

Comfreak, Pixabay
”Murrerasismi” rikoslakiin – Ranska kieltää puhetapaan perustuvan syrjinnän, maksimirangaistus jopa kolme vuotta linnaa
Ranskan kansalliskokous on hyväksynyt lain, joka kieltää kielellisen syrjinnän eli ”glottofobian”. Henkilön syrjiminen aksentin tai murteen perusteella rinnastetaan jatkossa rasismiin, seksismiin tai muuhun kiellettyyn syrjintään.
Lakialoite glottofobian kieltämisestä hyväksyttiin äänin 98-3. Asiasta käytiin vilkas eduskuntakeskustelu, jossa kuultiin monia ranskan kielen aksentteja ja murteita Polynesiasta Algeriaan. Osa kansanedustajista uskaltautui myös vastustamaan lakialoitetta.
– Minä en pyydä säälipisteitä tai erityissuojelua. Minä olen mitä olen, sanoi Ranskan lounaiskolkan baskialuetta edustava Jean Lassalle omalla murteellaan.
Oikeusministeri Éric Dupond-Moretti oli kuitenkin äärimmäisen vakuuttunut uuden lain tarpeellisuudesta, kertoo Guardian-lehti.
Lakialoitteen takana oli Emmanuel Macronin En Marche -puoluetta edustava Christophe Euzet. Vastaavanlaista glottofobialakia on aiemmin vaatinut saman puolueen togolaistaustainen kansanedustaja Laetitia Avia, jolta Ranskan uudehko nettisensuurilaki Lex Avia on saanut nimensä.
Jopa kolme vuotta vankeutta murresyrjinnästä
Maksimirangaistus puhetapaan perustuvasta syrjinnästä on kolme vuotta vankeutta ja enintään 45 000 euron sakkoa, kertoo Ranskan julkishallinnon tiedotussivusto. Uusi syrjintäkriteeri on tarkoitus sisällyttää sekä rikoslakiin että työlainsäädäntöön.
Syrjintäkriteeriä sovellettaisiin esimerkiksi tapauksissa, joissa joku kokee tulleensa syrjityksi työhönotossa tai ylennyksissä murteensa vuoksi. Kiellettyä on myös puhetapaan perustuva syrjiminen tavaroiden tai palvelujen myynnissä.
Äärivasemmistolainen pilkkasi toimittajan aksenttia
Yleensä kaikenlaisesta syrjinnästä syytetään äärioikeistoa, mutta tällä kertaa murrerasismin takana on äärivasemmisto. Yksi glottofobian vastaisen lakialoitteen taustalla olevista tapauksista on se, kun vasemmiston presidenttiehdokkaanakin viime vaaleissa toiminut kansanedustaja Jean-Luc Melenchon pilkkasi kameroiden edessä toimittajaa, joka esitti hänelle kysymyksen vahvalla eteläisen Ranskan aksentilla.
– Voisiko joku kysyä minulta kysymyksen ranskaksi? Ja vähän ymmärrettävämmin, Melenchon sanoi.
Aiheesta on Suomessa aiemmin uutisoinut ainakin Iltalehti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Éric Dupond-Moretti murteet Christophe Euzet En Marche -puolue Jean Lassalle kielellinen syrjintä murrerasismi glottofobia Laetitia Avia Syrjintä Jean-Luc Mélenchon Emmanuel Macron Rasismi Ranska
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Marine Le Pen vapautettiin vihapuhesyytteestä – postasi kuvia Isis-terroristien uhreista
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.