta. Vertaisarvioiduista tutkimuksista ei löydy tukea näille DEI-opeille. Edmans kuitenkin peräänkuuluttaa ajattelun monimuotoisuuden tärkeyttä. Hänen mukaansa yritykset voivat hyötyä, jos ne kiinnittävät ulkoisten tekijöiden sijaan huomiota erilaisiin taustoihin mm. koulutuksessa, kokemuksissa ja kognitiivisissa piirteissä. Tällöinkin monimuotoisuuden hyödyt ovat tapauskohtaisia, eikä monimuotoisuutta tulisi pitää yksinkertaisena patenttiratkaisuna.
Ajamme jatkossakin suomalaisuuden ja erityisesti suomen kielen asiaa, mutta puoluepolitiikan ulkopuolella, määrittelee Suomalaisuuden Liiton tuore puheenjohtaja Tiera Laitinen, joka on vastikään aloittanut pestinsä aiemmin liittoa johtaneen Ilmari Rostilan tilalla.
Suomen Uutiset, perussuomalaisten puoluetoimisto ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä toivottavat suomalaisille hyvää ja rauhallista joulua.
Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kaksi merkittävää lakikokonaisuutta, jotka kiristävät Suomen maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikkaa. Toinen paketti koskee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa, toinen EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa.
Lue lisää
Lue lisää
