Perussuomalaiset: Väyläverkon laatu on suoraan yhteydessä yritysten toimintaedellytyksiin ja työllisyyteen

Perussuomalaiset eivät hyväksyneet ohjausryhmässä kirjauksia, joilla fossiilisen liikenteen tiekarttaan vedoten olisi annettu myönteinen signaali kumipyöräliikenteen verojen ja maksujen korotuksille.

Ensimmäisen 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämisessä koko Suomessa. Suunnitelma perustuu viime vaalikaudella hyväksyttyyn lakiin. Se kattaa kaikki liikennemuodot ja on laadittu vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. Valmistelua on ohjannut parlamentaarinen ohjausryhmä. Suunnitelman toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista seurataan aktiivisesti.

Liikenteen sujuvuus vaikuttaa elinkeinoelämän sujuvuuteen

Liikenteen sujuvuus, nopeus ja turvallisuus ovat koko Suomen etu.

– Pidämme erityisen tärkeänä sitä, että valtakunnallisella suunnitelmalla vahvistetaan elinkeinojemme kilpailukykyä sekä alueiden elinvoimaa ja saavutettavuutta. Nykyisin väylien heikko kunto ja yhteyspuutteet aiheuttavat miljoonien tuntien aikamenetykset sekä ihmisille että yrityksille. Tästä syntyviä mittavia taloudellisia tappioita tulee vähentää liikenteen järkevällä investointi- ja kehittämispolitiikalla, sanoo perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Sheikki Laakso.

– Vaikka kaikilla liikennemuodoilla on merkitystä, korostamme, että tieverkon osuutta tulee kasvattaa. Korjausvelkaa tulee vähentää koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla.

Suomi on menettänyt miljardeja EU-rahoitusta löysän edunvalvonnan vuoksi.

– Nyt suunnitelmassa lopullisesti mahdollistetaan EU-rahoitus suuriin päätie- ja ratahankkeisiin. Samalla vapautuu valtion varoja alempien luokkien kohteisiin ja kunnossapitoon. EU:n CEF-rahoitusta on syytä hakea sekä päätie- että ratahankkeisiin.

Tavarasta 90 prosenttia liikkuu kumipyörillä

Perussuomalaiset eivät ohjausryhmässä hyväksyneet kirjauksia, joilla fossiilisen liikenteen tiekarttaan vedoten olisi annettu myönteinen signaali kumipyöräliikenteen verojen ja maksujen korotuksille.

– Emme hyväksyneet myöskään hallituksen suunnitelmia tie- ja ruuhkamaksuista. Kiihkeän ilmastopolitiikan laskua emme suostu lähettämään yksityisautoilijoille emmekä yrityksille. Tyrmäsimme myös sen, että valtio siirtäisi tiehankkeiden kustannuksia kuntien vastuulle.

Liikenteen kokonaisrahoitustaso ei ole suhteessa siltä perittäviin veroihin. Veroja peritään vuosittain yli kahdeksan miljardia euroja, joista käytetään noin kaksi miljardia euroa vuodessa liikenneverkkoon. Perussuomalaisten esityksestä suunnitelmaan kirjattiin tavoitteeksi nostaa liikenteen rahoitus tasolle, joka vastaa yhtä prosenttia Suomen vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Tämä merkitsee lähes puolen miljardin euron korotusta nykytasoon verrattuna.

Kaikkien ratahankkeiden tarpeellisuutta punnittava

Perussuomalaiset painottavat, että koko liikenneverkko on pidettävä kunnossa yksityisteistä aina valtateihin asti sekä radat ja lentoyhteydet maakuntiin. Perussuomalainen eduskuntaryhmä arvioi myöhemmin suurten, jopa 10-15 miljardin euron kokonaishintaisten ratahankkeiden tarpeellisuutta ja järkevyyttä.

– Satamat ja ulkomaan yhteydet ovat välttämättömiä. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistämisessä olemme realisteja. Myös tietoliikenne ja digitalisaatio tarvitsevat panostuksia.

– Liikennejärjestelmän on palveltava niin Pihtiputaan mummoa, lakritsin tekijää Kouvolassa kuin Kemin tulevaa valtavaa biotuotetehdasta. Koko Suomi on pidettävä asumiskelpoisena. Korostamme myös liikenneturvallisuuden näkökulmaa suunnittelussa. Liikenne vaatii yhä liikaa uhreja ja vammautumisia. Haluamme panostaa turvallisuuteen, Laakso painottaa.