Valehtelusta ja vääristelystä on tullut politiikan tekemisen, oikeastaan politikoinnin keskeinen retorinen työkalu. Eduskuntasalin ulkopuolella myös ministerit usein puhuvat perinteisessä mediassa palturia tai kirjoittavat puuta heinää sosiaaliseen mediaan, minkä vain suinkin ehtivät. Tässä jutussa tarkastellaan SDP:n kansanedustajien virheellisiä väitteitä perussuomalaisten työmarkkinapolitiikasta.

Valtioelimissä toimivat poliitikot saavuttavat asemansa luottamuksella, ja luottamuksen varaan jokaisen poliitikon ura rakentuu myös vaalipäivän jälkeen. Totuuden kunnioittaminen on niin olennainen osa politiikan tekemisen pelisääntöjä, että eduskunnassa jopa on kiellettyä syyttää toista valehtelijaksi. Jos joku kansanedustaja näin tekee, yleensä siitä seuraa eduskunnan puhemiehen ankarat moitteet. Toisaalta jokaiselta kansanedustajalta samalla odotetaan ja edellytetään totuudessa pysymistä.

Kansanedustajan totuudessa pysymisen velvollisuus on hakattu valtiosäännön kivijalkaan eli Suomen perustuslakiin. Perustuslain mukaan kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta.

Ministereiden ominaisuuksista perustuslaissa puolestaan säädetään, että ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Koska yleensä ministerit ovat samalla kansanedustajia, ministereitä tavallaan koskee kaksinkertainen perustuslaillinen rehellisyyden ja totuudessa pysymisen vaatimus.

Erityisen palkitsevaa valehdella siitä, mitä opponentti esittää

Valehtelusta ja tahallisesta vääristelystä on kuitenkin tullut politiikan teon – tai tarkemmin politikoinnin – keskeinen työväline. Eduskuntasalin ulkopuolella myös ministerit usein puhuvat perinteisessä mediassa palturia tai kirjoittavat puuta heinää sosiaaliseen mediaan, minkä suinkin ehtivät.

Näyttäisi siltä, että valehtelu ja vääristely ovat henkisesti erityisen palkitsevia, kun eteen tarjoutuu tilaisuus kohdistaa pötypuhetta poliittiseen opponenttiin tai varsinkin siihen, mitä opponentti on esittänyt.

Tosin on huomattava, että opposition ja hallituksen välinen jännite sekä vastapuolen esitysten arviointi – useimmiten myös kritiikki – ovat osa täysin normaalia demokratiaa. Tässä jutussa kuitenkin tarkastellaan suoraa valehtelua ja vääristelyä, jotka eivät suinkaan ole sama asia kuin kritiikki.

Vaihtoehtotodellisuus ei muuttunut todeksi

Esimerkiksi voidaan nostaa valehtelu ja vääristely, jotka viime aikoina ovat kohdistuneet alkukesän kenties huomiota herättävimpään poliittiseen puheeseen eli perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon toukokuun lopussa perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa esittämään linjapuheeseen.

Hallituksen eräät ministerit – varsinkin demariministerit – sekä hallituspuolueiden kansanedustajat ovat viime päivinä ahkerasti esittäneet eri kanavissa itse keksimiään epätosia väitteitä Halla-ahon ja perussuomalaisten työmarkkinapoliittisista tavoitteista sekä Halla-ahon puheen sisällöstä, samalla ilmeisesti toivoen, että vasemmistolainen vaihtoehtotodellisuus muuttuisi äänestäjien ajatuksissa todeksi.

Tuppuraiselle kävi huonosti Twitterissä

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen kirjoittaa Twitterissä, että ”perussuomalaiset ja Jussi Halla-aho haluavat poistaa yleissitovuuden ja työehtojen vähimmäissuojan”.

Tuppuraisen seuraajat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita, sillä eurooppaministerin väitteet ammutaan alas saman tien:

– Et vissiin kuunnellut tai ymmärtänyt. Veikkaan jälkimmäistä.

– Nyt en ymmärrä. Eihän missään vaiheessa Halla-aho sanonut noin. Tytti on nyt keksinyt jotain. Pyhälehmä sentään.

– Voisitko Tytti näyttää mulle missä Halla-aho noin sanoo?

Tuppuraisen seuraajat kuittaavat ministerin ulostulon osoitukseksi vaalipaniikista, jossa saattaa hyvinkin olla perää, koska kuntavaalien kannatuskyselyissä demarit ovat jääneet selvästi perussuomalaisten taakse.

Kommentit ovat sitä luokkaa, että Tuppurainen ei ole enää ryhtynyt perustelemaan mitenkään väitettään siitä, mitä perussuomalaiset hänen mielestään haluavat. Eräs Tuppuraisen seuraaja toteaakin osuvasti:

– Tytti, miksi kukaan ei täällä sinua ja mielipidettäsi puolusta ?? Meniköhän jotain pieleen ??

Demarit aloittivat valehtelun heti

Demarien koko eduskuntaryhmä tormakoitui välittömästi Halla-ahon puheen jälkeen, etenkin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tarttui Halla-ahon puheeseen kuin hukkuva oljenkorteen.

Pari päivää Halla-ahon puheesta median sähköpostilaatikoihin ilmestyi kirjoitus, jossa Lindtman aloittaa harhaisen hyökkäyksensä väitteillä, että perussuomalaiset olisivat ”romuttamassa yleissitovuutta ja leikkaamassa työttömyysturvaa”. Lindtmanin mielestä Halla-aho myös ”heikentäisi palkansaajien neuvotteluasemaa”.

Lindtmanin edustajatoverin, sittemmin rikosepäilyjen kohteeksi joutuneen Niina Malmin väitteiden mukaan PS:n linja ”uhkaa jopa hyvinvointivaltiota heikennyksillä työttömyysturvaan ja irtisanomissuojaan, työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisella”.

Kuten tällä ja viime viikolla puoluejohtajatenteissä on nähty, myös pääministeri Sanna Marin on virittänyt itsensä hurjille kierroksille esittäessään tv-yleisölle mielikuvituksellisia väitteitä Halla-ahon linjapuheesta.

Tämä nähtiin esimerkiksi MTV:n kuntavaalitentissä, jossa kiihtynyt Marin väitti perussuomalaisten ”haluavan purkaa mallin, jolla Suomessa on varmistettu työehdot ja vähimmäispalkat”.

Luetun ymmärtämisestä olisi demareille hyötyä

Onko Halla-aho esittänyt haluavansa poistaa yleissitovuuden ja työehtojen vähimmäissuojan? Esittääkö Halla-aho työttömyysturvan leikkausta? Ei ole.

Se, mitä Halla-aho oikeasti esitti, olisi selvinnyt myös demarikansanedustajille ja ministereille, jos he vain olisivat viitsineet lukea Halla-ahon puheen. Tai toisaalta, lukeminen ei vielä ole riittävää, koska pitäisi myös ymmärtää mitä on lukenut.

Kuten Halla-ahon puheesta käy ilmi, perussuomalaisille yrityksen ja työntekijän välinen tasapaino on olennaisinta. Se, että suomalaiset työpaikat säilyvät ja kasvavat sekä se, että jokainen suomalainen tulee palkallaan toimeen ja elättää perheensä. Samalla parannetaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä, sillä yritysten palkanmaksukyky ei riipu tuotannon määrän vaan tuotannon arvon kasvusta.

Neuvotteluvoimaa ja luottamusta

Puheessaan Halla-aho kehotti molempia työmarkkinaosapuolia katsomaan peiliin ja hakemaan ratkaisuja, jotka palvelevat molempien osapuolten intressejä. Toisin kuin demariedustaja Lindtman väittää, Halla-aho ei ole esittänyt esimerkiksi palkansaajien neuvotteluaseman heikentämistä. Päinvastoin: Halla-aho painotti puheessaan sitä, että kummallakin osapuolella, sekä ay-liikkeellä että elinkeinoelämällä on oltava neuvotteluvoimaa takanaan.

Puheessaan Halla-aho korosti , että työmarkkinaratkaisu on löydettävissä, kun osapuolet saavuttavat keskinäisen luottamuksen. Halla-aho totesi, että työntekijöillä on oltava varmuus siitä, että yhdessä sovituilla ratkaisuilla säilytetään työpaikat – ja vastaavasti työnantajalla on oltava varmuus siitä, että ratkaisuilla lisätään tuottavuutta ja kilpailukykyä.

SUOMEN UUTISET