EU:ssa on yksitoista nettomaksajaa ja kuusitoista nettosaajaa. Suomi on yksi Euroopan suurimmista nettomaksajista.
Suomi tunnetusti kuuluu EU:n nettomaksajien joukkoon. Tänä vuonna Suomen jäsenmaksuosuus nousee huimasti; vähän yli kuudestasadasta miljoonasta noin 1 153 miljoonaan euroon.
Laskelmien mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kansantuotteeseen suhteutettuna Suomi tulee nousemaan kuluvana ja seuraavana vuonna ainakin kolmen suurimman nettomaksajan joukkoon, kenties jopa EU:n suurimmaksi nettomaksajaksi.
”Suomi tukee huomattavilla summilla muiden maiden maataloustuottajia, jotka ovat kotimaisten maataloustuottajien kovimpia kilpailijoita.”
– Tämä johtuu oikeastaan siitä, ettei Suomi ole hakenut huojennuksia jäsenmaksuihinsa monen muun EU:n nettomaksajan tavoin, ja jos niitä ei haeta, ei niitä myöskään myönnetä, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki huomauttaa.
Myös tullimaksujen tilitykset huomioitava
Vuonna 2013 EU:n suurimpia nettomaksajia olivat Ruotsi, Tanska, Saksa, Iso- Britannia ja Hollanti. Suomi oli sijalla yhdeksän. Tänä vuonna jäsenmaksu nousee lähes kaksinkertaiseksi johtuen lähinnä tiettyjen tukikausijaksojen päättymisestä. Osa jäsenmaksuhinnasta kompensoituu vuonna 2015, mutta siitä huolimatta muodostuu Suomen nettomaksuosuudeksi vielä ensi vuonnakin noin 950 miljoonaa euroa.
– Ei voida siis puhua, että korotus on vain tilapäinen, kun kahtena vuonna peräkkäin Suomen maksuosuus on jo noin paljon, Vähämäki arvelee.
EU-jäsenmaksun suuruutta arvioitaessa pitää ottaa huomioon myös tullimaksujen tilitykset, jotka eivät näy budjetissa. Suomi tilittää kantamistaan tulleista kolme neljäsosaa EU:lle ja pitää itse kantopalkkiona loput. Vuonna 2013 Suomi keräsi tullimaksuja 166 miljoonaa, josta EU:lle tilitettiin 124,5 miljoonaa ja Suomi sai pitää 41,5 miljoonaa.
– Toisin sanoen noin 125 miljoonaa pitää myös huomioida EU-jäsenmaksuun kuuluvana kuluna. Näin arvioiden Suomen jäsenmaksun hinnaksi tänä vuonna muodostuisi noin 1 277 miljoonaa euroa, Vähämäki laskee.
Suomi maksanut 2,5 miljardia muiden huojennuksia
Kun monet muut maat saavat maksuhelpotuksia, Suomen maksuosuus vastaavasti kasvaa. Suomi maksaa pelkästään Ison-Britannian jäsenmaksuhelpotuksia 136 miljoonaa euroa tänä vuonna.
Valtiovarainministeriöstä toimitetuista tiedoista käyvät ilmi Suomen rahoitusosuudet eri maille myönnettyihin maksualennuksiin vuosina 1995- 2014 eriteltyinä. Ison-Britannian (Yhdistyneen kuningaskunnan) maksualennuksesta Suomen osuus on ollut tähän mennessä 1 549 miljoonaa euroa, Ison- Britannian maksualennukseen myönnetyn 75 prosentin alennuksen (Saksa, Hollanti, Ruotsi, Itävalta) rahoittamisesta 578 miljoonaa, ALV-maksun alennuksesta (Saksa, Hollanti, Ruotsi, Itävalta) 312 miljoonaa ja BKTL-maksun alennuksesta (Hollanti, Ruotsi) 63 miljoonaa euroa.
– Arvion mukaan vuosina 1995-2014 Suomi on maksanut muiden maiden maksualennuksia yhteensä noin 2 502 miljoonaa euroa. Luvut ovat käyvin hinnoin. Vuonna 2014 ei makseta muita kuin Yhdistyneen kuningaskunnan maksualennusta johtuen siitä, että uusi omien varojen päätös ei ole vielä voimassa. Muiden maksualennusten odotetaan tulevan takautuvasti maksuun vuonna 2016, kertoo neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa valtiovarainministeriöstä.
Kuvio tuntuu oudolta
Vähämäki pitää koko EU-kuviossa kaikkein oudoimpana sitä, että Suomi tukee huomattavilla summilla muiden maiden maataloustuottajia, jotka ovat kotimaisten maataloustuottajien kovimpia kilpailijoita.
– Saadaanhan sillä jäsenmaksulla muutakin, mutta tämä kuvio tuntuu oudolta. EU:sta myönnetään maataloustukia, maaseudun kehittämistukia, tukia työllisyyden, kilpailukyvyn ja hallintoyhteistyön kehittämiseksi, mutta niiden vaikuttavuutta on paha mennä arvioimaan. En muutenkaan näe kovin mielekkäänä toimintana, että maksetaan EU:hun huomattavia summia, joita sitten anotaan takaisin hyvin monimutkaisella tavalla. Ehkä jotkut EU:n tieliikennehankkeet ovat olleet hyviä, muiden muassa TEN-T-hanke, Vähämäki kertoo.
Suomelle siis ei ole myönnetty jäsenmaksuhelpotuksia eikä niitä myöskään ole haettu. Syytä siihen, miksi ei ole haettu, on vaikea arvailla. Poliitikot usein perustelevat sitä muiden tukien säilyttämisellä.
– Monesti vedotaan siihen, että vaikka joku maataloustuki saatiin säilytettyä, kun ei haettu helpotuksia. Vaikea on kuitenkin sanoa, mistä tässä oikeasti on kysymys. Nyt olisi aika lähteä ensimmäiseksi neuvottelemaan jäsenyysehtoja uusiksi ja ennen kaikkea hakemaan huojennusta Suomen jäsenmaksuihin, Vähämäki toteaa.
MIKA MÄNNISTÖ
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä.
| Perussuomalaiset: EU:n budjettia on leikattava Suuren valiokunnan perussuomalaiset jäsenet esittivät, ettei Suomi hyväksy EU:n ensi vuoden talousarviota, koska määrärahojen kasvua ei edelleenkään ole saatu kuriin.- Päinvastoin, budjetti paisuu entisestään. Tämä takaa sen, että Suomen EU-jäsenmaksuosuus kasvaa tulevaisuudessakin, Juho Eerola, Pietari Jääskeläinen, Anne Louhelainen ja Vesa-Matti Saarakkala varoittavat. Valitettavasti perussuomalaisten perusteltu ehdotus kaatui valiokunnassa äänin 18-4. Tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomen maksuosuus saattaa kuluvana vuonna nousta yli miljardiin euroon. – Tämä on kohtuutonta tilanteessa, jossa kotimaassa joudutaan jatkuvasti etsimään uusia leikkauskohteita ja tekemään kansalaisia rasittavia veronkorotuksia. Suomen talous on kuilun partaalla, eikä se siksi kaipaa yhtäkään lisärasitusta EU:n suunnalta, perussuomalaiset sanovat. Perussuomalaisten mielestä Suomen tulee ajaa painokkaasti EU:n budjetin pienentämistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hallinnollisten kulujen leikkaamiseen ja byrokraattiarmeijan pienentämiseen. – Myöskään suomalaisten veronmaksajien rahojen kierrättäminen Brysselin kautta ei ole maamme etujen mukaista. On järjetöntä lähettää ensin rahaa Brysseliin ja anoa sitä takaisin monimutkaisten ja aikaa vievien prosessien kautta. Etenkin kun myönnetyt tuet ovat tehottomia ja huonosti kohdennettuja. Tutkimusten mukaan EU:lta saatu tukieuro on Suomen talouskasvun kannalta vain 50 sentin arvoinen. |