Näin paljon maksamme EU:lle – Miksi Suomi ei hae alennusta jäsenmaksuihin?

Suomi tunnetusti kuuluu EU:n nettomaksajien jouk­koon. Tänä vuonna Suomen jäsenmaksuosuus nousee huimasti; vähän yli kuudes­tasadasta miljoonasta noin 1 153 miljoonaan euroon.

Laskelmien mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kansan­tuotteeseen suhteutettuna Suomi tulee nousemaan ku­luvana ja seuraavana vuonna ainakin kolmen suurimman nettomaksajan joukkoon, kenties jopa EU:n suurim­maksi nettomaksajaksi.

”Suomi tukee huo­mattavilla summilla muiden maiden maataloustuottajia, jotka ovat kotimaisten maata­loustuottajien kovimpia kil­pailijoita.”

– Tämä johtuu oikeastaan siitä, ettei Suomi ole hakenut huojennuksia jäsenmaksui­hinsa monen muun EU:n net­tomaksajan tavoin, ja jos nii­tä ei haeta, ei niitä myöskään myönnetä, perussuomalais­ten kansanedustaja Ville Vä­hämäki huomauttaa.

Myös tullimaksujen tilitykset huomioitava

Vuonna 2013 EU:n suu­rimpia nettomaksajia olivat Ruotsi, Tanska, Saksa, Iso- Britannia ja Hollanti. Suo­mi oli sijalla yhdeksän. Tänä vuonna jäsenmaksu nousee lähes kaksinkertaiseksi joh­tuen lähinnä tiettyjen tuki­kausijaksojen päättymises­tä. Osa jäsenmaksuhinnasta kompensoituu vuonna 2015, mutta siitä huolimatta muo­dostuu Suomen nettomaksu­osuudeksi vielä ensi vuonna­kin noin 950 miljoonaa euroa.

– Ei voida siis puhua, että korotus on vain tilapäinen, kun kahtena vuonna peräk­käin Suomen maksuosuus on jo noin paljon, Vähä­mäki arvelee.

EU-jäsenmak­sun suuruutta arvioitaessa pi­tää ottaa huo­mioon myös tullimaksujen tilitykset, jot­ka eivät näy bud­jetissa. Suomi tilit­tää kantamistaan tulleista kolme neljäsosaa EU:lle ja pi­tää itse kantopalkkiona loput. Vuonna 2013 Suomi keräsi tullimaksuja 166 miljoonaa, josta EU:lle tilitettiin 124,5 miljoonaa ja Suomi sai pitää 41,5 miljoonaa.

– Toisin sanoen noin 125 miljoonaa pitää myös huomi­oida EU-jäsenmaksuun kuu­luvana kuluna. Näin arvioi­den Suomen jäsenmaksun hinnaksi tänä vuonna muo­dostuisi noin 1 277 miljoonaa euroa, Vähämäki laskee.

Suomi maksanut 2,5 miljardia muiden huojennuksia

Kun monet muut maat saa­vat maksuhelpotuksia, Suo­men maksuosuus vastaavasti kasvaa. Suomi maksaa pel­kästään Ison-Britannian jä­senmaksuhelpotuksia 136 miljoonaa euroa tänä vuonna.

Valtiovarainministeriöstä toimitetuista tiedoista käyvät ilmi Suomen rahoitusosuudet eri maille myön­nettyihin mak­sualennuksiin vuosina 1995- 2014 eriteltyinä. Ison-Britannian (Yhdistyneen ku­ningaskunnan) maksu­alennuksesta Suomen osuus on ollut tähän mennessä 1 549 miljoonaa euroa, Ison- Britannian maksualennuk­seen myönnetyn 75 prosentin alennuksen (Saksa, Hollan­ti, Ruotsi, Itävalta) rahoitta­misesta 578 miljoonaa, ALV-maksun alennuksesta (Saksa, Hollanti, Ruotsi, Itävalta) 312 miljoonaa ja BKTL-maksun alennuksesta (Hollanti, Ruot­si) 63 miljoonaa euroa.

– Arvion mukaan vuosi­na 1995-2014 Suomi on mak­sanut muiden maiden mak­sualennuksia yhteensä noin 2 502 miljoonaa euroa. Luvut ovat käyvin hinnoin. Vuonna 2014 ei makseta muita kuin Yhdistyneen kuningaskun­nan maksualennusta johtuen siitä, että uusi omien varojen päätös ei ole vielä voimas­sa. Muiden maksualennusten odotetaan tulevan takautu­vasti maksuun vuonna 2016, kertoo neuvotteleva virka­mies Armi Liinamaa valtio­varainministeriöstä.

Kuvio tuntuu oudolta

Vähämäki pitää koko EU-kuviossa kaikkein oudoimpa­na sitä, että Suomi tukee huo­mattavilla summilla muiden maiden maataloustuottajia, jotka ovat kotimaisten maata­loustuottajien kovimpia kil­pailijoita.

– Saadaanhan sillä jäsen­maksulla muutakin, mutta tämä kuvio tuntuu oudolta. EU:sta myönnetään maata­loustukia, maaseudun ke­hittämistukia, tukia työl­lisyyden, kilpailukyvyn ja hallintoyhteistyön kehittämi­seksi, mutta niiden vaikutta­vuutta on paha mennä arvi­oimaan. En muutenkaan näe kovin mielekkäänä toiminta­na, että maksetaan EU:hun huomattavia summia, joi­ta sitten anotaan takaisin hy­vin monimutkaisella tavalla. Ehkä jotkut EU:n tieliiken­nehankkeet ovat olleet hyviä, muiden muassa TEN-T-hanke, Vähämäki kertoo.

Suomelle siis ei ole myön­netty jäsenmaksuhelpotuk­sia eikä niitä myöskään ole haettu. Syytä siihen, miksi ei ole haettu, on vaikea arvail­la. Poliitikot usein perustele­vat sitä muiden tukien säilyt­tämisellä.

– Monesti vedotaan siihen, että vaikka joku maatalous­tuki saatiin säilytettyä, kun ei haettu helpotuksia. Vaikea on kuitenkin sanoa, mistä tässä oikeasti on kysymys. Nyt oli­si aika lähteä ensimmäiseksi neuvottelemaan jäsenyyseh­toja uusiksi ja ennen kaikkea hakemaan huojennusta Suo­men jäsenmaksuihin, Vähä­mäki toteaa. ­

MIKA MÄNNISTÖ

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä.

Perussuomalaiset: EU:n budjettia on leikattava Suuren valiokunnan perussuomalaiset jäsenet esittivät, ettei Suomi hyväksy EU:n ensi vuoden talousarviota, koska määrärahojen kasvua ei edelleenkään ole saatu kuriin.- Päinvastoin, budjetti paisuu entisestään. Tämä takaa sen, että Suomen EU-jäsenmaksuosuus kasvaa tulevaisuudessakin, Juho Eerola, Pietari Jääskeläinen, Anne Louhelainen ja Vesa-Matti Saarakkala varoittavat. Valitettavasti perussuomalaisten perusteltu ehdotus kaatui valiokunnassa äänin 18-4. Tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomen maksuosuus saattaa kuluvana vuonna nousta yli miljardiin euroon. – Tämä on kohtuutonta tilanteessa, jossa kotimaassa joudutaan jatkuvasti etsimään uusia leikkauskohteita ja tekemään kansalaisia rasittavia veronkorotuksia. Suomen talous on kuilun partaalla, eikä se siksi kaipaa yhtäkään lisärasitusta EU:n suunnalta, perussuomalaiset sanovat. Perussuomalaisten mielestä Suomen tulee ajaa painokkaasti EU:n budjetin pienentämistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hallinnollisten kulujen leikkaamiseen ja byrokraattiarmeijan pienentämiseen. – Myöskään suomalaisten veronmaksajien rahojen kierrättäminen Brysselin kautta ei ole maamme etujen mukaista. On järjetöntä lähettää ensin rahaa Brysseliin ja anoa sitä takaisin monimutkaisten ja aikaa vievien prosessien kautta. Etenkin kun myönnetyt tuet ovat tehottomia ja huonosti kohdennettuja. Tutkimusten mukaan EU:lta saatu tukieuro on Suomen talouskasvun kannalta vain 50 sentin arvoinen.