Eduskunta käsitteli keskiviikkona valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Kansanedustaja Sakari Puisto peräänkuulutti pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheessa hallitukselta syvällisempää paneutumista muun muassa Suomen asemaan osana arktista aluetta, globaaleihin muuttoliikkeisiin sekä kansainvälisten sääntöjen mahdollisiin uudelleentulkintoihin.

– Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista, totesi kansanedustaja Sakari Puisto ja peräsi kysymyksenasettelua siitä, ovatko kaikki selonteossa luetellut tavoitteet täysin yhteensopivia Suomen kansallisen edun kanssa.

Perussuomalaiset kannattavat parlamentaarista yhteistyötä

Viime eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2019 eduskuntaryhmiltä kysyttiin, ovatko ne valmiita tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa.

Perussuomalaiset vastasivat silloisen hallitustunnustelijan, edustaja Antti Rinteen kysymykseen seuraavasti: ”Kannatamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa läheistä ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä ja olemme valmiita tukemaan selonteoissa vahvistettua ulkopolitiikan linjaa.”

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan jatkuvuutta

‒ Tavoite läheisestä ja pitkäjänteisestä parlamentaarisesta yhteistyöstä on hyvin kannatettava. Tänä päivänä se palvelee jatkuvuutta tilanteissa, joissa valta vaihtuu, koska Suomella tulee olla vain yksi, yhtenäinen ulkopolitiikka, Puisto sanoi.

‒ Aitoja menestystarinoita Suomen ulkopolitiikasta löytyy vuosien varrelta. Suomi itsessään on menestystarina. Vaihtuvien hallitusten myötä selonteoissa voi kuitenkin olla merkittäviä painotuseroja, ja näissä painotuksissa voi olla näkemyseroja.

Voimapolitiikka palannut kansainväliseen politiikkaan

Valtioneuvosto korostaa uusimmassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja sen instituutioita. Lähtökohtana on tunnusomaisesti arvopohjainen ulkopolitiikka, jossa korostuu tavoitteiden asettaminen ja julistaminen globaalin vastuun näkökulmasta.

‒ Kuitenkin kansainvälinen, monenkeskinen sopimusjärjestelmä on horjunut monin osin jo pidemmän aikaa, ja voimapolitiikka on palannut yhä voimakkaammin mukaan kuvaan. Myös Suomi itse on yhä enemmän tullut haalineeksi kansainvälistymisestä sen huonoja puolia, pitkälti omaa sinisilmäisyyttään, Puisto huomautti.

Realiteetit ja kansallinen etu pidettävä mielessä

‒ Selonteko herättää monia kysymyksiä. Ovatko menneisyydessä laaditut säännöt toimivia, vai ovatko ne etääntyneet realiteeteista? Mikä on oma todellinen vaikutusmahdollisuutemme kehityskulkuun yhdessä Pohjoismaiden ja muiden samanmielisten maiden kanssa ja osana EU:takin? Ovatko selonteossa asetetut tavoitteet kaikilta osin yhteensovitettavissa Suomen kansallisen edun kanssa? Sakari Puisto pohti.

‒ Jos kunnianhimon ja realiteettien välille muodostuu kuilu, saatamme ajautua ristiriitaan. Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista.

EU:sta muodostumassa yhä enemmän taakanjakounioni

YK-järjestelmää ei ole kyetty uudistamaan, suurvallat eivät suostu kansainvälisten tuomioistuinten tuomittaviksi ja asevalvontasopimuksia rikotaan toistuvasti. Vaikka monia myönteisiä kehityskulkuja on nähtävissä, on sekin seikka tunnustettava, että kansainväliset instituutiot voivat toimia kunnolla vain niin kauan kuin niistä on hyötyä vahvoille jäsenvaltioille.

‒ Olemme myös ilmaisseet huolemme siitä, että Euroopan unionin talous- ja arvoyhteisöstä on muodostumassa yhä enenevissä määrin fiskaali-, velka- ja taakanjakounioni. Meidän on varauduttava siihen, että sääntöjä niin EU:ssa kuin kansainvälisessä politiikassakin voidaan uudelleentulkita nopeastikin, Puisto muistutti.

Väestön demografiset muutokset jäivät liian vähälle huomiolle

‒ Keskeinen globaali kehityskulku, väestön demografiset muutokset, on jätetty selonteossa vähälle huomiolle. Väestön ikääntyminen Euroopassa yhdistettynä Lähi-idän ja Afrikan merkittävästi nuorempaan väestöön, toimimattomiin yhteiskuntiin ja näköalattomuuteen lisää edelleen laajamittaisten muuttoliikkeiden mahdollisuutta. Heikosti länsimaisiin yhteiskuntiin sopeutuvien ihmisten muuttovirtojen vaikutuksia olisi pitänyt pohtia selonteossa perusteellisemmin, Puisto peräänkuulutti.

‒ Selonteossa sivutaan arktisen alueen turvallisuuspoliittisia ja taloudellisia ulottuvuuksia osana suurvaltojen välistä kilpailua. On kuitenkin huomattava, että iso osa maatamme kuuluu arktiseen alueeseen ja on siten myös suoranaisena ulkovaltojen intressien kohteena. Tätä kehityskulkua ei ole kuvailtu riittävästi selonteossa.

Teknologian ja tieteen kehitys otettava myös huomioon

‒ Myös teknologian ja tieteen kehitys tulee vaikuttamaan moniin kehityskulkuihin käänteentekevästi. Silti selonteossa käsiteltiin varsin ohuesti näitä näkökulmia, toisin kuin esimerkiksi keväällä julkaistussa Britannian vastaavassa katsauksessa, jossa teema oli huomattavasti keskeisemmässä osassa, Puisto vertasi.

‒ Muun muassa näitä näkökohtia ja kysymyksenasetteluita olisi syytä punnita huolellisemmin ja pitää mielessä realiteetit sekä tietysti kansallinen etu, hän tiivisti.

Suomen Uutiset