Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Evan röyhkeydellä ei ole mitään rajaa – hehkuttaa työperäistä maahanmuuttoa, unohtaen jo maassa olevat työttömät ulkomaalaiset

Bergbom kehitysapukeskustelusta: Neljä vuotta vihervasemmiston kanssa on valitettavasti muuttanut keskustaa surulliseen suuntaan

Maailman rikkaimmasta miehestä tuli Donald Trumpin vaalikampanjan äänitorvi: “Woke on uudelleen brändättyä kommunismia”

Valtiovarainministeri Purra Luxemburgissa: Kansallisella tasolla tehtävät uudistukset ovat välttämättömiä – “Emme edelleenkään halua uusia velkapohjaisia EU-välineitä”

Peltokangas toivottaa esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta tervetulleeksi hallintovaliokuntaan: Kysymys on Suomen turvallisuuden lisäämisestä

Keskusta kritisoi jättileikkauksia kehitysapuun – Koponen: “Käsittämätöntä, että keskusta haluaa lähettää lisää velkarahaa Afrikkaan”

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

maakuntaliitto

Postin suunnitelma jakelun hinnoittelun muutoksista uhkaa jättää osia haja-asutusalueista uutispimentoon ja ajaa paikallislehdet taloudellisesti ahtaalle. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii pysyvää jakelutukea markkinavetoisen varhaisjakelun ulkopuolelle jääville alueille, jotta kukaan ei jäisi Suomessa uutispimentoon.

Posti suunnittelee jakelun tasahinnoittelusta luopumista ensi vuoden alussa ja siirtymistä asukastiheydestä riippuvaan kolmen eri kategorian hinnoittelumalliin. Muutos vaikuttaa etenkin paikallislehtiin, joiden jakelukustannukset uhkaavat nousta haja-asutusalueilla.
&#8211; Markkinavetoisen varhaisjakeluverkoston ulkopuolisilla alueilla sanomalehdet jaetaan päiväjakeluna osana Postin toteuttamaa yleispalvelua, mikä ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa kirjepostin määrän laskiessa voimakkaasti vuodesta toiseen. Hinnoittelun muutos asettaa kuitenkin haja-asutusalueiden asukkaat eriarvoiseen asemaan, sillä jakelukustannusten nousu vaikuttaa väistämättä myös paikallislehtien tilaajahintoihin, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kertoo.
&#8211; Kaikille siirtyminen verkon uutispalveluiden käyttäjäksi ei syystä tai toisesta luonnistu, joten viisipäiväinen sanomalehtien jakelu on edelleen tärkeä uutiskanava monille suomalaisille. Maaseudulta on jo karsittu muut palvelut säästöihin ja keskittämiseen vedoten, mutta nyt uhataan hinnoitella ulos paikallislehdetkin.
Jakelun tasahinnoittelu on säilytettävä
Postilain muutos ja kolmiportaiseen hinnoittelumalliin siirtyminen huolestuttaa sekä paikallislehtiä että Itä-Suomen maakuntaliittoja. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan sekä Kainuun maakuntaliitot vetoavat Postin yhteiskuntavastuuseen valtionyhtiönä harvaan asuttujen alueiden medioiden toimintaedellytyksien turvaamiseksi. Liitot julkaisivat aiheesta yhteisen kannanoton maanantaina.
&#8211; Etenkin yksin asuville vanhuksille kotiin kannettu sanomalehti voi olla jopa ainoa tapa saada tietoa kotimaakunnan asioista. Valtakunnanmedia keskittyy suurelta osin raportoimaan suurimpien kaupunkien tapahtumista sekä kansainvälisistä uutisista, ja Yleisradion paikallinen sisältö on pääosin saatavilla ainoastaan verkossa.
&#8211; Paikallislehdillä on tärkeä rooli oman lähialueen uutisista ja tapahtumista kertovana mediana, eikä niiden toimintaa tai jakelua saa rampauttaa kohtuuttomilla hinnankorotuksilla. Jakelun tasahinnoittelu on ehdottomasti säilytettävä, Antikainen vaatii.
Viisipäiväisen jakelun säilyttävä jatkossakin
Eduskunnassa käsiteltävänä oleva postilain uudistus antaisi Postille mahdollisuuden rajata yleispalveluna toteutettavaa päiväjakelua kolmeen päivään myös markkinavetoisten varhaisjakelualueiden ulkopuolella. Muutosta kompensoitaisiin väliaikaisella jakelutuella, joka kattaisi jakelun kahtena päivänä viikossa.
&#8211; Markkinavetoisen varhaisjakelun ulkopuolelle jääville alueille on saatava pysyvä jakelutuki, jotta viisipäiväinen jakelu säilyy jatkossakin. Tässä maailmantilanteessa kukaan ei saa jäädä uutispimentoon. Viisipäiväinen jakelu on myös tärkeä paikallislehdille, sillä muun muassa kuntien tiedonannot ja kuulutukset julkaistaan niissä, paikallisia tapahtumia unohtamatta. Uutisten lisäksi paikallislehdet edistävät ja tukevat myös paikallista kulttuuria, josta valtakunnanmedia ei uutisoi, Antikainen muistuttaa.
Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen haja-asutusalueiden jakelutuesta ja postilain uudistuksesta.
&nbsp;

Postin säästöt eivät saa johtaa paikallislehtien alasajoon – tässä maailmantilanteessa kukaan ei saa jäädä uutispimentoon

Suomi on pitkien etäisyyksien harvaan asuttu maa, jossa nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoinen rakentaminen on keskittynyt kaupunkikeskuksiin. Vaikka valtio tukee laajakaistahankkeita, ei tukirahaa riitä kaikille pienemmän asiakasvolyymin alueille. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä vaatii valtiolta toimenpiteitä, jotta laajakaistaverkot rakentuvat kattavasti ja tarkoituksenmukaisesti kaikille alueille.

Valtio on tukenut laajakaistahankkeita vuodesta 2010 lähtien viimeisimpänä esimerkiksi valtion Nopea laajakaista -hankkeella, jossa maakuntaliitoilla on Traficomin kanssa ollut merkittävä rooli tuen kohdistamisessa.
&#8211; Kaikille alueille tukirahaa nopean verkon rakentamiseen ei riitä. Nopeita täyskuituverkkoja rakentavat yhtiöt ovat ryhtyneet tarjoamaan markkinaehtoisia täyskuituverkkoja pienten markkina-alueiden parhaille paikoille, ja tähän suunnitteluun ja toteutukseen kaupunkien päättäjillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, sanoo kansanedustaja Jani Mäkelä.
Seurauksena hajanainen nopeiden yhteyksien verkko
Tämä on johtanut markkinahäiriöön, jossa esimerkiksi ennakollisesti ilmaisella liittymisellä kalastetaan pienten markkina-alueiden parhaat paikat. Tämä johtaa siihen, että pienemmän asiakasvolyymin alueilla toteutetaan hajanainen verkko, jossa vain parhaille paikoille rakennetaan maksuttomien liittymien ennakkotilauksilla täyskuitu huonompien alueiden jäädessä rakentamatta.
&#8211; Seurauksena on hajanainen nopeiden yhteyksien verkko tavoitellun kattavan nopean laajakaistaverkon sijaan, Mäkelä sanoo.
Asiasta kirjallisen kysymyksen jättänyt Jani Mäkelä kysyy hallitukselta, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä varmistaakseen, että valtion laajakaistarakentamisen tuen ulkopuolella olevien pienten markkina-alueiden nopeat laajakaistaverkot rakentuvat kattavasti ja tarkoituksenmukaisesti.
&nbsp;

Mäkelä: Nopeiden laajakaistaverkkojen kattava rakentuminen varmistettava myös valtion tuen ulkopuolelle jääville pienille markkina-alueille

Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntaliitot vaativat suurempaa osuutta EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella 2021-2027 maksettavista tuista.

Ylen haastatteleman Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolaisen mielestä varoja tulisi kohdistaa enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen, koska kyseisille alueille on jo ennestään keskittynyt sekä työpaikkoja että työvoimaa ja tukirahoille saisi näin paremman tuoton.
&#8211; EU:n rakennerahaston tavoitteena on kaventaa alueiden eriarvoisuutta, mikä ei tule toteutumaan, jos varoja ohjataan enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tulee myös pitää mielessä, että huomattava osuus tukirahoista on myönnetty nimenomaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tueksi, joiksi EU määrittelee Itä- ja Pohjois-Suomen. On kohtuutonta siirtää näitä tukia vauraammille maakunnille Itä- ja Pohjois-Suomen kustannuksella, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korostaa.
Harvaan asuttuja alueita tuettava
Nykyisen ohjelmakauden tuista kaksi kolmasosaa on kohdennettu Itä- ja Pohjois-Suomelle. Tavoitteena on kehittää alueiden elinkeinotoimintaa ja tehostaa yritysten kilpailukykyä sekä tätä kautta luoda uusia työpaikkoja ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien bruttokansantuote on koko maan keskiarvoa alhaisempi ja työttömyysaste keskiarvoa korkeampi.
&#8211; Harvaan asuttujen alueiden kehitystä tulee tukea, mikäli halutaan turvata alueiden palvelut ja edistää nuorten koulutusmahdollisuuksia ja työllisyyttä, Antikainen painottaa.

Antikainen vaatii Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitystukien jakoperusteiden pitämistä ennallaan