

PS ARKISTO
Mäenpää haluaa ehkäistä sotakuntoisten ajoneuvojen valumisen ulkomaille
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen reserviajoneuvorekisteristä. Kysymyksen taustalla on kansanedustajan halu ehkäistä sotakuntoisten mutta Puolustusvoimien jo aktiivikäytöstä poistamien maastoajoneuvojen valumista huutokauppojen myötä maan rajojen ulkopuolelle.
Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 ravisteli koko Eurooppaa ja herätti suomalaiset miettimään yhä enemmän ja vakavammin turvallisuuskysymyksiä. Näihin kuuluvat keskeisesti varautuminen ja huoltovarmuus. Näissä kysymyksissä Suomi on perinteisesti tehnyt maailman mittakaavassakin ainutlaatuista työtä, mutta toisaalta kehittämiskohteita on erityisesti sekä koronapandemian että Venäjän laajojen sotatoimien käynnistymisen jälkeen mietitty ja löydettykin lisää.
– Eräs sotilaallista suorituskykyä kriisin ja sodan keskellä määrittävä tekijä on riittävä sotilaalliseen käyttöön soveltuvien ajoneuvojen lukumäärä, kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa.
Ajoneuvoja päätynyt ulkomaille
Puolustusvoimilla on oikeus poikkeustilassa ottaa käyttöönsä ajoneuvoja. Ajoneuvon luovuttamisesta armeijan käyttöön, kulumisesta ja mahdollisista vahingoista maksetaan omistajalle korvaus. Suomessa Puolustusvoimat järjestää huutokauppoja sen käytöstä poistuneesta kalustosta ja materiaalista, kuten maastokuorma-ajoneuvoista.
– Näistä valitettavasti osa on mennyt ulkomaisille ostajille, ja sitä myötä ne ovat siirtyneet pois Suomesta. Ilmiö pienentää poikkeusolojen sotilaalliseen käyttöön soveltuvan ajoneuvokannan kokoa, Mäenpää harmittelee.
Museoajoneuvorekisteri mallina ratkaisuksi
Suomessa ajoneuvolaki tuntee niin sanotun museoajoneuvon. Museoajoneuvo on katsastustoimipaikan valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön lausunnon perusteella museoajoneuvoksi hyväksymä ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaisesti. Museoajoneuvoista pidetään rekisteriä.
– Puolustusvoimien entisen ajoneuvokaluston päätymistä ulkomaille voisi ehkäistä ja estää museoajoneuvorekisterin kaltaisella lakiin perustuvalla järjestelmällä. Järjestelmän piirissä olevia ajoneuvoja voitaisiin kutsua reserviajoneuvoiksi ja rekisteriä reserviajoneuvorekisteriksi, Mäenpää esittää.
Reserviajoneuvoksi voitaisiin hyväksyä Puolustusvoimilta poistettu ajoneuvo, joka on katsastettu reserviajoneuvoksi. Ajoneuvossa ei olisi aseita tai niiden osia. Reserviajoneuvo olisi Puolustusvoimien rekisteröinnistä poistumisen jälkeen varattu määrätyn ajan varautumiskäyttöön eli ajoneuvoreserviin. Järjestelmän piirissä olevia ajoneuvoja voitaisiin tarvittaessa ottaa Puolustusvoimien ja myös reserviläisten käyttöön korvausta vastaan. Varsinainen varautumiskäytön ulkopuolinen omistus ja pääasiallinen käyttöoikeus olisi auton huutokaupassa ostaneella omistajalla.
– Reserviajoneuvoksi soveltuvien ajoneuvojen osalta sekä Puolustusvoimilla että auton huutokaupasta ostaneilla siviileillä olisi määrätyn ajan verran kielto myydä ajoneuvoa ulkomaille. Tarkemmista ajoista voitaisiin säätää esimerkiksi valtioneuvoston asetuksella tai viranomaisen hallintopäätöksellä, mutta joka tapauksessa kyse olisi mittaluokaltaan vähintään vuosista, ilmajokinen kansanedustaja kaavailee.
Auton omistajalle verohelpotuksia
Auton omistaja saisi reserviajoneuvoksi rekisteröinnin myötä vastineeksi esimerkiksi verohelpotuksia auton ylläpitoon ja käyttöön liittyen.
Järjestely olisi Mäenpään mukaan kaikin puolin hyödyllinen eri osapuolille. Puolustusvoimien entinen autokanta ei karkaisi ulkomaille, ja täten autoja olisi nopeastikin saatavissa reservistä mahdollisen kriisin sattuessa kohdalle. Reserviajoneuvorekisteri säästäisi myös Puolustusvoimien rahallisia resursseja, kun maastoajoneuvoista pitäisivät huolen halukkaat ja asiaan motivoituneet suomalaiset yksityishenkilöt. Järjestelmä myös osaltaan toisi maanpuolustustahtoon ja -taitojen ylläpitoon uuden kiinnostavan ulottuvuuden, kun reserviajoneuvojen omistajilla olisi mielekästä ja tärkeäksi miellettyä tekemistä.
– Tulisiko Suomen valtion tukea muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen johdosta maamme reserviläisten omaehtoista kykyä ylläpitää Suomessa Puolustusvoimien entistä maastoajoneuvokalustoa ja perustaa sitä varten reserviajoneuvorekisteri? Mäenpää kysyy lopuksi asianomaiselta ministeriltä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puolustusvaliokunnalta tukea vapaaehtoiselle maanpuolustukselle – ”Koulutus turvattava kaikissa olosuhteissa”

Puolustuspolitiikka perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan osaavaan reserviin – ”Onneksi vihervasemmisto ei ole onnistunut politisoimaan puolustuskyvyn ylläpitoa”

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja arvostelee pääministerin Ukrainassa tekemää Hornet-avausta: ”Harkitsematon kommentti, joka tulkitaan herkästi Suomen linjaksi”

Reijonen: Millaisia riskejä pääministeri Marin aiheutti Suomelle harkitsemattomalla hävittäjälausunnollaan?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.