

PS ARKISTO
Halla-aho esittää työllisyyden vahvistamiseksi veronalennuksia sekä vientiä ja kauppaa tukevia uudistuksia: ”Oleellista on se, että työpaikkoja syntyy yksityissektorille”
Perussuomalaisten työllisyyspolitiikan keskeisenä tavoitteena on, että Suomessa työntekijä – myös pienipalkkaisilla aloilla – tulisi omalla palkallaan toimeen. Se edellyttää, että yksityissektorille syntyy uusia työpaikkoja. – Yritykset kyllä palkkaavat työntekijöitä, jos se on liiketoiminnan kannalta taloudellisesti järkevää ja kannustavaa, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tänään Iltalehden puheenjohtajatentissä.
Miten kuntiin saadaan lisää työpaikkoja ja sitä kautta kunnille verotuloja? Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk), Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho ottivat tänään kantaa työllisystilanteeseen ja työllisyystoimiin Iltalehden puheenjohtajatentissä.
Halla-aho oli nostanut aiheen esille jo viime viikolla linjapuheessaan, jossa hän jakoi kritiikkiä molemmille työmarkkinaosapuolille. Halla-aho toisaalta kehotti sekä elinkeinoelämää että ay-liikettä rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja, jotka olisivat molemmille siedettäviä. Kummassakaan leirissä Halla-ahon puhetta ei koettu kovin miellyttävänä.
– Reaktiot osoittavat vain sen, miten vaikeaa Suomessa on käydä analyyttistä keskustelua työmarkkinoiden ongelmista, kun osapuolet ovat kaivautuneet poteroihin ja kaikilla on suuri kiusaus pelotella omia äänestäjiään saavutettujen etujen menettämisellä. Se on lyhytnäköistä toimintaa, Halla-aho sanoi.
Vientiteollisuus on Suomen talouden selkäranka
Pääministeri Marinin hallitus on esittänyt usein tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin, mutta konkreettisia tekoja ja työllisyystoimia on toistaiseksi nähty niukasti. Halla-aho totesi, että työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella, mitä työllisten määrä pitää sisällään, eli onko työllisyys julkista taloutta vahvistavaa vai ei.
Työllisyysasteen nostamiseen Halla-aho esittää vientiä ja kauppaa tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten energian ja kuljetuksen hintoihin ja työn sivukuluihin puuttumisen.
– Oleellista on se, että työpaikkoja syntyy yksityissektorille. Vientiteollisuuden asema on olennainen, koska se on Suomen talouden selkäranka. Yritykset kyllä palkkaavat työntekijöitä, jos se on liiketoiminnan kannalta taloudellisesti järkevää ja kannustavaa.
Paikallinen sopiminen tai ansiosidonnaisen porrastaminen ovat Halla-ahon mukaan nyansseja kokonaisuudessa.
– Maailmassa on erilaisia työmarkkinajärjestelmiä – jopa Pohjoismaiden sisällä. Se itsessään osoittaa, että paikallinen sopiminen tai ansiosidonnaisen porrastaminen eivät ole ratkaisuja ongelmiin, kun katsotaan isoa kuvaa. Toki ansiosidonnaisen porrastamisella voidaan todennäköisesti aikaistaa jälkimmäistä työllistymispiikkiä, siitä on olemassa dataakin. Kuitenkaan työttömyysturvan heikentäminen itsessään ei auta, jos työpaikkoja ei synny.
Työllisyystoimia lykätty, vaikka ongelmat ovat käsillä nyt
Perussuomalaiset esittää myös pieni- ja keskituloisten työssäkäyvien palkan sivukulujen karsimista ja yritysverotuksen keventämistä. Halla-aho korosti, että oleellista on se, että yritysten toimintakyky säilyy yksityissektorilla.
– Tällä hetkellä yritykset joutuvat kilpailemaan armottomilla globaaleilla markkinoilla. Jos vielä nostamme esimerkiksi korkealla kokonaisveroasteella, korkeilla palkan sivukuluilla tai ylettömän kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla yritysten kustannuksia, niin näiden kokonaisvaikutus yhdessä saattaa ratkaista sen, rakennetaanko tuotantolaitos Suomeen vai Kiinaan.
Suomen työmarkkinoita hiertää myös kohtaanto-ongelma eli useisiin avoimiin työpaikkoihin ei useinkaan löydy tekijöitä, vaikka Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä työtä vailla.
Vasemmiston Anderssonin mukaan hallitus olisi jo tehnyt useita työllisyystoimia. Pääministeri Marinin mukaan kohtaanto-ongelmaan ratkaisu löytyisi osaamisen ja koulutuksen vahvistamisella. Tentin juontaja, toimittaja Susanne Päivärinta tosin huomautti Marinia siitä, että ongelmat ovat käsillä juuri nyt ja että monien mielestä hallitus lykkää konkreettisia työllisyystoimia.
– Me olemme jo tehneet ja teemme tulevaisuudessakin julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia, Marin esitti.
Kokoomuksen Orpo ei ollut samaa mieltä.
– Te olette tekevinänne työllisyystoimia, mutta todellisuudessa ne toimet huutavat poissaolollaan, mitkä saavat yritykset uskomaan, että Suomeen kannattaa investoida ja täällä kannattaa palkata ihmisiä.
Asumisen ja liikkumisen kulut alas
Halla-ahon mukaan perussuomalaiset lähtee siitä, että työtä tekevän ihmisen – sekä palkansaajan että yrittäjän – yhteinen etu on se, että Suomeen syntyy uusia työpaikkoja ja samalla omalla työllä tulee toimeen.
– Tällä hetkellä palkkaleikkaus tapahtuu harjoitetun politiikan tuloksena siten, että työntekijöitä korvataan tuomalla ulkomailta halpatyövoimaa suorittavan työn sektoreille, joille töille löytyisi tekijöitä myös Suomessa jo olevien työttömien joukosta, jos vain työn vastaanottaminen olisi kannattavaa, Halla-aho sanoi.
Työn vastaanottavuuden kannattavuuteen voidaan Halla-ahon mukaan vaikuttaa erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen keventämisellä.
– Toisaalta työn vastaanottavuuden kannattavuuteen voidaan vaikuttaa myös sillä, että verotuksellisin ja muilla toimilla liikkumisen hintaa tuodaan alas. Tämä on oleellista pitkien etäisyyksien Suomessa, etenkin maakunnissa. Myös asumisen hintaa olisi saatava alas, koska asumisen kustannukset kaupungeissa vaikuttavat merkittävästi työn vastaanottamisen kannustavuuteen.
Andersson väitti, että perussuomalaiset muka pyrkisi alentamaan työntekijöiden palkkoja. Halla-aho osoitti, että väite ei pidä paikkaansa.
– Meidän tavoitteemme on nimenomaan se, että Suomessa työntekijä – myös pienipalkkaisilla aloilla – tulisi omalla palkallaan toimeen. Se edellyttää työn verotuksen keventämistä ja tietysti myös sitä, että yksityissektorille syntyy uusia työpaikkoja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rakenteelliset uudistukset yksityinen sektori työllisyystoimet yrittäjät työpaikat työntekijät puheenjohtajatentti Työmarkkinat halpatyövoima Maria Ohisalo Annika Saarikko Paikallinen sopiminen Sanna Marin Petteri Orpo Li Andersson vientiteollisuus perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset haluaa kasvattaa käteen jäävien työtulojen määrää puuttumalla asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksiin sekä työn verottamiseen

Perussuomalaiset: Hallituksen esitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi johtaa sosiaalietuusmenojen lisääntymiseen ja halpatyövoiman kasvuun

Hallitus verottaa ennätysmäisesti asumista ja liikkumista – ja lisää on luvassa

Hallitus jatkaa autoilun kustannuksien kasvattamista – pyrkii keräämään autoilijoilta miljardin enemmän neljässä vuodessa

Halla-aho kannustaa molempia työmarkkinaosapuolia rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja: ”Kun yrittää saada kaiken, käy helposti niin, että ei saa mitään”

Kepu, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt haikailevat yhä lisää halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta – perussuomalaisten Purra huomautti, että veronmaksaja joutuu kompensoimaan heikkoja palkkoja

Taloustieteen tohtori Lacalle lyttää G7-maiden ajatuksen maailmanlaajuisesta yritysverotuksen vähimmäistasosta

Petteri Orpo intoili halpatyövoimasta: ”Tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia” – Purra ihmetteli kokoomuspomon ylenkatsetta suomalaisia hoitajia kohtaan

Perussuomalaiset: Hallituksen työllisyyspolitiikka ei vastaa edes keskeisimpiin haasteisiin – ”Mikromanagerointi pahentaa tilannetta entisestään”
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.