

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Mäkelä: Nopeiden laajakaistaverkkojen kattava rakentuminen varmistettava myös valtion tuen ulkopuolelle jääville pienille markkina-alueille
Suomi on pitkien etäisyyksien harvaan asuttu maa, jossa nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoinen rakentaminen on keskittynyt kaupunkikeskuksiin. Vaikka valtio tukee laajakaistahankkeita, ei tukirahaa riitä kaikille pienemmän asiakasvolyymin alueille. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä vaatii valtiolta toimenpiteitä, jotta laajakaistaverkot rakentuvat kattavasti ja tarkoituksenmukaisesti kaikille alueille.
Valtio on tukenut laajakaistahankkeita vuodesta 2010 lähtien viimeisimpänä esimerkiksi valtion Nopea laajakaista -hankkeella, jossa maakuntaliitoilla on Traficomin kanssa ollut merkittävä rooli tuen kohdistamisessa.
– Kaikille alueille tukirahaa nopean verkon rakentamiseen ei riitä. Nopeita täyskuituverkkoja rakentavat yhtiöt ovat ryhtyneet tarjoamaan markkinaehtoisia täyskuituverkkoja pienten markkina-alueiden parhaille paikoille, ja tähän suunnitteluun ja toteutukseen kaupunkien päättäjillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, sanoo kansanedustaja Jani Mäkelä.
Seurauksena hajanainen nopeiden yhteyksien verkko
Tämä on johtanut markkinahäiriöön, jossa esimerkiksi ennakollisesti ilmaisella liittymisellä kalastetaan pienten markkina-alueiden parhaat paikat. Tämä johtaa siihen, että pienemmän asiakasvolyymin alueilla toteutetaan hajanainen verkko, jossa vain parhaille paikoille rakennetaan maksuttomien liittymien ennakkotilauksilla täyskuitu huonompien alueiden jäädessä rakentamatta.
– Seurauksena on hajanainen nopeiden yhteyksien verkko tavoitellun kattavan nopean laajakaistaverkon sijaan, Mäkelä sanoo.
Asiasta kirjallisen kysymyksen jättänyt Jani Mäkelä kysyy hallitukselta, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä varmistaakseen, että valtion laajakaistarakentamisen tuen ulkopuolella olevien pienten markkina-alueiden nopeat laajakaistaverkot rakentuvat kattavasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nopea laajakaista -hanke Traficom laajakaista maakuntaliitto kirjallinen kysymys Rakentaminen Jani Mäkelä valtion tuki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylen hallintoneuvoston Ronkainen television antennilähetyksistä luopumisesta: ”Kriisiajan tiedottaminen ei saa vaarantua missään olosuhteissa”

Leena Meri: Antennit tulee säilyttää – Ylen esitys uhka tiedotukselle kriisiaikana

Ranne: Valtion ICT-järjestelmät ja niiden hankinta remonttiin

Ministeri Saarikko jakaisi Suomelle tulevaa EU-elvytystä kunnille: ”Nopeat nettiyhteydet kaikille” – Halla-aho palautti maan pinnalle: ”Suomi ei tosiasiassa saa EU:lta senttiäkään”
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.













