

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset julkisen talouden suunnitelmasta: Hallitus hoitaa taloutta ideologisesta näkökulmasta – puheet eri atmosfääreissä kuin tosielämän realiteetit
Kansanedustaja Mauri Peltokangas piti eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron koskien valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025, joka perussuomalaisten mielestä on tyyppiesimerkki hallituksen ideologisesta tavasta hoitaa valtiontaloutta.
Koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia pk-yrityksille ja sitä kautta suoraan myös valtiontalouteen. Elintärkeän yrityssektorin elvyttämisen sijaan varoja on ohjattu moniin epäolennaisiin ideologisiin kohteisiin.
– Tulokset tästä ovat nähtävissä lisääntyneinä konkursseina ja työttömyyden kasvussa, toisin kuin Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjaus hyvinvoinnin lisäämisestä talouspoliittisena päämääränä kertoo. Hallitusohjelman kirjaukset näyttävät muiltakin osin olevan varsin venyvä käsite. Korjaavia muutoksia hallitusohjelmaan ei ole tehty, vaikka korona on sekoittanut pakan koko julkiselta taloudeltamme, kertoi kansanedustaja Mauri Peltokangas.
– Hallitus on päättänyt pitää tiukasti kiinni maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta, eikä historiamme korkeimmasta kehitysyhteistyömäärärahasta ole tingitty. Tämä kaikki on tehty oman maan kansalaisten nykyisen ja tulevan hyvinvoinnin kustannuksella.
Kehykset paukkuvat, eikä menoleikkauksia tehdä
Julkisen talouden suunnitelmassa menokehyksillä asetetaan vaalikauden ajaksi sitova katto valtion menoille. Se asettaa suuntaviivat sille, kuinka paljon ja mihin rahaa käytetään. Nyt Marinin hallitus on ylittämässä nuo menokehykset tulevana kahtena vuotena reilusti, ja velanotto kasvaa entisestään. Vaikka talous on kääntymässä kasvuun ja pandemia väistymässä, on hallitus silti korottamassa menokehyksiä 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuodelle 2023.
– Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus päätti menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Toisin sanoen Marinin hallitus sysää holtittoman rahankäyttönsä ja julkisen talouden pakolliset sopeutustoimenpiteet seuraavalle hallitukselle ja poimii itse rusinat pullasta. Julkista rahaa leväperäisesti jakamalla on ilmeisen hyvä ostaa kannatusta.
– Kun tilanteet muuttuvat radikaalisti, pitää myös suunnitelmien muuttua. Ei ole häpeä sopeuttaa uudistuksien määrää ja summia. Tärkeintä Suomen hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa eivät ole ideologiset hankkeet ja arvoratsastukset vaan suomalaisen työn ja viennin kilpailukyky.
Marinin hallitus tukee enemmän kilpailijamaita
Se, että Marinin hallitus ryntäsi mainehaitan pelossa lahjoittamaan yli neljä miljardia euroa täysin vastikkeetonta rahaa muille EU-maille, ei Suomen kilpailukykyä nosta, päinvastoin. Hyväksymällä EU:n elvytyspaketin Suomi lahjoitti tukensa samoilla sisämarkkinoilla toimiville kilpailijoilleen. Suomen takausvastuut olivat ennen koronaa runsaat 60 miljardia euroa, nyt ne kasvavat entisestään. Eurokriisi ei ole ohi, sillä jo kymmenen vuotta sitten ylivelkaiset maat ovat nyt vieläkin velkaisempia, eivätkä Suomen vastuut sitä ongelmaa poista.
– Hallitus esiintyy mielellään tietopohjaisen päätöksenteon kannattajana. Silti vaikutusarviot jäävät liian usein joko kokonaan tekemättä, tai ne eivät tue reaalimaailmaa. Esimerkkinä valtionvarainministeriön arvio elpymispaketin vaikutuksista Suomen talouskasvuun ja välillisesti Suomen vientiin.
– Arvion mukaan vuonna 2025 työllisiä olisi elpymispaketin ansiosta 3 000 enemmän kuin ilman pakettia. Kun paketti nettomaksaa meille yli neljä miljardia euroa, niin voidaan suoraan todeta, että hallituksen puheet näyttävät elävän ihan eri atmosfääreissä kuin realiteetit tosielämässä kertovat, Peltokangas totesi puheenvuoronsa lopuksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- menokehykset valtioneuvoston selonteko punavihreä ideologia EU-elvytyspaketti koronapandemia konkurssit valtiontalous ryhmäpuheenvuoro julkisen talouden suunnitelma Kehitysyhteistyö Mauri Peltokangas Sanna Marin Hallitusohjelma ilmastopolitiikka Pk-yritykset perussuomalaiset Eurokriisi työttömyys Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Velka ja veronkorotukset ovat hallituksen resepti – kokoomuskin haluton karsimaan suomalaisille haitallisia menoja

Marin jätti oven raolleen uusille elvytyspaketeille – Halla-aho: ”Etelä-Euroopan maiden rakenteellisia ongelmia sosialisoidaan kaikkien riesaksi”

Taas autoilijaa kiusataan: Bensan ja dieselin verotukseen esitetään tuhtia korotusta jo vuonna 2023 – myös uusi työssäkäyntivero uhkaa

Perussuomalaiset erittäin pettyneitä äänestystulokseen: Suomelta vietiin valtavasti rahaa ja itsemääräämisoikeutta

Ministerit Marin ja Saarikko uskovat ilmastotoimien tuovan työpaikkoja – Halla-aho huomauttaa korkealle asetetun ilmastokunnianhimon riskeistä työlle ja teollisuudelle

Talousprofessori Virén esittää talouden julmat madonluvut – talouskasvu Euroopassa vaatimatonta ja Suomi maanosan häntäpäässä

Pääministeri Marin haluaa vielä ”selvittää”, miten hänen ilmaisiin aamiaisiinsa suhtaudutaan verotuksessa – verottajan mukaan asiassa ei ole epäselvyyttä

Perussuomalaiset ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Realiteetit ja kansallinen etu eivät saa jäädä idealismin varjoon
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.