

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Lakivaliokunnan perussuomalaisilta ja kristillisdemokraateilta täystyrmäys mietintöön: Hallitus pyrkii tuomaan maalittamisen rikoslakiin takaoven kautta
Lakivaliokunta antoi tänään mietintönsä hallituksen esitykseen syyteoikeuden muuttamisesta laittomassa uhkauksessa. Syyttäjällä on oikeus jatkossa ilman asianomistajan suostumusta nostaa syyte laittomasta uhkauksesta, joka kohdistuu henkilöön julkisen luottamustehtävän tai työtehtävän vuoksi. Lakivaliokunnan perussuomalaiset ja kristilliset antavat täystyrmäyksen mietinnön ”maalittamista” koskeville lausunnoille.
Valiokuntakäsittely paisui epämääräisen maalittamistermin ympärille, ja lain varsinainen muutos jäi mietinnössä taka-alalle.
Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit kritisoivat erityisesti mietinnön maalittamista koskevia kohtia ja lausumaa, jonka mukaan maalittamisen kriminalisointia halutaan edistää ripeästi. Muilta osin perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit katsoivat hallituksen esityksen olevan asiallinen suojaamaan julkista työtehtävää tekevää ihmistä.
– Maalittaminen on käsite, jolla ei ole mitään vakiintunutta määritelmää, eikä sitä ole määritelty rikoslaissa tai muuallakaan lainsäädännössä. Maalittamista käytetään tällä hetkellä mielivaltaisesti kuvaamaan kriittisiä kommentteja sosiaalisessa mediassa. Viranomaisten, poliittisten päättäjien ja julkisuudessa toimivien henkilöiden työhön kohdistuva keskustelu on kuitenkin välttämätön osa sanan- ja mielipiteenvapautta oikeusvaltiossa, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ja jäsenet Sebastian Tynkkynen ja Mari Rantanen sekä kristillisdemokraattien Antero Laukkanen kommentoivat.
Epämääräinen kriminalisointi rajoittaa sananvapautta
Julkiseen luottamustehtävään kuuluu myös arvostelu julkisen keskustelun kautta. Tätä keskustelua ei ole syytä rajoittaa uusilla epäselvillä ja politisoituneilla termeillä.
Rikoslaista löytyvät jo tarvittavat pykälät, kuten esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, vainoaminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja viestintärauhan rikkominen.
– Mitä epämääräisempiä kriminalisointeja tehdään, sitä vaikeammaksi käy sananvapauden tila. Rikoslain pitää olla paitsi tarpeellista myös tarkkarajaista ja ennakoitavissa. Maalittaminen on tarpeetonta ja epäselvää kriminalisointia, jota yritetään nyt hivuttaa rikoslakiin esitöissä vilisevien epämääräisten mainintojen kautta. On myös huomattavaa, ettei maalittamista ole kriminalisoitu missään muussakaan maassa, edustajat huomauttavat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kristilllisdemokraatit mielipiteenvapaus kriminalisointi maalittaminen lakivaliokunta Antero Laukkanen Leena Meri Mari Rantanen Sananvapaus Sebastian Tynkkynen perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sisäministeriö kaavailee nettipoliisin puuttumista ilmaisuihin, joita ei ole laissa kielletty – sumentaa laillisen ja laittoman toiminnan rajoja

Lakivaliokunnan perussuomalaiset huolissaan EU-linjauksista: ”Termien tulkinnanvaraisuus ja EU:n laajeneva toimivalta avaavat vaarallisia kehityskulkuja”

Ja niin kristillisen vakaumuksen ilmaisu muuttuu kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan – PS-kansanedustajat tukevat mielipidevainon kohteeksi joutunutta Päivi Räsästä

Lakivaliokunnan PS ja KD: Euroopan komissio hamuaa lisää toimivaltaa ja jäsenvaltioihin ilmiantajia valvomaan nettikirjoittelua – ”Komissio on matkalla nykyajan keskuskomiteaksi”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää














