Ympäristöministeriön johdolla tehdyssä tuoreessa arvioinnissa tarkasteltiin ilmastolain tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmista.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne katsoo, että ilmastolaki on susi ja niin on sen arviointikin.
Ranne huomauttaa, että Marinin ja Saarikon punavihreä hallitus survoi aikanaan Suomeen Euroopan kireimmän hiilineutraaliustavoitteen 2035 ja kuittasi EU:n ilmastopolitiikan tieliikenteen päästökauppoineen päivineen. Se myös ajoi alas Suomen huoltovarmuudelle kriittisen turvetuotannon myöntämällä tukia turvatuottajille omien turvenostokoneidensa romuttamisesta.
Toimista paistoi läpi suomalaisten edun ajamisen sijaan fanaattinen vihreä ideologia, jonka seuraukset ovat kauaskantoiset.
Suomessa on toistaiseksi voimassa Marinin-Saarikon hallituksen synnyttämä, Ilmastopaneelin suositusten mukainen ilmastolaki. Suositukset perustuivat tutkimustuloksiin, joiden virhemarginaali on kuitenkin merkittävä.
Muut puolueet kuittasi, perussuomalaiset ei
Nykyisen Orpon–Purran hallituksen ympäristöministerin seurantavastuussa oleva liikenne- ja viestintäministeri Ranne kommentoi ilmastolain perusteita seuraavasti:
– Tutkimustulosten virhemarginaali on niin järkyttävä, että voi suoraan sanoa, että Suomen Ilmastolaki ei perustu pätevään, tieteelliseen tutkimukseen vaan silkkaan vihreään ideologiaan. Kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset kuittasivat tämän todella heikoin perustein pakotetun lain, ja tämän seurauksista joudumme nyt selvittämään, sanoo Ranne.
Ilmastolain lakisääteinen arviointi julkaistiin tiistaina, 7.huhtikuuta 2026, ja tämä arviointi noudattaa Ilmastopaneelin suositusten tasoa. Siinä mm. todetaan vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen ylläpitävän Suomen houkuttelevuutta puhtaiden investointien kohteena ja vahvistavan Suomen kilpailukykyä.
Raportti korostaa, että 2035-tavoitteen saavuttaminen vaatisi merkittäviä lisätoimia ”kaikilta sektoreilta”, mukaan lukien maankäyttösektorilta.
Arviointi on keskeneräinen
Joulukuussa 2025 valtioneuvoston hyväksymään Energia- ja Ilmastostrategiaan kirjattiin, että Ilmastolain arvioinnin jälkeen tehdään tarvittavat toimenpiteet ja että tavoitteita voidaan tarkistaa.
Ministeri Ranne painottaa kuitenkin, että arvioinnista puuttuu muun muassa uusin tieteellinen tieto, ja useampi merkittävä päästöihin ja hiilinieluihin liittyvä tutkimus valmistuu vasta loppuvuodesta 2026.
– Tällaisen puutteellisen arvioinnin perusteella ei voi tehdä päätöksiä. Arviointi on pahasti keskeneräinen ja kattava tutkimustieto puuttuu. On myös täysin selvää, että ainakaan nykyisillä laskentatavoilla Suomi ei saavuta vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta. Tämä vaatisi poskettomia toimia läpi sektorien, mitkä aiheuttaisivat paitsi kustannuksia valtiontalouteen, niin rankaisisivat myös lukuisia suomalaisia yrittäjiä ja työntekijöitä etenkin maa- ja metsätaloussektorilla.
EU:n ilmastopolitiikka myllerryksessä
Nykyhallituksen hallitusohjelmassa on kirjattu, että hakkuita ei rajoiteta. Ilman perussuomalaisia ei tätä kirjausta olisi tehty.
Merkittävää painetta ilmastopolitiikalle tulee kuitenkin EU-sääntelystä. Siihen vaikuttaminen ylätasolla on Suomelle haastavaa, mutta sääntelyn tulkintaan ja toimeenpanoon voidaan vaikuttaa kansallisella tasolla.
Ranne painottaa, että sääntely tulee pitää mahdollisimman sallivalla tasolla.
– EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka on myllerryksessä. Suomen ei missään nimessä kannata pitää kiinni nykyisestä ylikireästä ilmastopolitiikastaan ja maksattaa sitä kansalaisillaan ja yrityksillään, kun muualla EU:ssa suunta on jo muutoksessa. Meidän onkin varmistettava, että omat päätöksemme eivät kasvata arjen kustannuksia ja kurita kilpailukykyämme vaan vahvistavat maatamme. Näinhän nykyinen hallitus on myös ohjelmassaan sopinut ja siitä suunnasta on pidettävä kiinni.
Ilmastopolitiikan tuettava Suomen taloutta
Esimerkiksi taannoin julkaistun NASA:n satelliittitutkimuksen mukaan Suomi olisikin hiilinegatiivinen 50 miljoonan tonnin hiilinielulla. Kyseistä mittauksiin perustuvaa – kylmän objektiivista – havaintoa ei arvioinnissa mainittu.
On myös tutkittu, että EU:n ilmastotavoitteiden ja maankäyttösektorin sääntelyn mukaiset hakkuiden vähentämiset lähinnä vain siirtäisivät hakkuut Euroopan.
Ranne painottaa, että ilmastopolitiikan tulee tukea Suomen taloutta ja toteaa, että Suomen vahvuudet metsätaloudessa tulee hyödyntää, eikä luovuttaa pois ideologian nimissä.
– Suomi kiittäisi, kun luopuisimme ylikireistä ilmastotavoitteista ja siirtyisimme vähäpäästöisempiin ratkaisuihin maltillisesti ja markkinaehtoisesti. Taloutta olisi myös mahdollista vahvistaa miljarditasolla, kun hyödyntäisimme metsiämme nykyistä enemmän ja vähentäisimme ulkomaisen puun tuomista Suomeen. Tukki kaatuu aina jossain – ja Suomessa se kaatuu kestävästi!
