

LEHTIKUVA
Tavio: Ilmasto ja korona eivät voi olla tekosyy jatkuvalle velkaantumiselle – ”Muut maat osaavat välttää velkaa”
Valtiovelan korot kasvavat ja eduskuntavaalien alla puolueet ovat vihjailleet menoleikkauksista. Eilisessä Ylen A-Talkissa konkretiaa leikkauksiin ei kuitenkaan kansanedustajilta kuultu perussuomalaisten Ville Taviota lukuun ottamatta. Vasemmistoliiton Jussi Saramon mielestä mitään leikkauksia ei edes tarvitse tehdä, jos vain verotus pidetään nykyisellä tasolla. Tavio huomautti, että vaikka Suomessa on jo nyt yksi maailman korkeimmista veroasteista, sen vastineeksi ei saa palveluja.
Perussuomalaisten Ville Tavio huomautti eilen Ylen A-Talkissa, että valtion velkataakka hipoo jo 60 prosenttia BKT:sta.
– Julkinen sektori on paisunut valtavan suureksi ja tarvitaan korkeaa verotusta, jotta julkista sektoria voidaan pitää yllä. Kuitenkaan korkea verotus ei kannusta tekemään töitä eikä se pidä yllä yritysten kilpailukykyä, Tavio sanoi.
Hallitus on viime vuosina perustellut jatkuvaa lisävelanottoa muun muassa koronalla. Tavio kuitenkin huomautti, että hallitus on ottanut jopa 10 miljardia velkaa, joka ei liity koronaan tai Ukrainan sotaan.
– Rahoja on käytetty huonosti ja velan kasvun määrä per capita on Suomessa Euroopan kärkitasoa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 on peräti 8,1 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vasemmistoliiton Jussi Saramon mielestä valtion talouspolitiikka on kuitenkin onnistunutta.
– Suomella menee hyvin. Me emme ole kriisissä. Ekonomistien mukaan Suomi on yksi parhaita velkakestäviä maita, Saramo päästeli.
Demarit leikkaisivat, mutta eivät tiedä mistä
Samaan aikaan kun velkavuori kasvaa, myös inflaatio laukkaa ja talouskasvu hidastuu. Pääministeripuolue SDP:n linjaan on tällä vaalikaudella kuulunut se, että leikkauksia ei tarvita, mutta nyt vaalien alla demarien retoriikkaan on ilmestynyt vihjauksia siitä, että valtion menoja pitää leikata. Kukaan ei tosin tiedä, mistä demarit leikkaisivat. Todennäköisimmin demarit eivät itsekään tiedä.
Demarien kansanedustajalta Antti Lindtmanilta ei kuultu vielä eilen Ylen A-Talkissa tarkennuksia SDP:n leikkauskohteista.
– Tullaan tarvitsemaan useita keinoja. Meillä on valmistelu kesken. Kun se on valmis, omat toimet ja yksityiskohdat kerrotaan, Lindtman sanoi.
Tavio kehotti demareita laatimaan valmiiksi omat leikkauskohteet ja huomautti, että rahat alkavat olla lopussa.
– Tällä korkotasolla pelkät korkomenot ovat puolitoista miljardia euroa. Suomessa on yksi maailman korkeimmista veroasteista, mutta sen vastineeksi ei saa palveluja. Tämä ei voi enää jatkua näin, Tavio sanoi.
Hän tiivisti perussuomalaisten leikkauskohteet: leikkaukset tulee tehdä sellaisiin kohteisiin, joilla ei ole vaikutusta suomalaisten hyvinvointiin.
– Leikkauskohteita ovat esimerkiksi kehitysapu ja maahanmuutto. Molemmista voidaan leikata miljardeja. Myös esimerkiksi Yleisradion puolen miljardin euron vuosibudjetista voi leikata.
Vasemmistolle maahanmuutto ei maksa mitään
Tavio mainitsi myös, että perussuomalaiset olisi jättänyt tekemättä ylikunnianhimoiset ilmastotoimet ja ollut osallistumatta EU-elvytyspakettiin, josta kertyy useiden miljardien tappiot veronmaksajille.
– Ilmasto ei voi olla tekosyy jatkuvalle velkaantumiselle, kun samaan aikaan muut maat osaavat välttää velkaantumista, Tavio sanoi.
Maahanmuutto maksaa eri arvioiden mukaan veronmaksajille vähintään kolme miljardia euroa vuodessa. Tutkimuksen mukaan jokaisen Suomeen saapuvan humanitaarisen maahanmuuttajan elinkaarikustannukset veronmaksajille ovat noin miljoona euroa.
Saramon mielikuvitusmaailmassa maahanmuutosta ei kuitenkaan kerry kuluja veronmaksajille. Saramo vähätteli maahanmuuton kustannuksia, ja väitti, että haittamaahanmuuton kulut olisivat vuositasolla vain ”joitakin satoja miljoonia”.
Kaikkien pitäisi nyt osata säästää
Saramo myös väitti, että maahanmuutosta kertyisi jopa tuloja, koska osa maahanmuuttajista käy töissä. Tosiasiassa Suomeen saapuvat maahanmuuttajat kuitenkin työskentelevät enimmäkseen matalapalkka-aloilla, joista ei juuri kerry verotuloja yhteiseen kassaan.
Samaan aikaan maahanmuuttajat käyttävät runsaasti kalliita yhteiskunnan palveluja ja vastaanottavat tulonsiirtoja
– Jos me pidetään veroaste nykyisellä tasolla, leikkauksia ei tarvita, Saramo lausui.
Tavio totesi, että vaikka leikkauksien nimeäminen voi tuntua puolueista ikävältä – etenkin vaalien alla – pitäisi kuitenkin nyt riittää rohkeutta puhua leikkauksista.
– Vaikka puolueet eivät haluaisi tinkiä omilta eturyhmiltään, näkisin, että kaikkien pitäisi nyt tehdä se ja olla valmiita tinkimään jostain. Kaikkien pitäisi olla valmiita säästämään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- säästäminen ilmastotoimet korona tärkeysjärjestys valtionvelka kustannukset palvelut Antti Lindtman Ville Tavio Jussi Saramo leikkaukset Talouskasvu Yle Julkinen sektori Vasemmistoliitto Inflaatio Velkaantuminen perussuomalaiset SDP kehitysapu verotus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas: Hallitus myöntää itsekin – ilmastostrategia vie suomalaisten rahat ja työt

Vihreät hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa, kokoomus komppaa vieressä – perussuomalaiset haluaa korjata työn kannustimia ja muita järjestelmätason ongelmia

Purra: Talouskasvun edellytyksenä ennustettava toimintaympäristö, järkevä sääntely ja kohtuullinen verotus – ”Lopulta pallo löytää maaliin”

Hiilineutraali Suomi 2035 -ilmastostrategia perustuu vääriin laskelmiin ja on vaarallinen – Ranne: ”Kun skenaariot irtoavat todellisuudesta, ne muuttuvat arvottomiksi”

Puisto ja Vallin huolestuneita velkaantumiskehityksestä: ”Valtio joutumassa ottamaan mittavasti lisävelkaa pelkkään korkojen maksuun”

Ranne: VM haluaa menot tärkeysjärjestykseen, mutta myös palvelutuotantoa pitäisi tehostaa

Reijonen: Miksi Suomi vieläkin rahoittaa Venäjää tukevia Afrikan maita?

Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti säästäisi haittamaahanmuutosta, ilmastotoimista ja kehitysyhteistyöstä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.