Uutissuomalainen kysyi, pitäisikö Suomen ottaa käyttöön maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmä, jossa pisteytyksellä arvioidaan maahan haluavien mahdollisuuksia menestyä työmarkkinoilla.
Osa eduskuntaryhmien puheenjohtajista vastasi kannattavansa pisteytysjärjestelmää ja osa asian selvittämistä. Vähintäänkin pisteytyksen selvittämistä kannattavat kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi vasemmistoliitto, joka ei osannut vastata kysymykseen.
Määrän lisäksi arvioitava myös laatua
Hyvää pisteytysjärjestelmässä on se, että maahanmuuttoa arvioidaan määrien lisäksi myös laadullisesti, korostaa perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius
– Eli onko tulijoilla edellytyksiä työllistyä, tulla omillaan toimeen ja elää maassamme maan tavalla.
Maahanmuuttajien pisteytys ei vielä itsessään kerro, kuinka tiukkaa tai löysää harjoitettu maahanmuuttopolitiikka kokonaisuudessaan on. Merkityksellistä on, mistä pisteitä annetaan ja mitkä maahanmuuton väylät säilyvät pisteytyksen rinnalla. Esimerkiksi pisteytysjärjestelmästään tunnettu Kanada ottaa pisteytyksen rinnalla edelleen vuosittain vastaan useita kymmeniä tuhansia kiintiöpakolaisia.
Järjestelmän tulee perustua Suomen tarpeisiin
– Jos puolueista esimerkiksi äärimmäisen maahanmuuttomyönteinen RKP julkisesti osoittaa tukeaan pisteyttämiselle, antaa se aihetta pysähtyä miettimään, mitä muutoksella tavoitellaan. Ministeri Adlercreutz ilmaisikin myöhemmin, ettei humanitäärisin syin tulleita pisteytettäisi eli kaikista ongelmallisimmat maahanmuuton väylät jäisivät yhä auki, Vigelius muistuttaa.
Hän jatkaa, että jokaiselta pisteytystä ehdottavalta tulisikin kysyä, että pyrkiikö hän sitä ehdottaessaan rajoittamaan haitallista maahanmuuttoa vaiko vain avaamaan sille uusia väyliä.
Kaikki maahanmuutto arvioinnin piiriin
Jotta maahanmuuton pisteytysjärjestelmä toimisi Suomessa, Vigelius mainitsee seuraavia reunaehtoja:
– Kaikki maahanmuutto on tuotava pisteytyksen eri tulijoiden arvioinnin piiriin. On määriteltävä tarkasti, mistä ominaisuuksista pisteitä saa (kielitaito, osaaminen, koulutus, työllistymis- ja kotoutumisennuste).
– Kriteerien on oltava riittävän tiukat, että sen kautta vastaanotettu maahanmuutto ei kuormita taloutta.
– Suomen järjestelmän tulee perustua maan tarpeisiin eikä pelkkään mallin kopioimiseen muualta.
Näin pisteytysjärjestelmä voisi aidosti varmistaa, että Suomeen tuleva työperäinen maahanmuutto on kestävämpää ja palvelee paremmin sekä maahanmuuttajia että yhteiskuntaa.
Työperäistä maahanmuuttoa tarpeen mukaan
Kanada otti pisteisiin perustuvan maahanmuuttojärjestelmän käyttöön jo vuonna 1967. Nykyinen Express Entry käynnistettin vuonna vuoden 2015 alussa. Kanadan järjestelmään viitataan jatkuvasti, kun kyse on työperäisen maahanmuuton järjestämisestä vastaanottajamaata hyödyttävällä tavalla.
Hakija saa pisteitä iästä, koulutuksesta, kielitaidosta ja työkokemuksesta. Lisäpisteitä voi saada voimassaolevasta työtarjouksesta tai vaikka perhesiteistä. Ikäpisteet vähenevät iän mukaan, kielitaito tarkoittaa engantia tai ranskaa ja työkokemus on suotavaa olla Kanadasta.
Parhaat pisteet saaneet henkilöt kutsutaan säännollisesti hakemaan pysyvää oleskelulupaa. Haku toteutetaan sen perusteella, millaisia työntekijöitä Kanada juuri sillä hetkellä tarvitsee tai joista arvellaan tulevan pulaa.