Keskustan ja Liike Nytin eduskuntaryhmät tekivät tänään välikysymyksen suurtyöttömyydestä. Taustalla on työttömien määrän kasvu. Samaan aikaan keskusta on kuitenkin ehdottanut Suomeen 40 000 uutta työperäistä maahanmuuttajaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää keskustan ehdotusta Suomen kannalta tuhoisana.
Kansanedustaja Rami Lehtinen pitää osaajien eli korkeapalkkaisten tuloa Suomeen tervetulleena, mutta keskusta haluaa maahan lisää kouluttamatonta ja matalapalkkaista väkeä. Keskusta on vastustanut ulkomaalaisten 1 600 euron minimipalkkavaatimusta ja samalla ehdottanut 40 000 uutta maahanmuuttajaa Suomeen. Kilpailu matalapalkka-aloille on jo nyt kovaa.
– Esimerkiksi Hesburgerin kesätyöpaikkoihin haki kesällä 14 066 ihmistä, kun paikkoja oli vain 108. He ovat myös vastustaneet sitä, että matalapalkka-aloille saapuneet ulkomaalaiset työntekijät poistettaisiin maasta kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Toisin sanoen keskustan mallissa haalittaisiin maahanmuuttajia kaksin käsin työttömyysturvan varaan. Sekö olisi Suomen taloudelle hyvä asia? Lehtinen kysyy.
Keskustan hallintovaliokunnan mietintöön 19/2024 jättämässä vastalauseessa minimipalkkavaatimuksen vastustamista perustellaan sillä, että tuloraja vaikuttaisi etenkin matalimmin palkattujen alojen työntekijöihin. Lisäksi he pitävät palkkarajaa haitallisena yritysten kasvun kannalta.
– Keskustan vastalauseesta jää sellainen kuva, että yrityksiä pitäisi kasvattaa ulkomaisella halpatyövoimalla. Tämä sopii varmasti yrityksille, mutta samalla se tulee vaikuttamaan suomalaisten työllistymiseen. Haluaako keskusta todellakin arvottaa ulkomaisen halpatyövoiman kotimaisten osaajien edelle, Lehtinen ihmettelee.
Lehtisen mielestä ulkomaisen halpatyövoiman haaliminen johtaisi vain siihen, että kotimainen työvoima syrjäytyisi entistä enemmän. Lisäksi hän kokee, että se pysäyttäisi matalapalkkaisten alojen palkkakehityksen. Lehtinen kokee, että keskusta ei oikeasti ole huolissaan suomalaisten työttömien asemasta.
– Suomessa on yli 200 000 työtöntä, ja keskusta ehdottaa, että me ottaisimme tänne 40 000 maahanmuuttajaa lisää. Miten tämä palvelee suomalaisten työttömien tilannetta? Päinvastoin ulkomaisen halpatyövoiman haaliminen kaksin käsin johtaa siihen, että kotimaiset työntekijät jäävät sivustakatsojan rooliin. Tämä johtaa myös siihen, että matalapalkka-alojen palkat eivät koskaan kehity, koska aina löytyy ulkomailta työvoimaa, jota höynäyttää. Keskusta haluaa ilmeisesti tuhota työmarkkinat, Lehtinen päättää.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten mielestä Suomessa on huolehdittava siitä, että kehittämisvarat tukevat alueiden elinvoimaa kokonaisvaltaisesti ja investoinnit edistävät Suomen kokonaisturvallisuutta.
Lähivaalien alla SDP pyrkii ylläpitämään vanhaa mainettaan, jonka mukaan demarit on suomalaisen duunarin puolella. SDP:n uudessa lähivaaliohjelmassa kuitenkin uudet, matalapalkkaisiin töihin saapuvat maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleeksi, käytännössä siis kilpailemaan samoista töistä suomalaisten kanssa. Kehitys on omiaan alentamaan palkkoja.
Puheenjohtaja Riikka Purra oudoksuu opposition ristiriitaisia väitteitä paikallisesta sopimisesta.
Viikon suosituimmat
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta antoi Ylen politiikkaradiossa malliesimerkin huonosta käyttäytymisestä, joka on omiaan lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaakin Sofia Virran arvostelukyvyn olevan hukassa. - Puolueen puheenjohtajalta ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tavattu odottaa näin moukkamaista käytöstä ja itsehillinnän puutetta, Junnila kirjoittaa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ulostulot ovat sen verran sakeaa settiä, että perussuomalaisten Sanna Antikainen kehottaa Virtaa lopettamaan muiden moralisoinnin ja katsomaan peiliin.
Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.
Eilisessä A-Talkissa asiantuntijat keskustelivat yhdysvaltalaisen konservatiivivaikuttaja Charlie Kirkin kuolemasta ja poliittisesta väkivallasta. He nostivat esiin vuoden 2020 levottomuudet, jotka levisivät George Floydin kuoleman jälkeen nopeasti ja jättivät jälkeensä yli 600 mellakkaa, yli kahden miljardin dollarin aineelliset vahingot sekä arviolta 25–40 poliittisen väkivallan uhria.
Iltalehden artikkeli USA-tutkija, dosentti Markku Ruotsilasta pyrkii näennäisesti avaamaan Ruotsilan näkemyksiä, mutta kokonaisuus kallistuu liki maalittamiseen. Maksumuurin takana olevaa tekstiä markkinoidaan lukijoille oudoilla vihjauksilla Ruotsilan väitetystä valehtelusta.
Moni taho on yrittänyt rajoittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan tosipuheita maahanmuuton tuomista ongelmista. Keskisarja ei vaikene vaan käyttää sananvapauttaan. Hänestä sananvapauden osalta Suomessa eletään viheliäistä aikaa. Median omistus on keskittynyt ja Yle on propagandakoneisto, joka tarjoaa vain tsoukki-herännäisyyden ilmentymiä.
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.
