

PS ARKISTO
Ylen hallintoneuvoston Ronkainen television antennilähetyksistä luopumisesta: ”Kriisiajan tiedottaminen ei saa vaarantua missään olosuhteissa”
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi tänään, että Yle esittää antennitelevisioista siirtymistä langattoman laajakaistaverkon kautta tapahtuvaan television katseluun mahdollisimman nopeasti 2020-luvulla.
Perussuomalainen Yleisradion hallintoneuvoston jäsen ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jari Ronkainen katsoo, että uudistuksissa tulee huolehtia huoltovarmuudesta, tehtiinpä mitä muutoksia tahansa.
– Julkisen yleisradiotoiminnan yksi tärkeimpiä tehtäviä on kriisiajan tiedottaminen ja se ei saa missään olosuhteissa vaarantua. Lähetysten tulee olla saavutettavissa maanlaajuisesti, Ronkainen perustelee.
Riski katvealueiden muodostumisesta
Iltalehden mukaan Yle kiistää Maaseudun Tulevaisuuden tiedon. Ylen teknologiajohtaja Janne Yli-Äyhön mukaan Yle on hiljattain tehnyt 10 vuoden sopimuksen Digitan kanssa antenniverkon käytöstä.
– Varmaa kuitenkin on, että maailma siirtyy yhä enemmän kohti digiaikaa ja se pakottaa Ylenkin muuttumaan. Pelkän laajakaistan varassa oleminen kasvattaa kuitenkin riskiä katvealueiden muodostumiseen, Ronkainen huomauttaa.
Rahoituspohja ja vero tarkasteluun
Ylen hallintoneuvostossa asiaa ei ole vielä ehditty käsittelemään. Hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen (kok.) on linjannut omalta kannaltaan, että Yle-veron pitää riittää kaiken tarjonnan näkymiseen, eli muita maksuja kuluttajalle ei pidä Ylen ohjelmista koitua.
– Puheenjohtajan kantaan on helppo yhtyä. Kuluttajille koituvien kustannusten sijaan tulisi pikemminkin tarkastella kriittisesti Ylen rahoituspohjaa ja Yle-veron suuruutta, Ronkainen toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- laajakaista katvealue antennilähetykset hallintoneuvosto rahoituspohja Yleisradio Yle-vero Jari Ronkainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylen hallintoneuvoston PS-edustajat: ”Ylen riippumattomuusselvityksen tekijän sidonnaisuudet eivät näytä hyvältä”

BBC:n uusi johtaja haluaa palauttaa toimituksen puolueettoman imagon – kieltää toimittajiaan politikoimasta Twitterissä

Veteraanitoimittaja, Reporadio-kirjailija Jarmo Viljakainen: Yleisradiossa edelleen voimakas punavihreä suuntaus, hallituksen myötäily on vallannut tilan – ”kiistäminen kuuluu kuvioon”

Uusi kansalaisaloite leikkaisi Ylen budjetin kolmasosaan nykyisestä

Ex-päätoimittaja Atte Jääskeläinen tyrmää ministeri Harakan hankkeen harkinnanvaraisesta tuesta medialle: ”Median ei tule olla riippuvainen hallitusten poliittisista voimasuhteista”

Tynkkynen esittää arvion tekemistä siitä, minkälaista sisältöä Yle onnistunut tuottamaan – ”Selvästi nähtävissä nopeasti vahvistuva feministinen ja vasemmistolainen talouspoliittinen trendi”

Teemu Keskisarjan sensurointitapaus katkaisi kamelin selän – PS vie asian hallintoneuvostoon, vaatii Yleltä selvitystä siitä, mitä yhtiössä oikein tapahtuu

Halla-aho patistaa Yleä, Sitraa, puolueita jne kulukuurille koronan vuoksi – ”Nyt jos koskaan on kyettävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen”

Leena Meri: Antennit tulee säilyttää – Ylen esitys uhka tiedotukselle kriisiaikana
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.