Lehtikuva
Ruotsalaislehti Aftonbladet ihmettelee, miksi Ruotsin metsät sitovat hiiltä kolme kertaa tehokkaammin kuin Suomen metsät. Samaa ihmettelee perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Ruotsalaislehti Aftonbladet ihmettelee, miksi Ruotsin metsämaa on kolme kertaa parempi hiilinielu kuin Suomen. Kansanedustaja Sara Seppänenkään ei voi ymmärtää sitä.
– Suomen rajan takana Ruotsissa metsä on hiilinielu. Meillä väitetään, ettei 75 % pinta-alastamme sido tarpeeksi hiiltä, Seppänen kirjoittaa Facebookissa.
– Tiede ei ole absoluuttista, ja tutkitun tiedon tulisi korjata itse itseään.
”Suomessa pelätään miljardilaskua veronmaksajille metsien hiilinielulaskennan vuoksi. Aftonbladet kummastelee, miksi Ruotsi raportoi metsien olevan siellä kolme kertaa parempi hiilinielu kuin Suomessa”, kirjoittaa Forest News.
”Suomen luvut on laskenut Luonnonvarakeskus (Luke). Sen mallien mukaan Suomen metsät muuttuivat samaan aikaan 1,12 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruiseksi päästölähteeksi.”
Seppänen vaatii hiilinielulaskelmien pikaista korjaamista.
– Onneksi hallitus on tarttunut toimeen ja laskelmia tarkennetaan. Suomen hallitus on panostanut hiilinielujen havainnointijärjestelmän laajempaan kehittämiseen myöntämällä vuonna 2025 rahoituksen Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen HIKET-konsortiohankkeelle, Seppänen kertoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ilmastopolitiikan on perustuttava todellisiin laskelmiin, sillä huterat lukemat käyvät kalliiksi kansalaisille, maataloudelle ja teollisuudelle, perussuomalaisten kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Sara Seppänen linjaa.
Luonnonvarakeskus Luken uusimman tarkistuslaskelman mukaan Suomen metsät ovatkin olleet hiilinieluja myös viime vuodet, kun vielä tammikuussa Luke luokitteli Suomen metsät päästöjen lähteeksi. Kun aikaisemmin Nasan satelliittimittaus luokitteli Suomen hiilineutraaliksi jo nyt, herää kysymys, mihin totuuteen suomalaiset enää voivat ilmastopolitiikassa luottaa. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vaatii nostamaan ensi vuonna ilmastolain pöydälle karvoineen päivineen.
Eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultiin tänään asiantuntijoita hallituksen ilmastovuosikertomuksesta. Perussuomalaiset korostivat, että maankäyttösektorin sisällyttäminen ilmastopolitiikkaan on ongelmallista ja vaarantaa Suomen huoltovarmuuden, talouden ja elinkeinot.
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaiset korostaa nykyisen hallituksen olevan Suomen historian autoilijamyönteisin hallitus. Se on tehnyt lukuisia autoilun kustannuksia vähentäviä päätöksiä aina polttoaine- ja ajoneuvoveron kevennyksistä jakeluvelvoitteen tason laskemiseen. Autoilijoiden aseman parantaminen on ollut kauan perustavanlaatuinen osa perussuomalaista politiikkaa.
Perussuomalaiset on aina painottanut, että ilmastotavoitteiden suhteen tarvitaan enemmän realismia ja vähemmän punavihreyttä. Vaikka Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on olla hiilineutraali, ilmastotavoitteet eivät saa heikentää Suomen talouskasvua varsinkaan nyt, kun kasvun merkit ovat jo näkyvissä.
Viikon suosituimmat
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Lääkärinä esiintynyt mies on hoitanut potilaita monikulttuurisen Medipulssi Oy:n lääkäriasemalla ilman pätevyyttä. Mies käytti lääkäriveljensä tunnuksia. Valelääkäri teki muun muassa ympärileikkauksia poikalapsille. Poliisi tutkii tapausta useilla rikosnimikkeillä.
Britanniassa Manchesterin alueella äskettäin järjestettyjen Gortonin ja Dentonin täytevaalien piti olla helppo voitto Labour-puolueelle. Monien yllätykseksi vihreät nousivatkin voittajiksi ja varsin ”kyynisellä” pelillä. Maltillisemmasta vasemmistosta poiketen vihreät räätälöivät kampanjoitaan entistä härskimmin eri kansanryhmille. Monikulttuurisia, monesti islamilaisia kansanryhmiä puhuteltiin Gaza-teemalla ja levittämällä urdunkielisiä antisionistisia videoita. Brittiväestöä puolestaan puhuteltiin kansantaloudellisilla teemoilla.
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula arvostelee jyrkästi helsinkiläisvaltuutettu Jenny Kasongon Facebook-päivitystä, jossa tämä syyttää poliisia vallan väärinkäytöstä, väkivallasta, äärioikeistolaisuudesta ja etnisestä profiloinnista ja päättää tekstinsä alamaailman käyttämään lyhenteeseen "acab", mikä tarkoittaa "kaikki kytät ovat sikoja". Simulan mielestä vasemmistopoliitikkojen kannattaisi jättää tunteisiin ja ideologiaan perustuva poliisia vastaan hyökkääminen vähemmälle, sillä Suomen poliisi on syystäkin arvioitu maailman luotettavimmaksi.
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo MTV:n Uutisextran haastattelussa olevansa valmis hakemaan säästöjä sote-menoihin leikkaamalla järjestöjen valtionavustuksia. Ministeri kritisoi myös poliitikkojen ja heidän avustajiensa sijoittumista järjestöihin sekä kolmannen sektorin tottumista veronmaksajan tukeen.
Helsingin Sanomat julkaisi eilen intoa heruttelevan kirjoituksen, jonka mukaan Suomen tulisi kuulla Espanjan viesti ja ”tunnustaa tosiasia” eli ottaa lisää maahanmuuttajia. Toisin kuin otsikko antaa ymmärtää, itse juttu sisältää tärkeän viestin suomalaisille: sama kieli ja uskonto helpottavat siirtolaisten kotoutumista. Siksi Espanjan linja on Suomessa mahdoton.
