Matteo Renzi – Italian uudistaja?

Italian uudehko pääministeri Matteo Renzi on aikeissa hakea lisää pelivaraa EU:n talous- ja vakaussopimukseen. Vastikään hän ripitti Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmannia toteamalla, ettei Saksan keskuspankin tehtäviin kuulu puuttua Italian asioihin. Renzi on nyt poliittisessa nosteessa. Hänen johtamansa keskusta-vasemmistolainen PD-puolue jyräsi europarlamenttivaaleissa. Renziä on jopa pidetty Italian viimeisenä toivona. Renzi on esiintynyt uudistajana, sekä talouskasvun palauttajana.

Renzillä on silti vuori kiivettävänä. Hän ei välttämättä saa haluamaansa joustavuutta talouskurisopimukseen. Talouslehti Financial Times muistuttaa, että Renzi voi tulkita Saksan liittokansleri Angela Merkeliä väärin. Merkel taipuu saksalaisten tahdon mukaan. Hän käänsi kelkkansa Euroopan komission puheenjohtajan nimityksestä, koska saksalaiset vaativat eurovaaleissa suurimman ryhmän kärkiehdokkaan nimeämistä komission puheenjohtajaksi. Yhtä lailla saksalaisten mielipide löyhästä talouskurista on jyrkän kielteinen.

Uusi johtaja – uudet tavoitteet

Lehti huomaa Renzin sopivan samaan muottiin muiden uudistusmielisten eurojohtajien kanssa.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy uhosi rikkovansa EU:n budjettikurisäännön vaalien alla. Myöhemmin hänelle selvisi, ettei se ole mahdollista. Rajoy perääntyi palopuheistaan kaikessa hiljaisuudessa. Ranskan presidentti François Hollande puolestaan lupaili talouskasvua ja työttömyyden vähentämistä löyhempien alijäämätavotteiden avulla. Hänenkään tavoitteensa eivät ole täyttyneet, vaan Ranskan talous rämpii ja työttömyys on pahentunut.

Sekä Espanja, että Ranska ovat molemmat saaneet kuitenkin joustoa EU:n talouskurisopimuksen automaattisista säästöohjelmista.

Renzin vaihtoehdot

The Wall Street Journal kokoaa analyysissään Renzin teesit. Lehden grafiikasta voi todeta, että kahden prosentin vuotuinen talouskasvu hidastaa Italian velkaantumista. Velkaantumisen taittaminen laskuun on maalle kuitenkin likimain mahdoton tehtävä. Lehden mukaan nykyisellä aneemisella talouskasvulla Italian budjetti tulisi ennen lainanhoitokuluja olla seitsemän prosenttia ylijäämäinen. Tämä on lehden mukaan kova tehtävä kelle tahansa politiikolle.

Renzi haluaa saada monia julkisia investointeja pois julkisesta kulutuksesta alijäämiä laskettaessa. WSJ ihmettelee, miksi investointeihin tarvitsee ylipäätään käyttää julkista rahaa, kun lainsäädännöllisin keinoin voitaisiin toimia niin, että vastaavat investoinnit tulisivat yksityiselle puolelle kannattaviksi. Mikäli julkinen rahoitus on kuitenkin välttämätöntä, Renzi voisi lakkauttaa tehottomimmat rahareiät, ja käyttää nämä rahat tuottavammin haluamiinsa investointeihin.

Kun kyseessä ovat suuret uudistukset, komissio on tavannut antaa joustovaraa. Italiassa uudistukset ovat kuitenkin jääneet vähemmälle. WSJ ihmetteleekin, mihin uudistuksiin Renzi voisi vedota saadakseen budjettikuriin höllennyksiä.