Perusuomalaiset hiillosti hallitusta kyselytunnilla vastuuttoman ilmastopolitiikan vaikutuksista liikkumisen ja asumisen hintaan sekä yritysten kilpailukykyyn. Viime vuonna hallitus nosti liikenne- ja lämmityspolttoaineiden veroja ennätysmäisesti, ja näin asumisen ja liikkumisen kustannukset kasvoivat pitkien etäisyyksien maassa.

– Mukana päätöstä tekemässä oli keskusta, joka haluaa sanojensa mukaan pitää maaseudulla asumisen mahdollisena. Sanat ja teot eivät täsmää, perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso hämmästeli.

Perussuomalaiset eivät suostu nostamaan liikkumisen hintaa

Suuret kaupungit valmistelevat jo hallituksen mahdollistamia ruuhkamaksuja, jotka nostaisivat työssäkäynnin hintaa jopa tuhansia euroja vuodessa. Ministeriön verotusta pohtiva liikennetyöryhmä esitti juuri uusia veronkorotuksia polttoaineille, jotta hallituksen ilmastotavoitteet voidaan toteuttaa.

– Hallitus on korottanut juuri polttoaineveroja. Nyt olette väläyttäneet jo kilometrimaksua tai polttoaineiden päästökauppaa keinona veronkeräykseen. Milloin ja miten aiotte toteuttaa ne, ja oletteko valmiit perumaan haitalliset ja ennätysmäiset veronkorotuksenne? Juuso kysyi.

Päästökaupalla ja kilometriverolla lisätuloja valtiolle?

Tuore valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi, että kyseessä on visainen ongelma. Hän totesi, että samaan aikaan kun liikenteen päästöjä on rajoitettava, liikenteen tuottamat verotulot ovat valtiolle tärkeitä. Polttoaineveron korotuksia ei Saarikon mukaan tehdä enää tällä kaudella, mutta polttoaineiden päästökauppa ja kilometrivero säilyvät vaihtoehtolistalla.

EU Suomen metsäteollisuuden kimpussa

EU on puuttumassa myös Suomen metsänhakkuumäärään. Suomessa puusto kasvaa hyvin, mikä kertoo pitkään jatkuneesta vastuullisesta metsänhoidosta – nyt EU haluaa perussuomalaisten mukaan sosialisoida Suomen metsien hiilinielut.

– EU:ssa halutaan, että valtavat Suomen metsien hiilinielut lasketaan EU:n yhteiseen pottiin – siis myös heidän hyväkseen, Juuso totesi.

Päästöoikeudet Saksaan ja Puolaan Suomen kustannuksella

Juuson mukaan tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että omat metsänsä hakanneet EU-maat voisivat rauhassa jatkaa sähköntuotantoa fossiilisilla energialähteillä ja Suomi joutuisi siksi rajoittamaan metsähakkuuttaan ja vaikeuttamaan metsäteollisuuden raaka-aineen hankintaa – siis antamaan päästöoikeuksia esimerkiksi Saksaan ja Puolaan suomalaisen metsäteollisuuden kustannuksella.

– Voitteko luvata, että ette suostu rajoittamaan metsänhakkuuta Suomessa, jotta muut EU-maat voisivat tuprutella rauhassa? Juuso kysyi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei vastannut tähän kysymykseen, vaan puhui yleisellä tasolla EU:n yhteisestä ilmastopolitiikasta.

Suomen Uutiset