Keskiviikkona eduskunnassa oli lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä. Kansanedustaja Juha Mäenpää arvosteli voimakkaasti nykyhallituksen maahanmuuttopoliittisia linjauksia ja tarjosi vaihtoehdoksi periaatetta ”maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla”.

Viestimissä toistellaan vuodesta toiseen erilaisin sanankääntein seuraavasti: Suomi ei selviä ilman maahanmuuttajia tai Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Juha Mäenpää ihmetteli näiden hokemien ja hallituksen esityksen ristiriitaisuutta.

– Eikö ole hieman ristiriitaista toisaalla esittää maahanmuuton olevan elintärkeä työvoimapoliittinen ratkaisu ja toisaalla väittää sen olevan merkittävä työvoimapoliittinen haaste? Mäenpää kysyi.

Palveluita palveluiden perään

Hallituksen esityksen pituus, 437 sivua, kiinnitti osaltaan Mäenpään huomion, mutta erityisesti hän ihmetteli koko esityksen peruslähtökohtaa.

– Eihän meillä tarvittaisi tällaisia tiiliskivimäisiä lakiesityksiä ongelman ratkaisemiseksi, jos maahanmuutto ja maahanmuuttajat työllistäisivät sujuvasti itse itsensä, eikä sitä sen kummemmin tarvitsisi edistää esityksessäkin mainituin erilaisin kotoutumispalveluin, valtionavustuksin, kotoutumisohjelmin, kotoutumistarjottimin, kotoutumissuunnitelmin ja kotoutumista edistävin palveluin ja hankerahoituksin, hän luetteli.

Mäenpää ennakoi puheessaan jo seuraavaa salissa vuorossa ollutta asiakohtaa, nimittäin keskustelua susista.

– Tämä esitys on susi, pamautti Mäenpää viitaten kuitenkin käsittelyssä olevaan esitykseen kotouttamisen edistämisestä.

”Uudenlaisia toimintatapoja”

Hallituksen esitykseen oli eksynyt vuoden 2022 keskustelun yleiseenkin tasoon suhteutettuna kummallisia väitteitä. Esityksessä kirjoitettiin muun muassa: ”Monikulttuuriset kaupungit luovat usein kasvualustaa innovatiivisen ja luovan taloudellisen ja muun toiminnan kehittymiselle, ja maahanmuuttajat tuovat tullessaan uudenlaisia toimintatapoja ja kansainvälisiä osaamisverkostoja edistämään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.”

– Väite siitä, että maahanmuuttajat tuovat tullessaan uudenlaisia toimintatapoja kuulostaa kieltämättä totuuspohjaiselta — aivan viime viikolla nimittäin jopa kritiikittömälle maahanmuuttomyönteiselle vaikuttamiselle alustaa usein tarjoava Helsingin Sanomat uutisoi, kuinka nuorison alistusväkivalta leviää yhä nuorempiin pääkaupunkiseudulla ja kuinka rikoksista epäillyissä nuorissa kuitenkin korostuvat ne, joilla on maahanmuuttajatausta tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen muualta.

– Viitattiinko hallituksen esityksessä kenties näihin ”uudenlaisiin toimintatapoihin”? kysyi Mäenpää epäuskoisena.

”Kansainväliset osaamisverkostot”

– Entä viitataanko hallituksen esityksessä ”kansainvälisillä osaamisverkostoilla” kansainvälisesti hyvin verkottuneisiin, uusiin, erittäin viranomaisvastaisiin ja väkivaltaisiin jengeihin? hän jatkoi.

Monille esitystä lukeneille välittyykin varmasti tunne siitä, että on ikään kuin palaisi 1990-luvun lopun ja 2010-luvun alun suhteellisen kehittymättömään maahanmuuttopoliittiseen julkiseen keskusteluun.

– Lukiessani tätä esitystä tuli mieleeni, oletteko pyytäneet lausuntoja Markku Paretskoilta tai Keijo Kaarisateelta, koska on ihan niin kuin Pahkasikaa olisi lukenut, Mäenpää mietiskeli.

Maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla

Pudisteltuaan hetken päätään hallituksen päättömyyksille Mäenpää vakavoitui.

– On varmasti totta, että rajatussa määrin ja oikein toteutettuna tietty osa maahanmuutosta voi hyödyttää Suomea. Valtiomme harjoittama maahanmuuttopolitiikka ei kuitenkaan ole vuosikausiin, jos ollenkaan 1990-luvun jälkeen, ollut tämän politiikan osa-alueen suhteen kovin kestävällä pohjalla. Ratkaisuna ongelmiin olisi mielestäni periaate: maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla, hän linjasi.

– Silloin kun työntekijä tulee tänne työluvalla, niin siihen sitoutuu samalla myös työnantaja, joka on puoltamassa tätä työluvan myöntämistä. Tämä on mielestäni ainut oikea tapa toimia, Mäenpää päätti.

Suomen Uutiset