Mäkynen: Hallituksen otettava tosissaan eläkeläisten hätä – ”Moni joutuu valitsemaan ostaako lääkkeitä vai ruokaa”

Kansanedustaja Jukka Mäkynen muistuttaa, että eläkkeiden korottaminen voidaan toteuttaa helposti, jos vain tahtoa riittää. – Eläkkeitä voidaan nostaa hyödyntämällä eläkerahastojen tuottoja. Rahastojen pelkät korkotulot ovat vuodessa useita miljardeja, joten edes pääomaan ei tarvitsisi koskea jos vain korot tuotaisiin Suomeen eläkeläisten hyväksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen nousi eduskuntaan saatuaan tuen 3 864 äänestäjältä. Mäkynen arvioi, että eduskuntapaikka irtosi kovalla kenttätyöllä. Oma läpimeno oli mukava yllätys, mutta Mäkynen myöntää, ettei hän osannut olla varma asiasta.

Vaalityön hän aloitti jo yli vuosi sitten.

– Tavoitteena oli tavata mahdollisimman paljon äänestäjiä ja keskustella suoraan heidän kanssaan ajankohtaisista ja tärkeistä asioista. Viime kesästä saakka kiersin kaikki mahdolliset perussuomalaisten toritilaisuudet vaalipiirini alueella, eli pyrin käymään ihan joka paikassa. Kiertäminen oli mukavaa. Ihmisten kohtaaminen ja heidän kanssaan juttelu avartaa ajattelua, Mäkynen sanoo.

Hänen keskeinen vaaliteemansa oli pienituloisten eläkeläisten sekä lapsiperheiden aseman parantaminen.

– Eläkeläisten suurin ongelma on Paavo Lipposen hallituksen 1990-luvulla hyväksymä eläkkeiden taitettu indeksi, jonka piti jäädä väliaikaiseksi ratkaisuksi. Eläkkeet kuitenkin edelleen laahaavat paikallaan, vaikka elinkustannukset nousevat. Eläkeläisten ahdinko on tiedossa. Silti asialle ei ole tehty mitään.

Inhimilliset olot ja arvokas vanhuus

Eduskuntavaalien alla pienituloisten eläkeläisten puutteenalaisuus nousi keskeiseksi puheenaiheeksi joka puolella. Kysymys on pitkälle eläkkeiden riittämättömyydestä elämän perustarpeisiin sekä toisaalta monilta osin heikentyneistä, kuntien vastuulla olevista vanhusten hoivapalveluista.

– Hallituksen olisi viimeistään nyt otettava tosissaan eläkeläisten hätä. Tavallisilla eläkeläisillä on rahat niin vähissä, että moni joutuu jopa valitsemaan, ostaako tilille jäävillä rahoilla lääkkeitä vai onko syömättä, kun rahat eivät riitä molempiin.

Mäkynen sanoo, että monet kansalaiskeskustelut herättivät hänet viime syksynä toden teolla ajamaan eläkeläisten asiaa.

– Päätin, että tämä on erityisesti minun juttuni sekä vaalikampanjassa että myöhemmin eduskunnassa. Haluan omalta osaltani pyrkiä turvaamaan pieneläkeläisille inhimilliset olot ja arvokkaan vanhuuden.

Eduskunnassa Mäkynen on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen.

– Valiokuntatyön kautta pyrin toimimaan muidenkin puolueiden kansaedustajien kanssa. Uskon, että eläkeläisten aseman parantamisessa voimme hyvin tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen.

Vappusatanen kuihtui muutamaksi kympiksi

Pääministeri Antti Rinteen alkuperäinen vaalilupaus, eli 100 euron korotus alle 1 400 euron eläkkeisiin on jo nyt osoittautunut katteettomaksi. Hallitus esittää pienimpiin eläkkeisiin ensi vuonna vain joidenkin kymmenien eurojen korotusta.

Vaikka myös perussuomalaiset vaativat eläkkeiden korotusta, Mäkynen uskoo, että sdp suhtautuu nihkeästi perussuomalaisten linjaan eläkeasiassa.

– Sdp kuvittelee olevansa johtajapuolue, vaikka tosiasiassa hallituksessa tahtipuikkoa heiluttaa vihreät, joka ei ole sitoutunut Rinteen eläkekorotuslupauksiin, Mäkynen hymähtää.

Vuosikymmenien aikana Suomi on kerännyt valtavan eläkevarallisuuden. Eläkerahastoissa on varoja tällä hetkellä jo noin 200 miljardia euroa. Summa on lähes kaksinkertainen verrattuna valtionvelkaan, jota on suunnilleen 105 miljardia euroa.

Eläkerahastojen korkotuotot käyttöön

Mäkynen sanoo, että eläkkeiden parantaminen olisi mahdollista helpostikin jos tahtoa riittää.

– Pienimpiä eläkkeitä voidaan korottaa, jos poliittista tahtoa löytyy. Rahaa on, mutta mihin sitä jaetaan, on sitten toinen juttu. Eläkkeiden korotukset myös menevät kulutukseen ja palautuvat siten veroina takaisin. Lisäksi pienien eläkkeitten korotus vähentää toimeentulo- ja asumistuen määrää.

– Eläkkeiden korotus on mahdollista tehdä hyödyntämällä rahastojen tuottoja. Rahastojen pelkät korkotulot ovat vuodessa useita miljardeja, joten edes pääomaan ei tarvitsisi koskea jos vain korot tuotaisiin Suomeen eläkeläisten hyväksi. Ihmettelenkin, miksei näitä rahoja voisi lopulta käyttää, Mäkynen sanoo.

Vanhusten hoivapalvelut kuntoon

Paine vanhusten hoivapalvelujen parantamiseksi kasvaa hallituksessa, vaikka ainakaan vielä lakiesitystä hoitajamitoituksen tason nostamisesta 0,7:ään ei ole tehty. Mäkynen tuntee henkilökohtaisesti useita hoitajia ja hän tietää käytännön ongelmat jotka seuraavat alhaisista resursseista.

– Kun olen Vaasassa jutellut tuttujen hoitajien kanssa, moni on puhunut katselevansa uutta työpaikkaa. Hoitajat ovat aivan lopussa, koska työn määrä ja vastuu kasvaa koko ajan. Jos puhutaan esimerkiksi yöhoitajien työstä, niin tiedossani on että kolmeakymmentä vanhusta saattaa olla valvomassa vain yksi hoitaja. Jokainen ymmärtää mitä siitä seuraisi, jos tässä tilanteessa yhtä aikaa viidelle vanhukselle tapahtuisi jotakin.

– Vanhusten hoivapalvelujen saattaminen inhimilliselle tasolle voi viedä aikaa. Se on kuitenkin varmaa, että minä ja koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä tekee kaikkensa asian eteen.

Ulkomaille lähtevät rahansiirrot syyniin

Äskettäin Mäkynen jätti hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ulkomaille lähtevistä rahasiirroista. Mäkysen selvitysten mukaan Suomessa asuvista maahanmuuttajaryhmistä erityisesti somalit lähettävät säännöllisesti rahaa kotimaahansa.

Mäkynen sanoo halunneensa samalla herättää keskustelua siitä, että tällainen ilmiö on olemassa samaan aikaan, kun Suomen sosiaaliturvamenot ovat räjähdysmäisesti kasvaneet.

– Huonosti työllistyneissä maahanmuuttajaryhmissä on syytä olettaa, että huomattava osa ulkomaille lähtevistä rahansiirroista on maahanmuuttajan Suomessa nostamaa sosiaaliturvaa. Osa näistä siirroista voi olla myös pimeää rahaa.

– Pakolaisten ja muiden tukien varassa elävien maahanmuuttajien määrä viime vuosina kasvanut. Kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Fingo ry:n mukaan yli 40 prosenttia Somalian väestöstä on riippuvaisia ulkomailta tulevista rahalähetyksistä. Kysymyksessäni pyysin arviota siitä, että kuinka paljon Suomesta on viimeisen kymmenen vuoden aikana lähtenyt vuositasolla rahansiirtoja ulkomaille eri maahanmuuttajaryhmissä sekä mitä hallitus aikoo tehdä, että ulkomaille lähtevät sosiaalitukien rahansiirrot saadaan kuriin.

Hallitus paisuttaa julkista sektoria

Mäkynen on tutustunut hallitusohjelmaan yleisellä tasolla. Hän ei usko, että hallitus saa vietyä läpi läheskään kaikkia kirjattuja tavoitteita.

– Hallitus on ryhtymässä paisuttamaan julkisen sektorin menoja, vaikka taloutta pitäisi päin vastoin tällä hetkellä tasapainottaa menoja karsimalla. Hallituksen rahantuhlaus näkyy jo siinä, miten paljon hallitus on lähtenyt kasvattamaan omaa avustajakuntaansa. Pelkästään ministerien avustajien ja valtiosihteerien palkkoihin hupenee kuussa lähes puoli miljoonaa euroa. Se osoittaa jo itsessään hyvin, miten hallitus törsää veronmaksajien rahoja.

Mäkysen mukaan hallitusohjelmassa on myös hyvää. Ongelmana kuitenkin on rahoituspohja ja ylioptimistinen luottamus tulevaisuuteen.

– Hallitus luottaa työllisyysasteen kasvavan kuin itsestään 75 prosenttiin, vaikka monet talousasiantuntijat ovat todenneet, että seuraavasta taantumasta näkyy jo merkkejä.

Mäkynen uskoo, että oppositioasemasta huolimatta perussuomalaisilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädäntöön ja suomalaisten aseman parantamiseen tällä eduskuntakaudella.

– Perussuomalaiset voi herättää keskustelua. Jo yksistään sitä kautta hallitukselle saadaan kasattua painetta. Näkisin, että myös kokoomuksen kanssa on mahdollista tehdä yhteistyötä monissa asiakysymyksissä suomalaisten parhaaksi.