Kreetan Haniaan on saapunut tänä kesänä suuri joukko laittomia maahantulijoita. / LEHTIKUVA
Kreikan hallitus on päättänyt lopettaa Pohjois-Afrikasta meritse saapuvien henkilöiden turvapaikkahakemusten vastaanottamisen ainakin kolmen kuukauden ajaksi. Jatkossa tavoitteena on, että laittomasti maahan tulleelle annetaan kaksi vaihtoehtoa: joko poistut maasta heti vapaaehtoisesti tai menet muutamaksi vuodeksi vankilaan ja poistut sen jälkeen maasta.
Kreikan keskustaoikeistolainen hallitus päätti heinäkuussa keskeyttää Pohjois-Afrikasta meritse saapuvien henkilöiden turvapaikkahakemusten vastaanottamisen, kertoo uutistoimisto Reuters. Turvapaikkaprosessin sijasta tulijat pyritään pikakäännyttämään takaisin Afrikkaan.
Tauko turvapaikkahakemusten vastaanottamisessa on voimassa ainakin kolme kuukautta. Sitä voidaan tarvittaessa jatkaa, mikäli tulijavirta ei pysähdy.
Hallituksen päätös johtui Kreetan saarelle alkukesästä suuntautuneesta laittomien maahantulijoiden vyörystä. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla saarelle tuli peräti 2 642 laitonta siirtolaista. Tilanteen pelättiin aiheuttavan ongelmia turismille, joka on Kreetalla tärkeä elinkeino.
Pääministeri Kyriakos Mitsotakis kertoi eduskunnalle, että hallitus aikoo sulkea laittomien maahantulijoiden tien Kreikkaan. BBC:n haastattelema maahanmuuttoministeri Thanos Plevris luonnehti tulijavyöryä ”hätätilaksi” ja ”invaasioksi”.
– On selvää, että mikään maa ei voi olla reagoimatta näin kovan siirtolaispaineen edessä, maahanmuuttoministeri Thanos Plevris sanoi.
– Me yritämme löytää tasapainon tulijoiden oikeuksien ja Kreikan kansalaisten oikeuksien kunnioittamisen välillä.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on ilmaissut vakavan huolensa tilanteesta. Järjestö korostaa, että oikeus hakea turvapaikkaa on keskeinen ihmisoikeus. Myös EU:n komissio tarkkailee tilannetta. Euroopan ihmisoikeussopimus mahdollistaa turvapaikanhaun keskeyttämisen hätätilan vallitessa.
Maahanmuuttoministeri Plevris on sitä mieltä, että muiden EU-maiden tulisi olla kiitollisia Kreikan päättäväisestä toiminnasta, koska Pohjois-Afrikassa on ”miljoonia” siirtolaisia, jotka haluavat tulla Eurooppaan.
– Jos ulkorajalla olevat maat eivät ryhdy toimiin, tämä siirtolaisvirta jatkaa kulkuaan muihin jäsenmaihin, ministeri selitti BBC:n toimittajalle.
Reutersin mukaan tieto turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämisestä johti heti laskuun laittomien siirtolaisten määrässä. Toimenpide on osa laajempaa lainsäädäntöpakettia.
Valmisteilla olevan lain mukaan laittomasta maahantulosta seuraisi vankeusrangaistus, kertoo InfoMigrants-sivusto. Lähtökohtana on, että laittomasti maahan tulleella ei ole mitään mahdollisuutta jäädä maahan. Poikkeuksena olisivat aidosti sotaa pakenevat pakolaiset, joille voitaisiin myöntää turvapaikka.
Laittomasti maahan tulleelle annettaisiin kaksi vaihtoehtoa: joko poistut maasta heti vapaaehtoisesti tai joudut muutamaksi vuodeksi vankilaan ja poistut sen jälkeen maasta. Sama koskisi jo aiemmin turvapaikkahakemuksen jättäneitä: mikäli turvapaikkaa ei myönnetä, henkilö siirretään suljettuun säilöönottokeskukseen odottamaan pakkopalautusta.
Lakia ei ole vielä hyväksytty Kreikan eduskunnassa. Lähteestä riippuen uudessa laissa määrättävät vankeusrangaistukset laittomasta maassaolosta vaihtelevat kahden ja viiden vuoden välillä.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kun Kreikka on lopettanut turvapaikkahakemusten vastaanottamisen. Alkuvuodesta 2020 Turkin ja Kreikan välisellä rajalla oli Turkin masinoimia väkivaltaisuuksia. Turkin viranomaiset kuljettivat eri puolilla maata olevia siirtolaisia raja-alueelle ja usuttivat näitä yrittämään raja-aidan yli väkivalloin.
Tuolloin kyse oli Turkin hybridioperaatiosta EU:ta vastaan. Kreikka ei kuitenkaan suostunut päästämään tulijoita rajan yli, vaan ilmoitti maaliskuun 2020 alussa, että maa ei ota ainakaan kuukauteen vastaan lainkaan turvapaikkahakemuksia.
Puola otti tämän vuoden maaliskuussa käyttöön Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain, joka antaa hallitukselle mahdollisuuden päättää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen väliaikaisesta lopettamisesta, jos maahan kohdistuu välineellistettyä maahantuloa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen Nuoriso kiittää hallitusta ja sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusoa päätöksestä poistaa laittomasti maassa oleskelevien oikeus kiireettömiin terveyspalveluihin.
Ulkoministeriössä on elokuun alusta lähtien ollut paluuasioiden ja muuttoliikkeen ulkoasiainneuvoksen tehtävä. Tehtävässä edistetään sekä vapaaehtoisia paluita että maastapoistamispäätöksen saaneiden ulkomaalaisten palauttamista lähtömaihinsa ulkoministeriön osalta osana kokonaisvaltaisia suhteita kolmansiin maihin. Kyseessä on asiantuntijatyö, jonka vaativuus edellyttää suurlähettilästasoista kokemusta.
Hallituksen esitys laittomasti maassa olevien palveluiden rajoittamisesta heijastelee vihreiden kansanedustajan Bella Forsgrénin mielestä empatian puutetta. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kuitenkin korostaa, että rajoitukset liittyvät ulkomaalaislainsäädännön laajempaan uudistukseen, jolla pyritään myös vähentämään laittomasti maassa oleskelevien aiheuttamia lieveilmiöitä, kuten rikollisuutta ja ihmisten hyväksikäyttöä.
Iltalehti kirjoittaa hallituksen esittämistä kiristyksistä laittomasti maassa oleskelevien eli ”paperittomien” terveyspalveluihin uutisessaan, jonka se on otsikoinut provosoivasti "Tuhansien pääsy terveydenhoitoon kiristyy". Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra tarkentaa viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan klikinsäästäjässä kiristysten kohdistuvan nimenomaan laittomasti Suomessa oleskelevien terveyspalveluihin.
Eduskunta äänesti tänään ulkomaalaislain tiukennuksista.
Viikon suosituimmat
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Onko sellainen tilanne tuttu, ettet saanutkaan kerralla apteekista mukaasi kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitäsi? Suomessa on voimassa älytön systeemi, josta puhutaan liian vähän. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii loppua apteekeissa asioivien turhalle edestakaisin juoksuttamiselle.
Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäisessä syyskokouksessa käytiin eilen vilkas keskustelu pride-liputuksesta luopumisesta, josta perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Marika Puolimatka ja joukko perussuomalaisten, kristillisdemokraattien sekä kokoomuksen valtuutettuja oli jättänyt aloitteen viime kaudella.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Presidentti Trump määräsi pääkaupunki Washingtonin poliisitoimen otettavaksi liittovaltion hallintaan kaksi viikkoa sitten. Samalla hän lähetti pääkaupungin kaduille kansalliskaartin sotilaita auttamaan järjestyksenpidossa. Tehotoimet ovat johtaneet rikollisuuden selvään vähenemiseen. Pääkaupungissa on ollut pitkä jakso ilman ainuttakaan murhaa.
