Toisinaan poliitikot haluavat itselleen muistomerkin ja oman siltarummun vaalipiiriinsä. Läheinen tienpätkä tai jotain suurempaa rakennetaan ja korjataan sopivasti, joku lähipiiriläinen palkataan avustajaksi ja kokouksissa rampataan kokouspalkkiot silmissä kiiluen.
Toki tällaista siis tapahtuu, mutta on myös toisenlaista työmoraalia, ministeri Lulu Ranne kirjoittaa kolumnissaan.
– Liikenne- ja viestintäministerinä minulla on yksi suuri siltarumpu, Suomen tiestö. Ei mikään yksittäinen tie tai alue, vaan koko Suomen nykyinen tiestö, jota pitää korjata ja hoitaa turvallisemmaksi. Suomi on täynnä teitä, jotka vievät töihin, opiskelemaan, hoitoon, satamiin, tehtaisiin, metsiin, maaseudulle, lomalle ja kotiin. Teitä, joiden on kyettävä kantamaan maavoimien kalustoa sekä teollisuuden ja maa– ja metsätalouden muhkeita kuljetuksia. Suomessa yli 90% tonneista ja tyypeistä liikkuu kumipyörillä ja näin tulee olemaan myös tulevaisuudessa.
– Tiestömme kunto on heikentynyt jo noin 15 vuoden ajan, mutta edelliset hallitukset eivät teistä piitanneet, vaan kehottivat jopa lopettamaan autoilua ilmastosyistä. Me sen sijaan kannustamme autoilemaan turvallisesti ja satsaamme teihin ennätyksellisesti. Autot ovat arjen ratkaisu, eivät ongelma! Tiehankkeet vievät kohti parempia aikoja ja työllistävät nimenomaan suomalaisia. Päätöksiä tierahoituksesta on tehty pian 2000 miljoonalla eurolla, mikä on yli kaksi ja puoli kertaan enemmän kuin edellinen hallitus satsasi teihin koko kaudellaan.
EU:ssa kotiin päin vetäminen on suotavaa
Sen sijaan EU:ssa kotiinpäin vetäminen on täysin suotavaa, ministeri Ranne huomauttaa.
– Myös EU:ssa on pidettävä oman siltarumpumme puolia, ajamassa Suomen etua. Näin on tämän hallituksen aikana tehtykin. Olemme saaneet lypsettyä EU:sta ennätyksellisesti sotilaallisen liikkuvuuden rahoja, uudelle jäänmurtajallemme Ainolle jopa 42 miljoonaa euroa, sekä muhkeita potteja lukuisiin muihin Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta vahvistaviin hankkeisiin. Raideyhtiöt eivät ole hauissa menestyneet, enkä sitä ihmettele yhtään.
– Suomea ei vahvisteta ja rakenneta kuitenkaan ylhäältä alas vaan nimenomaan alhaalta ylös. Me hallituksessa korjaamme lakeja, vahvistamme turvallisuutta, priorisoimme ja laadimme budjetteja. Kun Suomea sitten rakennetaan ja lakeja noudatetaan, tapahtuu se ruohonjuuritasolla ja vastuu on meillä kaikilla. Liikenneturvallisuuden osalta tämä korostuu, kun koulujen alku lähestyy.
Esimerkkeinä liikenneturvallisuutta parantavista lakiuudistuksista ovat esimerkiksi turvallisuutta parantavat sähköpotkulautojen promille- ja ikäraja.