Kreikka maksoi, mutta kassakriisin uhka jatkuu

Kreikka maksoi sovitusti 462 miljoonan euron erän Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle, mutta massiivinen velkataakka ei ota hellittääkseen. Vararikon uhka on siirtynyt toukokuulle, kreikkalainen virkamies kertoo talouslehti Financial Timesille. Kreikan hallitus on ottanut varoja julkisyhteisöiltä ja valtiollisilta yrityksiltä. Lisäksi Kreikka myi keskiviikkona lyhytaikaista (6 kk.) velkaa 1,4 miljardilla eurolla. Velkaraha oli kuitenkin kallista, ja Kreikka joutuu maksamaan erästä keskimäärin lähes kolmen prosentin korkoa.

Kreikan lainakorot kääntyivät laskuun, kun tieto IMF:n lainaerästä levisi. Kreikan kolmen vuoden joukkolainan jälkimarkkinakorko on silti yli 20 prosentin. Vertailun vuoksi Suomen vastaavan pituisen lainan jälkimarkkinakorko on -0,17 prosentin tuntumassa.

Rahat loppumassa julkisyhteisöiltä

Toukokuussa Kreikalta erääntyy lähes miljardin euron edestä luottoja IMF:lle. Toukokuun jälkeen Kreikalla on edessä kesällä varsinainen ongelma. Maan pitäisi saada maksettua kesä-elokuun aikana yli 15 miljardia erääntyviä velkoja, joista suurin osa on Euroopan keskuspankki EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien hallinoimaa velkaa.

Kreikka on hamuamassa huhtikuussa lähes miljardin euron verran rahaa muun muassa valtion eläkevakuutusyhtiöltä, työttömyyskorvauksista vastaavalta yhtiöltä ja valtio-omisteisilta yrityksiltä.

Kassavarat ehtyvät ja varat ovat loppumassa toukokuussa.

– Seuraava kuukausi on toinen tarina. Meiltä loppuvat rahat, jos hallitus ei saa toteutettua vaadittuja uudistuksia päästäkseen käsiksi tukipakettirahoihin, virkamies kertoo FT:lle.

HS:lle vuodettu tieto pysäytti

Helsingin Sanomat on saanut haltuunsa Suomen valtiovarainministeriön muistion. HS uutisoi asiasta verkkosivuillaan. VM:n muistion mukaan Kreikan kohdalla todennäköisimmät vaihtoehdot ovat poliittisesti hankalia.

Suomen tulisi muistion mukaan varautua siihen, että Kreikalle myönnetään rahoitusta erityiskohteluin, Kreikka ajautuu maksukyvyttömäksi tai Kreikka eroaa euroalueesta. Kaikki todennäköisimmät kohdat ovat olleet kuitenkin tarkoin vaiettuja tabuja.

HS kirjoittaa, että Suomen tulisi varautua siihen, ettei Kreikka pystykään toteuttamaan maalta vaadittua sopeutusohjelmaa.

Kreikan euroero toisi kahdenlaisia riskejä: taloudellisia ja poliittisia. Taloudellinen riski muodostuu siitä, että muut ongelmissa olevat euromaat lähtisivät palauttamaan karannutta kustannuskilpailukykyä oman valuutan turvin. Poliittinen riski pohjautuu euroskeptisten puolueiden esiinmarssiin.

IMF:n Euroopan ex-johtaja suomii molempia osapuolia

IMF:n Euroopan ex-johtaja Reza Moghadam kirjoittaa FT:n mielipidekirjoituksessaan, että mikäli Kreikka ei onnistu toteuttamaan vaadittua ohjelmaa, sen tulisi luopua yhteisvaluutta eurosta. Moghadam harmittelee molempien osapuolien jääräpäistä käytöstä. Taloudellisten realiteettien sijaan tilanne on politisoitu. Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis on lähinnä vain pitänyt kollegoilleen esitelmiä siitä, miten Kreikan tilannetta on ymmärretty väärin. Vastaavasti muut euromaat eivät ole ymmärtävinään sitä, että tavallisten kreikkalaisten mitta on tullut täyteen.

Moghadamin mielestä yhä pidemmäksi venyneiden toimepidelistojen sijaan osapuolten tulisi keskittyä muutamaan ydinasiaan, ja toteuttaa ne. Tämä palauttaisi osapuolten välistä luottamusta ja avaisi ovia onnistuneelle jatkolle.

Jatko-ohjelma painottuisi ensin lyhytaikaisen kassakriisin purkamiseen, jonka jälkeen osapuolet voisivat sopia pidemmästä kolmannesta tukiohjelmasta.