

Comfreak, Pixabay
”Murrerasismi” rikoslakiin – Ranska kieltää puhetapaan perustuvan syrjinnän, maksimirangaistus jopa kolme vuotta linnaa
Ranskan kansalliskokous on hyväksynyt lain, joka kieltää kielellisen syrjinnän eli ”glottofobian”. Henkilön syrjiminen aksentin tai murteen perusteella rinnastetaan jatkossa rasismiin, seksismiin tai muuhun kiellettyyn syrjintään.
Lakialoite glottofobian kieltämisestä hyväksyttiin äänin 98-3. Asiasta käytiin vilkas eduskuntakeskustelu, jossa kuultiin monia ranskan kielen aksentteja ja murteita Polynesiasta Algeriaan. Osa kansanedustajista uskaltautui myös vastustamaan lakialoitetta.
– Minä en pyydä säälipisteitä tai erityissuojelua. Minä olen mitä olen, sanoi Ranskan lounaiskolkan baskialuetta edustava Jean Lassalle omalla murteellaan.
Oikeusministeri Éric Dupond-Moretti oli kuitenkin äärimmäisen vakuuttunut uuden lain tarpeellisuudesta, kertoo Guardian-lehti.
Lakialoitteen takana oli Emmanuel Macronin En Marche -puoluetta edustava Christophe Euzet. Vastaavanlaista glottofobialakia on aiemmin vaatinut saman puolueen togolaistaustainen kansanedustaja Laetitia Avia, jolta Ranskan uudehko nettisensuurilaki Lex Avia on saanut nimensä.
Jopa kolme vuotta vankeutta murresyrjinnästä
Maksimirangaistus puhetapaan perustuvasta syrjinnästä on kolme vuotta vankeutta ja enintään 45 000 euron sakkoa, kertoo Ranskan julkishallinnon tiedotussivusto. Uusi syrjintäkriteeri on tarkoitus sisällyttää sekä rikoslakiin että työlainsäädäntöön.
Syrjintäkriteeriä sovellettaisiin esimerkiksi tapauksissa, joissa joku kokee tulleensa syrjityksi työhönotossa tai ylennyksissä murteensa vuoksi. Kiellettyä on myös puhetapaan perustuva syrjiminen tavaroiden tai palvelujen myynnissä.
Äärivasemmistolainen pilkkasi toimittajan aksenttia
Yleensä kaikenlaisesta syrjinnästä syytetään äärioikeistoa, mutta tällä kertaa murrerasismin takana on äärivasemmisto. Yksi glottofobian vastaisen lakialoitteen taustalla olevista tapauksista on se, kun vasemmiston presidenttiehdokkaanakin viime vaaleissa toiminut kansanedustaja Jean-Luc Melenchon pilkkasi kameroiden edessä toimittajaa, joka esitti hänelle kysymyksen vahvalla eteläisen Ranskan aksentilla.
– Voisiko joku kysyä minulta kysymyksen ranskaksi? Ja vähän ymmärrettävämmin, Melenchon sanoi.
Aiheesta on Suomessa aiemmin uutisoinut ainakin Iltalehti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Éric Dupond-Moretti murteet Christophe Euzet En Marche -puolue Jean Lassalle kielellinen syrjintä murrerasismi glottofobia Laetitia Avia Syrjintä Jean-Luc Mélenchon Emmanuel Macron Rasismi Ranska
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Marine Le Pen vapautettiin vihapuhesyytteestä – postasi kuvia Isis-terroristien uhreista
Viikon suosituimmat

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.

PS-tunnelmia Linnan juhlista
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta
Valtiovarainministeri Riikka Purraa häiriköimään pyrkinyt A-ryhmä on äskettäin poistettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiristä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että A-ryhmä menettää virallisen statuksensa ylioppilaskunnan hyväksymänä opiskelijajärjestönä. Samalla poistuvat järjestöasemaan liittyvät edut sekä velvoitteet.
















