

PS ARKISTO
Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on äskettäin kiertänyt runsaasti tapaamassa kansaa kunta- ja aluevaalien alla. Ranne sanoo, että kansalaiset haluavat aktiivisesti keskustella Yleisradion asemasta, ja ehdotukset ministerille ovat välillä suorasukaisiakin.
– Nyt kun tuolla kentällä kierretään, niin aika paljon ihmiset kysyy, että miksi et saa heittänyt pellolle Merjaa (Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila), kysytään: Miksi sä et uudista sitä? Miksi ei avata toimintaa? Etkö sä voi leikata enempää?
Ranne esittää, että jos hänellä olisi mahdollisuus yksin päättää asiasta, vähintäänkin Ylen läpinäkyvyyttä lisättäisiin reilusti.
– Jos yksin voisin päättää, niin julkisuuslain mukaisesti ihan kaikki pitäisi avata sieltä. Siellä toki voi olla jotain pientä, jota ei voi ihan turvallisuus- tai kilpailutuksellisista syistä avata. Mutta tavan ihmiselle Yle edelleen on sellainen iso, kuudensadan miljoonan möhkäle, ja kansan keskuudesta toivotaan, että tuottavuutta tulisi lisää.
Onko nykyinen Ylen hallintomalli enää tätä päivää?
Hallitus antoikin äskettäin eduskunnalle Yleisradiolain muuttamista koskevan esityksen.
Hallitus esittää, että lakiin lisättäisiin parlamentaarisen Yle-työryhmän linjaamat muutokset koskien Ylen toiminnan ja talouden avoimuutta ja sen valvontaa, varautumiseen liittyvää tehtävää sekä hallintoneuvoston jäsenmäärää.
Lain muutos lisäisi Yleisradion velvollisuuksia julkaista toimintaansa ja talouteensa liittyviä tietoja yleisölle. Jatkossa hallintoneuvosto valvoisi avoimuusvelvoitteen täyttymistä.
Liikenne- ja viestintäministerin henkilökohtainen mahdollisuus puuttua Ylen asioihin on vähäinen. Ranne kuvaa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärillä on.
– Tämä koko byrokraattinen pömpeli on kummallinen. Ministeri ei voi tehdä oikeasti mitään. Hallintoneuvosto on siellä, parlamentaarinen työryhmä – jossa kaikkien hallituspuolueiden pitää tulla yhteisymmärrykseen – on tuolla. Ja sitten on eduskunta. Onko tämä nykypäivää vai voisiko se olla jollain toisella tavalla? Ranne kysyy.
Ylen johto valvoo omaa toimintaansa
Ministeri Ranteen vieras Jussi Tuulensuu huomauttaa, että nykyisellään Yleisradiota ei valvo kukaan.
– Täytyy muistaa, että Yleisradio näyttäytyy jonkinlaisena valtion virastona. Yleinen väärinkäsitys on, että se on virasto. Mutta sehän ei ole virasto. Se on osakeyhtiö, siinä kuin mikä tahansa muu.
– Mutta tässä on se erikoispiirre, että tässä tapauksessa pääomistaja, ja vieläpä itse asiassa lähes yksinomainen omistaja 2 prosentin kymmenystä lukuun ottamatta, niin he eivät käytä valtaansa yhtiökokouksessa, vaan yhtiön johto käytännössä johtaa itse itseään. Se on tämä taustalla oleva perimmäinen syy.
Paluu perusasioihin paikallaan
Parlamentaarisen työryhmän päätöksin Yleisradiolta leikataan tällä vaalikaudella.
Ylen indeksikorotukset leikataan vuosilta 2025–2027 ja arvonlisäveroa korotetaan 10 prosentista 14 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 200 miljoonan euron rahoituksen vähennystä Ylelle tulevan neljän vuoden aikana.
Ranteen mukaan Ylen tulee tehdä paluu perusasioihin, mikä tarkoittaa ylimääräisistä rönsyistä luopumista.
– Nyt palataan taas siihen Ylen ydintehtävään. Sitä pitäisi rajata, Ylen pitäisi löytää itsensä uudestaan ja sitten oikeastaan täydentää muuta mediakenttää.
Ranne pohdiskelee myös Yleisradion johdon vaihtamista.
– No, ensimmäisenä tietenkin lähtisin leikkurilla eteenpäin. Pistäisin koko johdon vaihtoon joka puolella. Ja kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tulosvastuu Jussi Tuulensuu johtoporras parlamentaarinen työryhmä läpinäkyvyys Mikko Alkio Yleisradio veronmaksajat Ylen hallintoneuvosto Merja Ylä-Anttila Lulu Ranne leikkaukset Julkisuuslaki eduskunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttilalle tiukka kysymys kansalaisaloitteen kuulemistilaisuudessa: Onko Yleisradio tietoisesti hakenut säästöjä suosituimmista ja näkyvimmistä toiminnoistaan?
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Kansanedustaja Joakim Vigelius kysyy: Onko tosiaan välttämätöntä kaataa Yleisradion kautta suomalaisten veronmaksajien rahaa noitapiirille tai tanskalaisille strippareille?
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.

Yli 50 000 suomalaista haluaa kansalaisaloitteella kuria Yleisradiolle – ”Ylen rahoitus ei voi olla kiveen hakattu”
Hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen perustamassa kansalaisaloitteessa vaaditaan Yleisradiota osallistumaan tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin sekä Ylen tehtävien merkittävää kaventamista. Aloite on saanut kansalta hyvän vastaanoton, sillä aloite keräsi vaadittavat 50000 allekirjoitusta alle kuukaudessa.

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan
Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto sekä Journalistiliitto ovat kesän aikana profiloituneet Yleisradion rahoitukseen kaavailtujen leikkauksien vastustajina. Molemmat organisaatiot esiintyvät kuitenkin samalla oman asiansa puolustajina, sillä ne ovat Yleisradion osakkeenomistajia. Molemmilla on vahvat kytkökset SDP:hen.

Hämeen Sanomat kirjoittaa Yleisradiosta: ”Valtionmediaa tarvitaan – muttei tällaista jättipullukkaa”

PS-kansanedustajat vaativat Yleltä selvitystä kohutuista monimuotoisuuskoulutuksista ja rahankäytöstä
Viikon suosituimmat

Työpaikkalähteet: Tytti Tuppurainen huutaa ja nöyryyttää – eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho: ”Tilanne on karmea”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen syyttää Tuppuraista huomion ohjaamisesta pois SDP:n kiusaamiskulttuurista – myös Lindtman saa täystyrmäyksen johtajuuden puutteestaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Sebastian Tynkkynen: X-tilini jäädytettiin Irania koskeneen julkaisun jälkeen
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.














