

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kustannukset kohoavat – Onko ”koettakaa kestää” ainoa, mitä kansalaisille pystytään tarjoamaan?
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen ruoan hinnan noususta ja kansalaisten tukemisesta.
– Ukrainan sodan seuraukset ovat näkyneet suomalaisten kuluttajien lompakoissa. Jo ennen sähkön ja polttoaineen hinnat olivat nousussa, mutta sodan myötä vaikutus on ollut entistä suurempi. Maataloudessa on taisteltu kasvavien kustannusten kanssa jo pitempään, kansanedustaja Jussi Wihonen avaa nykymenoa.
Inflaatio iskee montaa reittiä
– Inflaatio näkyy erityisesti ruoan hinnassa. Kasvaneet kustannukset ovat vaikuttaneet tuotteen hintaan jo moneen kertaan ennen kuin se päätyy kuluttajan ostoskoriin. Paine hinnankorotuksiin on suuri, kun esimerkiksi polttoainekustannukset kiusaavat niin tuottajia kuin kaupan alaakin, Wihonen toteaa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan ruoan hinta nousee tänä vuonna noin 10 prosenttia. Tämä tarkoittaa keskimääräiselle kotitaloudelle 500 euron lisälaskua vuodessa. On annettu arvioita vieläkin suuremmasta hinnannoususta. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen arvioi nousun olevan jopa 15-20 prosenttia.
– Jo 500 euron lisälasku on erityisesti pienituloisille varsin merkittävä, ja summa tuntuu varmasti keskituloisissakin talouksissa. Ja kun lisälaskua tulee myös liikkumisesta ja lämmittämisestä, on moni kotitalous tiukan paikan edessä, Wihonen sanoo.
Veronalennukset tyrmätty
Kotitalouksien tukemiseksi on väläytelty muun muassa veronalennuksia, jotka monet ekonomistit ovat tyrmänneet. Perusteluina on esitetty, että myös rikkaat hyötyisivät alennuksista ja valtio menettäisi verotuloina miljoonia, jopa miljardeja euroja. Kuluttajan osa on arvioiden mukaan vain kestää tilanne.
Wihonen toteaa tilanteen olevan vakava, eikä nykymeno hellitä ihan hetkeen.
– Kansalaiset toivovat valtion tukevan heitä vaikeina aikoina, ja toivottavaa olisi, että jonkinlainen ratkaisu ruoan hintakriisiin löytyisi. Jos veronalennuksiin ei pystytä, niin valtion tulisi ainakin tarkastella omia menojaan ja veronkorotustarpeitaan. Vai tuleeko kansalaisten vain kestää tilanne?
Mitä hallitus aikoo tehdä?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten se aikoo tukea kansalaisia kiihtyvässä inflaatiossa ja millä toimilla se aikoo ja pystyy hillitsemään ruoan hinnan nopeaa kasvua.
Wihonen tiedustelee myös, ovatko veronalennukset, edes väliaikaiset, poissa hallituksen työkalupakista nykyisessä tilanteessa ja miten hallitus aikoo hillitä valtion menoja kasvavien kustannusten myötä.
– Aikooko hallitus välttää veronkorotuksia vallitsevassa tilanteessa? Wihonen kysyy edelleen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ukrainan sota hintakriisi veronalennukset luonnonvarakeskus Antti Kurvinen veronkorotukset Jussi Wihonen polttoaineiden hinta kirjallinen kysymys Ruoan hinta Inflaatio Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruokakriisi, hätätila, maatiloja nurin! – ruoantuottajat vihersiirretään konkurssiin (video)

Hallitus neuvoo kiristämään vyötä ja laskemaan elintasoa – Purra: 18 euroa lisää sosiaaliturvaan ei auta hintojen kanssa kärvisteleviä työssäkäyviä

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Tavio: Tavallisten suomalaisten palkan ostovoima vähenee nopeammin kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla

Sähkön hinta taas tapissa – talvesta voi tulla todella kylmä

PS-Naiset: Kuluttajahintoja laskettava välittömästi – ostovoima syöksyy etenkin harvemmin asutuilla alueilla

Kike Elomaa: Energian hintapommi osuu kipeästi maatalouteen – ”Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin”
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.

SDP:n esikuvamaassa Espanjassa hallitusta johtavat sosialistit – vaalivoittaja joutui jäämään oppositioon
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

Talous kasvaa, alijäämä pienenee – opposition kritiikki menetti uskottavuutensa
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Ajatuspaja Suomen Perusta järjestötukien jakoperusteista: ”Minkä takia maahanmuuttaja ei voi osallistua samaan potkupallokerhoon kuin kantasuomalainenkin?”
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen käsittelivät Kesäkatsaus 2026 -ohjelmassa perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä muutoksia STEA-avustusten jakoperusteisiin.

Antikainen: Lindtman puolustaa Sánchezia eikä Suomea
Kun Espanjan hallitus epäonnistui EU:n ulkorajan suojaamisessa, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löysi arvosteltavaa vain yhdestä suunnasta: rajaa puolustavasta Suomen sisäministeristä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan se kertoo kaiken olennaisen SDP:n turvallisuuspoliittisista prioriteeteista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












