Sote-uudistus käynnistyy ja kuntien toiminnoista lähtee yli puolet pois. Kuntien vastuulle jäävät koulutukseen ja kaavoitukseen liittyvät asiat. Kunnat ovat tästä eteenpäin typistettyjä versioita entisestään. Kansanedustaja Minna Reijonen pohtii, miten kunnille mahtaa käydä sote-uudistuksen jälkeisenä aikana.

Suomessa on ollut hiljaiseloa kuntaliitosten suhteen viimeisimpinä vuosina. Kansanedustaja Minna Reijonen arvelee, että kunnissa on ehkä haluttu katsoa, mitä sote toteutuessaan tuo tullessaan.

– Pidän päivänselvänä, että kuntaliitosten määrä Suomessa tulee viiden vuoden sisällä lisääntymään, sanoo Reijonen.

Reijonen uskoo tämän tapahtuvan jo ennen seuraavia kuntavaaleja. Hänen mielestään on oikeastaan surullista, kuinka Suomen perusyksiköt, kunnat, vähenevät entisestään.

– On iso näytön paikka, miten kunnille käy soten alun jälkeisessä ajassa.

Uudistuksen selviytyjät ja häviäjät

Sote-uudistuksen jälkeen tulevat selviytyjäkunnat ja häviäjän rooliin jäävät kunnat. Selviytyjiä ovat ne kunnat, joihin liitytään. Kuntaliitoksissa palvelut aina keskittyvät ainakin osittain, joten liittyvän kunnan rooli on todennäköisemmin olla se kunta, josta keskitetään palveluita pois.

– On myös mahdollista, että jotkut kunnat keksivät erottautua ja siten päästä voittajan rooliin. Eräs vahva keino olisi erottautuminen esimerkiksi rakentamisen suhteen. Olisiko jo aika helpottaa rakentamisen säädöksiä varsikin maaseudulla? Olisiko annettava enemmän valtaa kuntalaisille? Reijonen kysyy.

Nyt Suomessa on isoja eroja rakennussäädöksissä kuntien välillä. Toisissa kunnissa säädökset ovat tiukempia kuin toisissa. Joskus on liian tiukkojen rakennussäädösten takia jopa päädytty rakentamaan eri kuntaan kuin minne alun perin suunniteltiin. Rakentavan kuntalaisen poismuutto on kunnalle iso menetys.

Menestyvään kuntaan on oltava helppo rakentaa

Rakentamistakin halutaan keskittää jopa siksi, ettei kunta joutuisi järjestämään esimerkiksi vesihuoltoa tai koulukyydityksiä. Reijosen mielestä tämä asia voitaisiin miettiä toisin. Rakentamista voitaisiin helpottaa niille, jotka haluavat rakentaa kuntaan.

– Ja jos kuntaan muuttaa perheitä, joissa on koululaisia, niin senhän pitäisi olla hieno asia.

– Tulevaisuudessa sellainen kunta pärjää, jossa on jouheva kaavoitus. Voittajakuntien on osattava markkinoida itseään kuntina, joihin on helppo rakentaa. Kunnan ei pidä miettiä, miten joku asia estetään, vaan miten se mahdollistetaan, uskoo Reijonen.

Suomen Uutiset