Ministeri Anderssonilta kysyttiin työllisyystoimista, alkoikin puhua tavoitteista – Halla-aho huomautti, ettei tavoite ole toimenpide – ”Ei kenellekään mitään iloa”

Vasemmistopuolueiden edustajat tarjosivat kylmää kyytiä suomalaisille työttömille puoluejohtajien SuomiAreena-tentissä eilen. Vasemmalta julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi esitettiin haaveilua vientimarkkinoiden piristymisestä sekä vaadittiin lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho sen sijaan lisäisi työn vastaanottamisen kannustavuutta kasvattamalla työstä käteen jäävän tulon määrää.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitukselta on hartaasti ja pitkään odotettu työllisyystoimia, jotta sadat tuhannet työttömät ja vajaatyöllistetyt löytäisivät töitä.

Työllisyyttä vahvistavat päätökset ovat tärkeitä paitsi jokaiselle työttömälle, myös julkiselle taloudelle, sillä työttömyyden hoitaminen käy kalliiksi.

Toistaiseksi mitään ei ole tehty eikä ole aikomustakaan tehdä.

Budjettiriihi vaihtumassa ílmastoriiheksi

Hallituksen ministerit ylenkatsovat työllisyystoimien tekemistä viikoittain. Kukaan ministeri ei näytä osoittavan mitään kiinnostusta suomalaisia työttömiä kohtaan.

Uusimmat näytteet työttömien halveksumisesta tarjoavat juuri vanhempainvapaalta opetusministeriksi palannut Li Andersson (vas) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk).

Kesäkuussa hallituksen tiedotustilaisuudessa Andersson esitti, että syksyn budjettiriihi onkin ilmastoriihi, eikä työllisyystoimia nosteta pöydälle. Saarikko puolestaan kertoo Ylen haastattelussa, että Suomeen tarvitaan runsaasti lisää ulkomaalaisia työntekijöitä.

Saarikon oudon logiikan mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden haaliminen Suomeen ei olisi pois suomalaisten työllistämisestä.

Opetusministeri: Ei edellytyksiä työllisyystoimille

Puoluejohtajien SuomiAreena-tentissä Andersson ei jättänyt käyttämättä tilaisuutta nöyryyttää jälleen suomalaisia työttömiä. Opetusministeri esitti, että hallituksella ei ole edellytyksiä tehdä tai panna toimeen päätöksiä työllisyystoimista eikä toimia myöskään ole valmisteltu.

Andersson vihjasi ylimielisesti, että työllisyystoimien tekemisellä ei muutenkaan ole mikään kiire, vaan niiden pariin voidaan palata ehkä joskus myöhemmin vaalikauden aikana, koska missään ei ole linjattu, että työllisyystoimia pitäisi tehdä syksyn budjettiriihessä.

Anderssonilta kysyttiin suoraan työllisyyspäätöksistä, mutta vastausta ei kuulunut. Andersson kuitenkin ovelasti lausui, että tavoite olisi työllisyystoimi.

– Hallituksen ei kannata rakentaa itselleen mahdottomia aikatauluja, ottaen huomioon, että työllisyystoimia on tällä hallituskaudella jo tehty niin paljon, että tavoitetta on kahdesti nostettu, Andersson väitti.

Halla-aho: Perusedellytys on, että syntyy uusia työpaikkoja

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho huomautti Anderssonille, että tavoite työllistämisestä ei ole toimenpide.

– Pikemminkin tuossa käy niin, että kun ei kyetä tekemään toimenpiteitä, jotka lisäisivät työpaikkoja, niin tekemättömyys korvataan asettamalla entistä kunnianhimoisempia tavoitteita, joista ei ole kenellekään mitään iloa.

Halla-aho totesi, että perusedellytys julkista taloutta vahvistavalle työllisyysasteen nousulle on se, että syntyy uusia työpaikkoja.

– Työpaikkoja pitää syntyä nimenomaan yksityissektorille. Valtio voi toki työllistää kaikki, mutta se ei sitten vahvista vaan päinvastoin heikentää julkista taloutta.

Halla-aho myös painotti, että työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat on saatava kohtaamaan toisensa. Halla-aho ei kuitenkaan lähtisi kepittämään työttömiä sosiaaliturvan leikkauksilla. Halla-aho totesi, että parempi tapa kannustaa työllistymään on lisätä työstä käteen jäävän tulon määrää.

– Käteen jäävän työtulon määrään voidaan vaikuttaa verotuksella sekä puuttumalla niihin syihin, joiden vuoksi asuminen ja liikkuminen on Suomessa sietämättömän kallista.

SDP:n työllistämistoimet toiveiden varassa

Pääministeri Marinia SuomiAreena-tentissä sijaistanut kansanedustaja Niina Malm ei osannut sanoa mitään, kun häneltä kysyttiin, millaisia rakenteellisia uudistuksia SDP olisi valmis tekemään työllisyyden ja julkisen talouden vahvistamiseksi.

Ensinnä Malm alkoi sopertaa osatyökykyisten työllistämishankkeesta, joka on enemmänkin sosiaalipolitiikkaa kuin työllistämistä.

– Sehän maksaa, eikä se paranna julkista taloutta, Malmille huomautettiin.

– Se on ikävää, kun se maksaa, mutta ennalta joudutaan tekemään jotain, Malm esitti.

Toisin kuin Halla-aho, Malm ei sanonut mitään työn kannustinongelmien purkamisesta. Sen sijaan demariedustaja viittasi epämääräisesti kuntakokeiluun sekä esitti toiveen nuorten työllistämisestä. Malm myös toivoi, että vientiteollisuuden piristyessä syntyisi uusia työpaikkoja.

Hallitukselta puuttuu kyky vahvistaa julkista taloutta

Liike Nytin Harry Harkimo totesi, että Malmin esitykset työllisyystoimista ovat ”pilipalitoimintaa”.

– Jos katsotaan, paljonko meidän bruttokansantuotteemme nousee tänä vuonna, eli 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia, niin Ruotsissa bkt nousee melkein viisi prosenttia. Se johtuu siitä, että Ruotsi tekee työllisyystoimia koko ajan. Jos Suomi jättää työllisyystoimet tekemättä, putoamme kelkasta pois, Harkimo tylytti.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah totesi, että hallituksen ongelman ydin on siinä, että hallitukselta puuttuu kyky tehdä sellaisia työllisyystoimia, jotka vahvistavat julkista taloutta.

– Julkista taloutta vahvistavat toimet olisivat sellaisia, että yrityksien olisi kannattavaa palkata uutta henkilökuntaa. Tämä puoli puuttuu kokonaan hallituksen työllisyystoimista, Essayah sanoi.

Vihreät vaatii lisää työperäistä maahanmuuttoa

Puoluejohtajien työllisyyskeskustelun lopuksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kaatoi täyden sangon kylmää vettä suomalaisten työttömien ja vajaatyöllistettyjen niskaan.

Ohisalo ryhtyi puhumaan työperäisestä maahanmuutosta ja muistutti, että hallitus on jo sopinut linjauksista, joilla työperäistä maahanmuuttoa ryhdytään vauhdittamaan.

– Tämä on aivan keskeinen toimi, mitä täytyy puskea eteenpäin, Ohisalo sanoi ja esitti, että työn tekemisen voisi myös yhdistää sosiaaliturvaan.