

PS ARKISTO
Halla-aho esittää työllisyyden vahvistamiseksi veronalennuksia sekä vientiä ja kauppaa tukevia uudistuksia: ”Oleellista on se, että työpaikkoja syntyy yksityissektorille”
Perussuomalaisten työllisyyspolitiikan keskeisenä tavoitteena on, että Suomessa työntekijä – myös pienipalkkaisilla aloilla – tulisi omalla palkallaan toimeen. Se edellyttää, että yksityissektorille syntyy uusia työpaikkoja. – Yritykset kyllä palkkaavat työntekijöitä, jos se on liiketoiminnan kannalta taloudellisesti järkevää ja kannustavaa, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tänään Iltalehden puheenjohtajatentissä.
Miten kuntiin saadaan lisää työpaikkoja ja sitä kautta kunnille verotuloja? Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk), Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho ottivat tänään kantaa työllisystilanteeseen ja työllisyystoimiin Iltalehden puheenjohtajatentissä.
Halla-aho oli nostanut aiheen esille jo viime viikolla linjapuheessaan, jossa hän jakoi kritiikkiä molemmille työmarkkinaosapuolille. Halla-aho toisaalta kehotti sekä elinkeinoelämää että ay-liikettä rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja, jotka olisivat molemmille siedettäviä. Kummassakaan leirissä Halla-ahon puhetta ei koettu kovin miellyttävänä.
– Reaktiot osoittavat vain sen, miten vaikeaa Suomessa on käydä analyyttistä keskustelua työmarkkinoiden ongelmista, kun osapuolet ovat kaivautuneet poteroihin ja kaikilla on suuri kiusaus pelotella omia äänestäjiään saavutettujen etujen menettämisellä. Se on lyhytnäköistä toimintaa, Halla-aho sanoi.
Vientiteollisuus on Suomen talouden selkäranka
Pääministeri Marinin hallitus on esittänyt usein tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin, mutta konkreettisia tekoja ja työllisyystoimia on toistaiseksi nähty niukasti. Halla-aho totesi, että työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella, mitä työllisten määrä pitää sisällään, eli onko työllisyys julkista taloutta vahvistavaa vai ei.
Työllisyysasteen nostamiseen Halla-aho esittää vientiä ja kauppaa tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten energian ja kuljetuksen hintoihin ja työn sivukuluihin puuttumisen.
– Oleellista on se, että työpaikkoja syntyy yksityissektorille. Vientiteollisuuden asema on olennainen, koska se on Suomen talouden selkäranka. Yritykset kyllä palkkaavat työntekijöitä, jos se on liiketoiminnan kannalta taloudellisesti järkevää ja kannustavaa.
Paikallinen sopiminen tai ansiosidonnaisen porrastaminen ovat Halla-ahon mukaan nyansseja kokonaisuudessa.
– Maailmassa on erilaisia työmarkkinajärjestelmiä – jopa Pohjoismaiden sisällä. Se itsessään osoittaa, että paikallinen sopiminen tai ansiosidonnaisen porrastaminen eivät ole ratkaisuja ongelmiin, kun katsotaan isoa kuvaa. Toki ansiosidonnaisen porrastamisella voidaan todennäköisesti aikaistaa jälkimmäistä työllistymispiikkiä, siitä on olemassa dataakin. Kuitenkaan työttömyysturvan heikentäminen itsessään ei auta, jos työpaikkoja ei synny.
Työllisyystoimia lykätty, vaikka ongelmat ovat käsillä nyt
Perussuomalaiset esittää myös pieni- ja keskituloisten työssäkäyvien palkan sivukulujen karsimista ja yritysverotuksen keventämistä. Halla-aho korosti, että oleellista on se, että yritysten toimintakyky säilyy yksityissektorilla.
– Tällä hetkellä yritykset joutuvat kilpailemaan armottomilla globaaleilla markkinoilla. Jos vielä nostamme esimerkiksi korkealla kokonaisveroasteella, korkeilla palkan sivukuluilla tai ylettömän kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla yritysten kustannuksia, niin näiden kokonaisvaikutus yhdessä saattaa ratkaista sen, rakennetaanko tuotantolaitos Suomeen vai Kiinaan.
Suomen työmarkkinoita hiertää myös kohtaanto-ongelma eli useisiin avoimiin työpaikkoihin ei useinkaan löydy tekijöitä, vaikka Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä työtä vailla.
Vasemmiston Anderssonin mukaan hallitus olisi jo tehnyt useita työllisyystoimia. Pääministeri Marinin mukaan kohtaanto-ongelmaan ratkaisu löytyisi osaamisen ja koulutuksen vahvistamisella. Tentin juontaja, toimittaja Susanne Päivärinta tosin huomautti Marinia siitä, että ongelmat ovat käsillä juuri nyt ja että monien mielestä hallitus lykkää konkreettisia työllisyystoimia.
– Me olemme jo tehneet ja teemme tulevaisuudessakin julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia, Marin esitti.
Kokoomuksen Orpo ei ollut samaa mieltä.
– Te olette tekevinänne työllisyystoimia, mutta todellisuudessa ne toimet huutavat poissaolollaan, mitkä saavat yritykset uskomaan, että Suomeen kannattaa investoida ja täällä kannattaa palkata ihmisiä.
Asumisen ja liikkumisen kulut alas
Halla-ahon mukaan perussuomalaiset lähtee siitä, että työtä tekevän ihmisen – sekä palkansaajan että yrittäjän – yhteinen etu on se, että Suomeen syntyy uusia työpaikkoja ja samalla omalla työllä tulee toimeen.
– Tällä hetkellä palkkaleikkaus tapahtuu harjoitetun politiikan tuloksena siten, että työntekijöitä korvataan tuomalla ulkomailta halpatyövoimaa suorittavan työn sektoreille, joille töille löytyisi tekijöitä myös Suomessa jo olevien työttömien joukosta, jos vain työn vastaanottaminen olisi kannattavaa, Halla-aho sanoi.
Työn vastaanottavuuden kannattavuuteen voidaan Halla-ahon mukaan vaikuttaa erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen keventämisellä.
– Toisaalta työn vastaanottavuuden kannattavuuteen voidaan vaikuttaa myös sillä, että verotuksellisin ja muilla toimilla liikkumisen hintaa tuodaan alas. Tämä on oleellista pitkien etäisyyksien Suomessa, etenkin maakunnissa. Myös asumisen hintaa olisi saatava alas, koska asumisen kustannukset kaupungeissa vaikuttavat merkittävästi työn vastaanottamisen kannustavuuteen.
Andersson väitti, että perussuomalaiset muka pyrkisi alentamaan työntekijöiden palkkoja. Halla-aho osoitti, että väite ei pidä paikkaansa.
– Meidän tavoitteemme on nimenomaan se, että Suomessa työntekijä – myös pienipalkkaisilla aloilla – tulisi omalla palkallaan toimeen. Se edellyttää työn verotuksen keventämistä ja tietysti myös sitä, että yksityissektorille syntyy uusia työpaikkoja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rakenteelliset uudistukset yksityinen sektori työllisyystoimet yrittäjät työpaikat työntekijät puheenjohtajatentti Työmarkkinat halpatyövoima Maria Ohisalo Annika Saarikko Paikallinen sopiminen Sanna Marin Petteri Orpo Li Andersson vientiteollisuus perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset haluaa kasvattaa käteen jäävien työtulojen määrää puuttumalla asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksiin sekä työn verottamiseen

Perussuomalaiset: Hallituksen esitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi johtaa sosiaalietuusmenojen lisääntymiseen ja halpatyövoiman kasvuun

Hallitus verottaa ennätysmäisesti asumista ja liikkumista – ja lisää on luvassa

Hallitus jatkaa autoilun kustannuksien kasvattamista – pyrkii keräämään autoilijoilta miljardin enemmän neljässä vuodessa

Halla-aho kannustaa molempia työmarkkinaosapuolia rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja: ”Kun yrittää saada kaiken, käy helposti niin, että ei saa mitään”

Kepu, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt haikailevat yhä lisää halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta – perussuomalaisten Purra huomautti, että veronmaksaja joutuu kompensoimaan heikkoja palkkoja

Taloustieteen tohtori Lacalle lyttää G7-maiden ajatuksen maailmanlaajuisesta yritysverotuksen vähimmäistasosta

Petteri Orpo intoili halpatyövoimasta: ”Tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia” – Purra ihmetteli kokoomuspomon ylenkatsetta suomalaisia hoitajia kohtaan

Perussuomalaiset: Hallituksen työllisyyspolitiikka ei vastaa edes keskeisimpiin haasteisiin – ”Mikromanagerointi pahentaa tilannetta entisestään”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.