LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Paluukeskuksen tavoitteena on tehostaa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta ja sujuvoittaa poliisin toteuttamien palautusten täytäntöönpanoa.
Maahanmuuttovirasto testaa kesäkuusta 2025 alkaen uutta paluiden edistämiseen erikoistuvaa vastaanottokeskusta (paluukeskusta). Paluukeskus tarjoaa turvapaikanhakijoille normaalien vastaanottopalveluiden ohella laajennettua paluuneuvontaa ja palaamisjärjestelyiden tukea.
Tavoitteena on tehostaa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta ja sujuvoittaa poliisin toteuttamien palautusten täytäntöönpanoa.
– Kokeilu on tarpeellinen, sillä paluut ja palautukset eivät tällä hetkellä toimi riittävän tehokkaasti ja nopeasti silloin, kun oleskeluoikeutta Suomeen ei voida myöntää. Uusia keinoja paluiden tehostamiseen etsitään parhaillaan myös Euroopan unionin tasolla, kertoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela.
Paluukeskuksessa tehdään normaalia vastaanottokeskustoimintaa laajempaa ja intensiivisempää vapaaehtoista paluuta ja palautuksia tukevaa toimintaa. Kaikille paluukeskuksen asiakkaille tehdään yksilöllinen paluusuunnitelma ja heitä kannustetaan vapaaehtoiseen paluuseen.
Vantaalla toimivaan keskukseen sijoitetaan ensisijaisesti turvapaikanhakijoita, jotka ovat jättäneet uusintahakemuksen tai saaneet lainvoimaisen maastapoistamispäätöksen. Keskukseen ohjataan myös turvapaikanhakijoita, joiden hakemuksissa on viitteitä siitä, että ne ovat ilmeisen perusteettomia. Lisäksi keskukseen sijoitetaan turvapaikanhakijoita, joiden hakemuksen käsittelystä on vastuussa jokin toinen valtio kuin Suomi.
– Tavoitteena on, että kun lupaa ei saa, maasta poistutaan tai maasta poistetaan nopeammin, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.
Asiakkaiden ohjauksesta paluukeskukseen vastaa Maahanmuuttovirasto yhteistyössä vastaanottokeskusten ja poliisin kanssa. Asiakasta tiedotetaan mahdollisesta keskukseen siirtämisestä henkilökohtaisesti. Kaikki paluukeskuksen asiakkaiden turvapaikkahakemukset ratkaistaan yksilöllisesti.
– Turvapaikkajärjestelmä toimii kestävästi vain, jos paluut toimivat tehokkaasti silloin, kun kansainvälistä suojelua ei voida myöntää. Suomen maahanmuuttojärjestelmä lähtee siitä, että ilman lupaa maassa oleva poistuu itse. Jos asiakas ei poistu itsenäisesti, hänet poistetaan maasta, Migrin tiedotteessa painotetaan.
Tavoitteena on, että kielteisen päätöksen saaneet hakijat palaavat lähtömaihin mahdollisimman nopeasti ja yhä useampi hyödyntää jatkossa mahdollisuutta vapaaehtoiseen paluuseen.
Vastaavanlaisia toimintamalleja on käytössä myös muissa Pohjoismaissa.
Paluukeskus-pilotti alkaa 👇🏻
— Mari Rantanen (@MariPSRantanen) May 9, 2025
Tavoitteena on, että kun lupaa ei saa, maasta poistutaan tai maasta poistetaan nopeammin. https://t.co/jhPjYAswxc
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Elinkeinoministeri Wille Rydman sanoo vappupuheessaan, että suomalaisista puolueista vain perussuomalaiset on täysimääräisesti tiedostanut Suomessa viime vuosikymmenet harjoitetun maahanmuuttopolitiikan tuhovoiman. - Muut puolueet välttelevät tosiasioiden tunnustamista samasta syystä kuin miksi ne jättävät muutoinkin ikävät mutta tarpeelliset päätökset tekemättä: Ne uskovat mieluummin siihen, mitä toivovat, kuin siihen, mitä näkevät.
Demarien maahanmuuttopolitiikan mopo keulii kuntavaalien alla sosiaalisen median alustoilla. Puoluejohtaja Antti Lindtman on kuitenkin hankalassa paikassa, koska demarien maahanmuuttomyönteisen linjan pitäminen esillä voi johtaa äänestäjien menettämiseen.
Maahanmuuton kasvattaminen on vuosikymmenestä toiseen vasemmistopuolueiden keskeinen hanke, ja erityisen hyvin ilmiö näkyy kunta- ja aluevaalien alla. Vasemmiston poliitikkojen työvoimapulapuheiden takana on kuitenkin vasemmiston poliittinen ymmärrys siitä, että maahanmuutto on tärkeä instrumentti vasemmiston omien valta-asemien vahvistamiseksi.
Hallitus rajoittaa kansainvälistä suojelua saaneiden oikeutta matkustaa takaisin kotimaahansa, josta he ovat ilmoittaneet paenneensa. Jos suojelua saanut henkilö matkustaa vapaaehtoisesti alkuperämaahansa, voidaan suojeluasema lakkauttaa.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.
Viikon suosituimmat
Toimeentulotuen kokonaisuudistus on menossa lausunnoille. Kyse on uudistuksesta, jota valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä on ajanut jo pitkään. - Olen kantanut pitkään huolta vain toimeentulotuen varaan jättäytyneistä, joita Suomessa on paljon. Vihdoin aiheeseen saadaan muutos ja heidät saadaan palveluiden ja työnhaun piiriin, Maanselkä iloitsee.
Yhdysvaltain hallitus on alkanut ottaa vastaan Etelä-Afrikasta valkoisia buureja pakolaisina. Trumpin mukaan Etelä-Afrikassa on meneillään kansanmurha, josta media vaikenee. Episkopaalinen kirkko kieltäytyy auttamasta valkoisia pakolaisia edes rahasta. Monet toimittajat ja mielipidevaikuttajat tuntuvat olevan sitä mieltä, että nyt on Afrikasta otettu vastaan aivan väärän värisiä pakolaisia.
Puhemies Jussi Halla-aho painotti EU-puhemiesten konferenssissa, että Euroopan on vahvistettava kykyään huolehtia itsestään ja selviytyä kriiseistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew julkaisi lauantaina Facebookissa kirjoituksen, joka sai oikeusministeri Anders Adlercreutzin (r.) näkemään punaista. Edustaja Garedewin mukaan suomalaisten tulee tietää, millaista toimintaa islamilaisen lain eli šarian tulkinnat voivat sallia. Hän mainitsi esimerkkinä naisten ja tyttöjen heikommat oikeudet sekä kunniaväkivallan. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila toivottaa tervetulleeksi näistä asioista keskustelun Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa.
Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen Pudasjärvelle on loppunut tämän vuoden alusta. Perussuomalaisten valtuustoryhmän jäsen Sirkka Pankinaho kertoo, että kaupungin päätöksen taustalla vaikuttivat vahvasti taloudelliset syyt sekä etenkin vuoden alussa voimaan tulleet kotoutumislain muutokset, joilla kotoutumiseen liittyviä valtion korvauksia kunnille vähennetään.
Sisäministeri Mari Rantanen ihmettelee somekirjoittelua, jonka mukaan perussuomalaisten linja on väärä. - Kun luen puolueohjelmiamme, on hallitusohjelma varsin hyvin linjassa. Me ajamme Suomea, jossa työ ja yrittäjyys on hyvinvoinnin perusta. Sosiaaliturva on tukiverkko heikoimmille. Siis niille, jotka eivät ole työikäisiä tai työkykyisiä.
Amerikkalainen arvostettu talousmedia suitsuttaa surutta Suomen hallituksen talouspäätöksiä ja toteaa ”linjan olevan oikea”. Wall Street Journal tiivistää arvionsa toteamalla, että Suomi ”näyttää nyt muille mallia”. Jospa maamme valtamediakin perehtyisi edes ajoittain ulkomaiseen uutistarjontaan oman agendansa ajamisen sijasta.
Jalkapallo-ottelu päättyi FC Bryggen kannattajien aloittamiin väkivaltaisuuksiin Brysselissä. Kannattajat hyökkäsivät pääasiassa maahanmuuttajien asuttamaan Molenbeekin kaupunginosaan ja saivat vastaansa luoteja. Paikallisen pormestarin mukaan Bryggen kannattajat ”vihaavat Brysseliä, koska se on monikulttuurinen kaupunki”.
Iltalehti kirjoittaa hallituksen esittämistä kiristyksistä laittomasti maassa oleskelevien eli ”paperittomien” terveyspalveluihin uutisessaan, jonka se on otsikoinut provosoivasti "Tuhansien pääsy terveydenhoitoon kiristyy". Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra tarkentaa viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan klikinsäästäjässä kiristysten kohdistuvan nimenomaan laittomasti Suomessa oleskelevien terveyspalveluihin.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pitää tärkeänä, että parlamentaarisessa diplomatiassa keskustellaan myös muiden kuin samanmielisten kanssa. Halla-aho puhui kansanedustajien roolista Suomen ulkopolitiikan tukena eduskunnan kansainvälisten asioiden foorumin kokouksessa keskiviikkona.
