PS ARKISTO
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen painottavat, että kotoutumisessa pelkkä raha ei ratkaise lopputulosta, vaan tulijan oma asenne. Suomeen saapuville on asetettava myös vastuita.
Valtiovarainministeri Riikka Purran ja sisäministeri Mari Rantasen tänään Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoitus on vastapuheenvuoro äskettäiseen Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen, jossa annetaan ymmärtää, että on ristiriitaista vähentää kunnille maksettavaa kotoutumistukea ja samaan aikaan vaatia, että burkat ja niqabit kielletään julkisilla paikoilla.
HS-kirjoituksen päätelmä on, että kotouttaminen – ja siihen vuosittain laitettavat sadat miljoonat – auttavat maahanmuuttajia oppimaan tapojamme ja oikeuskäsityksiämme.
– Ajatus on kaunis, mutta ovatko erityisesti humanitäärisin tai perheperustein kehitysmaista Suomeen muuttaneet todella kotoutuneet toimivaksi osaksi yhteiskuntaa, vaikka kotouttamistyöhön on satsattu lukemattomia miljardeja euroja viimeisen 35 vuoden aikana, ministerit kysyvät.
Jos maahanmuuttajien kotoutuminen olisi rahasta ja mitä moninaisimmista kursseista kiinni, niin he olisivat takuulla jo kotoutuneet, ministerit toteavat.
– Monet työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalitukien nauttimista koskettavat indikaattorit osoittavat, että kotoutuminen on ollut maahanmuuttajilla Suomessa keskimäärin heikkoa.
– Kaikista pidemmän maahanmuuton historian omaavista Länsi-Euroopan maista havaitsemme, että kotoutumisen ongelmat ovat monilla länsimaiden ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajayhteisöillä pysyviä ja ylisukupolvisia ilmiöitä – huolimatta siitä, paljonko veronmaksajien rahaa laitetaan kotouttamiseen. Työ ja kielitaito auttavat kotoutumaan, mutta kummankaan tarjoaminen ei itsessään ole valtion ydintehtävä. Ratkaisevaa on maahanmuuttajan oma halu sopeutua ja olla rakentava osa yhteiskuntaa.
Hallituksen strateginen linjaus on, että maahanmuuttaja on itse vastuussa kotoutumisestaan. Suomeen ei siten voi enää tulla kuin katettuun pöytään nauttimaan maamme kaikista antimista, vaan tulijalle on asettava myös vastuita.
– Jos maahanmuuttajat tarvitsevat raskaita erityistoimia Suomeen asettuessaan, on kysyttävä, tarvitseeko Suomi heitä sittenkään aivan näin paljon. Olemme maana ja kansantaloutena tilassa, jossa menokurin on oltava kova ja se koskee myös maahanmuuton kustannuksia, Purra ja Rantanen kirjoittavat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä ollaan tiukentamassa muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Hakijalta edellytetään myös suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiesityksessä esitetään kotoutumiskorvausten leikkauksia osana taloussäästöjä. Purra muistuttaa kotouttamisesta kertyvän jo nyt valtavat summat veronmaksajan maksettavaksi.
Maahanmuuttopolitiikka vääjäämättä kiristyy koko EU:ssa, muun muassa rikoksista tuomittujen maahanmuuttajien karkotukset ovat vauhdittuneet eri maissa. Suomessa enää lähinnä maahanmuutosta hyötyvät vasemmistopuolueet pitävät yllä epärealistisia maahanmuuttounelmiaan.
Elinkeinoministeri Wille Rydman muistuttaa, että suomalaisella poliittisella kentällä vain perussuomalaiset ajaa koko Suomen etua. - Siis sitä, että tämä maa on kilpailukykyinen, meillä on reilut pelisäännöt työmarkkinoilla ja että työvoiman kustannuksia ei poljeta alas epäterveellä maahanmuuttopolitiikalla, jossa ulkomaalaiset halpatyöntekijät vähitellen syrjäyttävät suomalaisen työmiehen ja -naisen paikkaa.
Sisäministeri Mari Rantanen varoittaa, mitä seurauksia olisi sillä, jos nykyisen hallituksen jälkeen valtaan palaisi jälleen vihervasemmistolaista politiikkaa toteuttava hallitus. Yleisen löysäilyn ja hyveposeerauksen lisäksi suomalaiselle veronmaksajalle tiedossa olisi kylmää kyytiä. Kaikille kansalaisille edessä olisi heikennyksiä esimerkiksi alenevien palkkojen ja asumisen hinnan nousemisen vuoksi.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.
Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään muutoksia lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten karkottaminen olisi jatkossa mahdollista. Alaikäisen tekijän tapauksessa Huhtasaari edellyttää, että karkotus koskisi myös hänen perhettään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
