Valtiovarainministeriön työryhmän tuoreessa ehdotuksessa bensiinin veroa nostettaisiin 10 senttiä litralta ja dieselin veroa 11 senttiä litralta. Työryhmä väläyttelee esityksessään myös ”paikannukseen perustuvaa kilometriverojärjestelmää”, eli käytännössä kyse olisi autoilijan teknisestä tarkkailusta satelliittipaikantimen tai muun teknisen vempaimen avulla.

Liikenteen verotuksen uudistamista ilmastotavoitteiden näkökulmasta pohtiva valtiovarainministeriön työryhmä luovutti tänään raporttinsa valtiovarainmininisteri Matti Vanhaselle. Toteutuessaan työryhmän esitykset ja suositukset ovat jälleen köyhdyttämässä autoilevaa kansalaista.

Työryhmä esittää vero-ohjauksen siirtoa ajoneuvoveron perusverosta polttoaineveroon siten, että polttoaineveroa korotettaisiin ja ajoneuvoveroa hieman alennettaisiin. Ehdotuksen mukaan bensiinin litrahinta siis nousisi aluksi 10 senttiä ja dieselin litrahinta jopa 11 senttiä.

Moni matka jää tekemättä, kun liikkuminen kallistuu

Työryhmän mukaan polttoaineiden verotuksen kiristämisellä olisi merkittävä vaikutus päästöohjauksen kannalta, koska polttoainevero vaikuttaa selvästi polttoaineen kulutusta koskeviin päätöksiin. Toisin sanoen: moni jättäisi jatkossa yhä useammin ajamatta autolla, koska liikkuminen on jälleen entistä kalliimpaa.

Maakunnassa tai muuten huonojen joukkoliikenneyhteyksien varrella asuvan, työssäkäyvän veronmaksajan kannalta työryhmän esitykset maistuvat karvaalta. Käytännössä ostovoima heikkenee, koska pakollisesta työssäkäynnistä tulee entistä kalliimpaa. Toki maakunnissa ja syrjäseuduilla asuvat tarvitsevat omaa autoa muuhunkin liikkumiseen, kuten esimerkiksi lasten harrastusmenoihin.

Veronkorotukset leikkaavat ostovoimaa

Bensiinin ja dieselin hinnankorotukset leikkaavat veronmaksajan ostovoimaa myös välillisesti, koska tavarat ja elintarvikkeet liikkuvat Suomessa kumipyörillä. Kiristyvä polttoaineverotus siirtyy suoraan elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden hintoihin, koska kuljetuskustannukset paisuvat.

Suorista ja välillisistä ostovoimaa leikkaavista vaikutuksista huolimatta työryhmä väittää verouudistusesityksen olevan tulonjakovaikutuksiltaan ”suhteellisen neutraali”.

Työryhmä väläyttelee esityksessään myös ”paikannukseen perustuvaa kilometriverojärjestelmää”, eli käytännössä kyse olisi autoilijan teknisestä tarkkailusta satelliittipaikantimen tai muun vastaavan teknisen järjestelmän avulla. Työryhmän mukaan aihe edellyttäisi kuitenkin jatkoselvitystyötä.

Hallitus laittaa autoilijan maksamaan – tavalla tai toisella

Hallitus nosti liikkumisen hintaa viimeksi elokuussa, jolloin polttoaineiden edelliset veronkorotukset astuivat voimaan. Valtiovarainministeri Vanhanen selitteli tänään työryhmän ehdotuksia monitulkintaisesti, mutta lausui kuitenkin useampaan kertaan, että polttoaineveroihin ei tämän hallituksen kaudella olisi enää tulossa uusia korotuksia.

Vanhasen lausunnossa olennaisinta ei kuitenkaan ole se, mitä hän sanoi vaan se, mitä jätettiin sanomatta. Vaikka polttoaineen verotus pysyisikin näennäisesti – jonkin aikaa – paikallaan, joutuu suomalainen autoilija tavalla tai toisella pääministeri Sanna Marinin hallituksen ilmastointoilun maksajaksi.

Polttoaineiden hintaa voi nostaa muillakin keinoilla

Veronkiristysten ohella polttoaineen hinnan kohoaminen voi jatkossa seurata muistakin toimenpiteistä, joita hallituksella on keinovalikoimassaan. Esimerkiksi sekoitevelvoitteilla tai dieselin verotuen poistolla autoilusta tulisi jatkossa entistä kalliimpaa. Autoilijoita voi aina kiusata myös liikenteen ruuhkamaksulla, joka olisi käytännössä monille uusi työssäkäyntivero.

Hallitus voi myös aina arvioida uudelleen aiempia päätöksiään, jolloin polttoaineveron korotuksiin saattaa milloin vain kasaantua yllättävää painetta. Aiemmat päätökset veronkorotuksista pidättäytymisestä eivät välttämättä silloin enää paljon paina.

Perussuomalaiset eivät halua nostaa liikkumisen hintaa, vaan perussuomalaiset olisivat päin vastoin valmiita polttoaineverojen laskemiseen.

SUOMEN UUTISET