Pandemian hiipuminen ja talouden elpyminen lisäävät polttoaineiden kulutusta ja nostavat siten raakaöljyn hintaa. Polttoaineiden pumppuhinnat nousevat myös punavihreän hallituksen ilmastopäätöksillä.

Maanantaina, jolloin bensan hinta oli laskenut viikonlopusta, ysivitonen maksoi polttoaine.net -palvelun mukaan Inarissa 1,870 € litralta ja Helsingin Oulunkylässäkin 1,709 € per litra. Diesel maksoi kalleimmillaan 1,750 €/litra.

Veroja bensiinin hinnassa on 75 prosenttia ja dieselin hinnassa 55 prosenttia. Polttoaineveroa nostettiin viimeksi elokuussa. Parafiinisen dieselin veroetu poistuu kolmen vuoden aikana.

Hinnat nousussa jo vuoden ajan

Polttoaineiden hinnat ovat nousseet vuoden ajan siksi, että vielä viime toukokuussa raakaöljyn brent-laadun hinta ryömi 14 dollarissa tynnyriltä. Halvin näkemäni dieselin hinta löytyi tuolloin Porvoosta: 106,9 €/litra.

Tänään brent-raakaöljyn hinta huitelee 60 eurossa tynnyriltä. Raakaöljyn hintakäyrä on laskenut hieman viimeisen parin viikon aikana, mutta noussee taas Yhdysvaltain ennustettujen huimien talouden kasvulukujen myötä.

Hintaa voi todella nopeasti nostaa myös joku maailman lukuisista potentiaalisista kriiseistä, varsinkin jos tilanne äityy sotilaalliseksi yhteenotoksi. Ukrainassa tämä on mahdollista jo 21.4.

Hallitus päättää fossiilittoman liikenteen tiekartasta

Suomessa myydään maailman viidenneksi kalleinta bensaa ja kuudenneksi kalleinta dieseliä. Globalpetrolprices.com -sivuston mukaan Suomea kalliimpaa polttoainetta löytyy muun muassa Hong Kongista, Norjasta ja Keski-Afrikan tasavallasta.

Perussuomalaisten nuorten Bensakapina-kansalaisaloite onkin ymmärrettävistä syistä saanut tähän mennessä jo lähes 95 000 kannatusilmoitusta.

Fossiilittoman liikenteen tiekartasta saatiin 349 lausuntoa määräaikaan mennessä maaliskuun lopulla. Kyseessä on siis suunnitelma kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Polttoaineiden tulevaisuuden hintaan Suomessa saataneen pian lisävalaistusta, sillä valtioneuvosto tehnee tiekartasta periaatepäätöksen vielä tämän kevään eli lähiviikkojen aikana.

Kompensointia ja oikeudenmukaisuutta?

Tiekartan lausunnoissa korostettiin sitä, että yhtäältä liikenteen kasvavat kulut on kompensoitava yrityksille ja toisaalta yksilötasolla on pidettävä huolta alueellisesta oikeudenmukaisuudesta. Periaatepäätös on kiintoisaa kuultavaa, sillä tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja poistaa ne kokonaan vuoteen 2045 mennessä. Lienee selvää, että varsinaiset toimet jäävät syksyn budjettiriiheen.

Ehkä kuulemme kuitenkin jotakin vaikkapa jakeluvelvoitteesta, joka määrittää, kuinka suuri osa polttoaineesta täytyy olla peräisin uusiutuvista lähteistä. Jakeluvelvoitteen roimaa kasvattamista perusteltiin vielä alkuvuonna Nesteen jalostamalaajennuksen saamiselle Porvooseen. No, jalostamo meni Rotterdamiin. Ehkä jakeluvelvoitekin laimenee kyseisen ratkaisun myötä?

SUOMEN UUTISET