

LEHTIKUVA
Marine Le Pen Financial Timesille: “Emme halua järjestää vallankumousta, vaan palata maalaisjärjen käyttöön”
Ranskan Kansallisen liittouman puheenjohtaja Marine Le Pen on kääntänyt puolueensa suosion uuteen nousuun. Mielipidemittausten mukaan hän haastaa epäsuositun presidentti Emmanuel Macronin seuraavissa presidentinvaaleissa. Le Pen painottaa erityisesti maalaisjärjen käyttöä politiikassa.
Talouslehti Financial Timesille antamassaan haastattelussa Marine Le Pen muistuttaa Emmanuel Macronin olevan irti kansalaisten arjesta. Ranskan kaksi viimeisintä joulua ovat kuluneet juhlattomissa tunnelmissa. Reilu vuosi sitten keltaliivit protestoivat ahkerasti Macronia vastaan. Viime joulu meni lakkojen siivittämänä.
– Hän sanoi 2017 valinnan olleen hänen ja kaaoksen välillä. Nyt meillä ollut yhtäjaksoista kaaosta hänen noustua valtaan, Le Pen sanoi.
Käytännönläheistä politiikkaa
Le Pen kertoo FT:lle hänen tavoittelevansa käytännönläheistä politiikkaa. Hän aikoo palauttaa maalaisjärjen päätöksiin.
– Me emme halua järjestää vallankumousta, vaan palata maalaisjärjen käyttöön. Harjoitamme taloudellista isänmaallisuutta, laskemme veroja, säästämme rahaa ja lopetamme turvallisuuttamme ja hyvinvointivaltiotamme epävakauttavan massiivisen maahanmuuton, Le Pen luettelee.
Ranska on Le Penin mukaan selkä seinää vasten taloudellisesti ja kulttuurisesti.
Vaalijärjestelmä estänyt presidenttiyden
Ranskan presidenttijohtoinen vaalijärjestelmä on estänyt tähän saakka Le Penin nousun presidentiksi. Järjestelmä on samanlainen kuin Suomen presidentinvaaleissa. Toisessa vaalissa vastakkain ovat kaksi eniten saanutta ehdokasta, mikäli kukaan ehdokas ei voita yli puolet kaikista annetuista äänistä ensimmäisessä vaalissa.
Tällöin esimerkiksi vasemmiston kannattajat voivat äänestää vähiten oikealla olevaa ehdokasta, jos heidän oma suosikkinsa ei pääse jatkoon. FT arvelee, että seuraavissa vaaleissa kaava saattaa muuttua. Le Pen on onnistunut voittamaan puolelleen Macronia protestoivia keltaliivejä.
Poliittinen jakolinja on myös muuttunut. Se ei kulje enää vasemmiston ja oikeiston välillä. Uusi linja kulkee globalistien ja kansallismielisten välillä. Le Pen on FT:n arvion mukaan onnistunut saamaan kannatusta myös vasemman laidan kansallismielisiltä.
Tiukka kisa
Lehti kirjoittaa tutkimuslaitos Ifopin kannatuskyselystä, jonka mukaan Le Pen olisi tiukka haastaja Macronilla myös toisessa vaalissa. Luvut ovat Macronille 55-45 prosenttia.
– Tarvitsen viisi prosenttiyksikköä, Le Pen painottaa.
Hänen mukaansa Macronin etumatka on kurottavissa umpeen.
20 vuotta etuajassa
Le Pen on ärtynyt tultuaan pilkatuksi äärioikeistolaiseksi. Le Pen kertoo olleensa vain etuajassa ajamassaan politiikassa.
Hän kertoo, että 15-20 vuotta ennen muita hän nosti esille Ranskan politiikan avainkohtia. Niihin lukeutuvat hänen mukaansa maahanmuutto, hallitsematon globalismi, islamismi ja EU:n heikkous.
Muut politiikot ovat hänen mielestään keskittyneet ennemmin ylenkatsomaan demokratiaa ja tavallista kansaa.
– Saa sellaisen vaikutelman, että olemme todistamassa irtautumista eliitistä, joka arvelee, etteivät ihmiset ansaitse kunnioitusta tai edes tulla kuulluksi, Le Pen muotoilee.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rantanen ja Ronkainen EU-turvapaikkapolitiikasta: ”Miksi Suomi esittää taakanjakoa, kun entisetkään sopimukset eivät toimi?”

Portugalin ex-Eurooppaministeri uumoilee Ranskan presidentti Macronin olevan islamofoobikko

Ranskan itsenäisyyspäivän vietto meni Pariisissa mellakaksi

Macron unelmoi “Euroopan renessanssista”, mutta äänestäjät näyttävät pitävän enemmän Le Penin kansallismielisyydestä

Ranskan paperittomat “Mustaliivit” antoivat ukaasin: “Haluamme paperit ja asunnot!”

Marine Le Pen vapautettiin vihapuhesyytteestä – postasi kuvia Isis-terroristien uhreista

Le Pen järjestäisi Ranskan presidenttinä kansanäänestyksen maahanmuutosta
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.