

PS ARKISTO
Nyt sote, sitten kuntaliitokset – mitä sen jälkeen?
Sote-uudistus käynnistyy ja kuntien toiminnoista lähtee yli puolet pois. Kuntien vastuulle jäävät koulutukseen ja kaavoitukseen liittyvät asiat. Kunnat ovat tästä eteenpäin typistettyjä versioita entisestään. Kansanedustaja Minna Reijonen pohtii, miten kunnille mahtaa käydä sote-uudistuksen jälkeisenä aikana.
Suomessa on ollut hiljaiseloa kuntaliitosten suhteen viimeisimpinä vuosina. Kansanedustaja Minna Reijonen arvelee, että kunnissa on ehkä haluttu katsoa, mitä sote toteutuessaan tuo tullessaan.
– Pidän päivänselvänä, että kuntaliitosten määrä Suomessa tulee viiden vuoden sisällä lisääntymään, sanoo Reijonen.
Reijonen uskoo tämän tapahtuvan jo ennen seuraavia kuntavaaleja. Hänen mielestään on oikeastaan surullista, kuinka Suomen perusyksiköt, kunnat, vähenevät entisestään.
– On iso näytön paikka, miten kunnille käy soten alun jälkeisessä ajassa.
Uudistuksen selviytyjät ja häviäjät
Sote-uudistuksen jälkeen tulevat selviytyjäkunnat ja häviäjän rooliin jäävät kunnat. Selviytyjiä ovat ne kunnat, joihin liitytään. Kuntaliitoksissa palvelut aina keskittyvät ainakin osittain, joten liittyvän kunnan rooli on todennäköisemmin olla se kunta, josta keskitetään palveluita pois.
– On myös mahdollista, että jotkut kunnat keksivät erottautua ja siten päästä voittajan rooliin. Eräs vahva keino olisi erottautuminen esimerkiksi rakentamisen suhteen. Olisiko jo aika helpottaa rakentamisen säädöksiä varsikin maaseudulla? Olisiko annettava enemmän valtaa kuntalaisille? Reijonen kysyy.
Nyt Suomessa on isoja eroja rakennussäädöksissä kuntien välillä. Toisissa kunnissa säädökset ovat tiukempia kuin toisissa. Joskus on liian tiukkojen rakennussäädösten takia jopa päädytty rakentamaan eri kuntaan kuin minne alun perin suunniteltiin. Rakentavan kuntalaisen poismuutto on kunnalle iso menetys.
Menestyvään kuntaan on oltava helppo rakentaa
Rakentamistakin halutaan keskittää jopa siksi, ettei kunta joutuisi järjestämään esimerkiksi vesihuoltoa tai koulukyydityksiä. Reijosen mielestä tämä asia voitaisiin miettiä toisin. Rakentamista voitaisiin helpottaa niille, jotka haluavat rakentaa kuntaan.
– Ja jos kuntaan muuttaa perheitä, joissa on koululaisia, niin senhän pitäisi olla hieno asia.
– Tulevaisuudessa sellainen kunta pärjää, jossa on jouheva kaavoitus. Voittajakuntien on osattava markkinoida itseään kuntina, joihin on helppo rakentaa. Kunnan ei pidä miettiä, miten joku asia estetään, vaan miten se mahdollistetaan, uskoo Reijonen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rakennussäädökset kuntaliitos koulukyyti vesihuolto sote-uudistus Minna Reijonen Kuntavaalit Rakentaminen Kunnat Kaavoitus koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: Muut puolueet irrallaan kuntatalouden tosiasioista

Junnila talousarvioesityksestä: ”Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä?”

Ajaako keskusta enää suomalaisten ja haja-asutusalueiden asiaa?

Puolueiden saama tuki paisuu sote-uudistuksessa – Purra: Raha tulee valumaan vaali- ja kampanjatoimintaan

Miten käy pienten ja paikallisten yrittäjien hyvinvointialueiden ruokahuollon kilpailutuksissa?
Viikon suosituimmat

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Ranska taas kaaoksen kourissa – kapina leviää koko yhteiskuntaan
Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Teollisuusliiton Lehtonen kutsuu maahanmuuttajia voimavaraksi – luvut kertovat toista
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Sisäministeri Mari Rantanen vaatii täysjarrutusta: ”Pysäyttäisin maahanmuuton hetkeksi”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














