Maahanmuuttoministeri Johan Forssellin mukaan Ruotsissa on 180 aluetta, joita leimaa syrjäytyminen ja rinnakkaisyhteiskunnat. Lapset saavat harvoin nähdä vanhempiensa suuntaavaan aamulla töihin.
– Velvollisuutemme on estää ulkopuolisuuden siirtyminen seuraavalle sukupolvelle, Forssell painottaa Svenska Dagbladetissa.
– On traagista kuulla jopa 10-vuotiaiden lasten sanovan, että elämä on jo mennyt ohitse. Meidän tehtävämme on murtaa näköalattomuuden kierre ja antaa taas toivoa.
Perinteiset keinot eivät riitä
Forssellin johtama työryhmä on vuoden ajan valmistellut moderaattien uutta kotoutuspolitiikkaa, joka tuodaan puolueen työvaliokunnan käsittelyyn lokakuussa. Yksi keskeisimmistä ehdotuksista on juuri integraatiovyöhykkeet, joita on käytössä useissa EU-maissa.
– Olemme perinteisesti suosineet yleisiä ratkaisuja, mutta joskus ne eivät vaan aivan riitä. Kun ongelmat ovat vakavia ja paikallisia, tarvitaan uusia keinoja.
Forssell näkee, että ongelma-alueilla voitaisiin esimerkiksi alentaa tuloveroa tai työnantajamaksuja, jotta vieroksutuille alueille syntyisi enemmän työpaikkoja. Myös koulutukseen kaavaillaan erityisratkaisuja, jopa kuusipäiväinen kouluviikko on mahdollinen.
Oma lehmä ojassa
Demarit läväyttivät keväällä pöydälle aloitteen, jossa maahanmuuttajat ohjattaisiin asumaan kantaruotsalaisten viimeisille linnakkeille eli vauraammille alueille, joissa on vähemmän vuokra-asuntoja. Väestöä pyritään siten sekoittamaan.
Maahanmuuttajat äänestävät Ruotsissa perinteisesti sankoin joukoin vasemmistopuolueita ja Forssellin aloitteessa on nähty halu löytää samoille vaaliapajille eli houkuttelemaan vieraskielisiä äänestäjiä.
– Hyvin usein he jakavat meidän maltilliset arvomme. He ovat hyvin usein ahkeria, kovasti töitä tekeviä ihmisiä, jotka haluavat olla osa ruotsalaista yhteiskuntaa, mutta jotka aivan liian usein päätyvät eri syistä ulkopuolelle.
– Tämä on suuri harppaus eteenpäin ja mahtava mahdollisuus moderaateille.