Esitys tukee suoraan hallitusohjelman linjausta, jonka mukaan hakkuiden määrää ei vähennetä – ja tarvittaessa niitä voidaan jopa lisätä maltillisesti. Metsävähennyksen korotus luo taloudelliset edellytykset tälle linjalle ja turvaa metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoa kotimaisin voimin.
– Metsävähennyksen korottaminen on järkevää talouspolitiikkaa. Vaikka valtion verotulot vähenevät arviolta 32 miljoonalla eurolla, uudistus lisää metsänomistajien aktiivisuutta, kasvattaa puukauppaa ja luo työpaikkoja. Mahdollista on, että verotulot nousevat uudistuksen myötä. Tässä on kyse investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin aluetalouden ja kansantalouden kautta, valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki korostaa.
Hakkuiden romahdus olisi musertava isku kansantaloudelle
Metsävähennys on konkreettinen keino vahvistaa yksityistä omistusta ja reilua verokohtelua, toteaa valtiovarainvaliokunnan jäsen Minna Reijonen.
– Se parantaa kotimaisten omistajien asemaa suhteessa rahastoihin ja turvaa, että metsätilat pysyvät suomalaisissa käsissä. Tämä on koko maaseudun elinvoimalle tärkeää. Pidän hyvin erikoisena, että keskusta ei tätä hallituskaudellaan edistänyt.
– Metsävähennys ei määrää hakkuumääriä, vaan antaa mahdollisuuden niille omistajille, jotka hoitavat metsiään. Tämä järjestelmä palkitsee pitkäjänteisen omistajuuden ja mahdollistaa niin haluttaessa myös vapaaehtoisen suojelun – ilman, että aktiivinen metsätalous käy mahdottomaksi, painottaa ympäristövaliokunnan jäsen Sara Seppänen.
– Ilmastolain kirjaus hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on epärealistinen, ellei hakkuiden määriä romauteta – ja me emme hyväksy sitä. Hakkuiden romahdus olisi musertava isku kansantaloudelle, työpaikoille ja koko hyvinvointivaltiolle. Metsävähennyksen korotus on täsmätoimi, jolla pidetään suomalainen puu liikkeellä, työllisyys yllä ja omistus kotimaassa, muistuttaa ympäristövaliokunnan jäsen Antti Kangas.
Ilmastopolitiikka pyrkii ajamaan metsätaloutta alas
Kansanedustajat korostavat yhteisesti, että perussuomalaiset ei hyväksy ilmastopoliittisia tavoitteita, joissa asetetut tavoitteet ovat perustuneet hyvin epävarmoihin oletuksiin ja tästä syystä perustuvat pyrkimykseen ajaa metsätaloutta alas. Kestävä metsänhoito ja puun käyttö ovat osa ratkaisua – eivät ongelmaa.
– Metsävähennyksen korotus on askel oikeudenmukaisen verotuksen, kotimaisen omistajuuden ja vahvan maaseudun puolesta. Se ei ole vain talouspäätös – vaan arvovalinta suomalaisen työn, yrittäjyyden ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden puolesta, kansanedustajat toteavat.